Työnarkomaaniksi määritteleminen voi olla vaikeaa, koska itse ehto ei ole aina hyvin määritelty. 70 tuntia viikossa työskentelevä lääkäri voi olla vähemmän työnarkomaani kuin 40 tuntia viikossa työskentelevä tehdastyöläinen. Lääkärillä voi olla aktiivinen sosiaalinen elämä työn ulkopuolella, kun taas tehtaan työntekijä voi pelätä ajatusta lähteä kotiin vuoron jälkeen.
Todelliselle työnarkomaanille työstä tulee pakko ja mahdollisesti jopa pakkomielle. Työskentelyä ei voi mitata raaka -aikoina tai työtyytyväisyytenä. Tämä henkilö voi tai ei saa tyydytystä työn kautta, mutta kokee kuitenkin pakotetun suorittamaan.
Yksi tärkeimmistä eroista motivoituneen työntekijän ja työnarkoman välillä on näkökulma. Hyvin sopeutunut työntekijä ymmärtää, että hänen työnsä on vain yksi osa hänen identiteettiään. Kun työ on tehty, työpaikka korvataan tyydyttävällä kotielämällä.
Työnarkomaanille toisaalta hänen työnimestään tulee paljon suurempi prosenttiosuus hänen tunnistamisestaan. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin “poistuminen työpaikalta” – on työtä ja on erittäin pitkä tauko. Hänellä on yleensä vaikeuksia jakaa työelämä koti -elämästä.
Jotkut saattavat pitää erittäin pitkiä päiviä tekevää henkilöä työnarkomina, mutta se ei ole osoittautunut täysin totta. Tietyt ammatit, kuten lääketieteen tai lakimiehet, vaativat huomattavaa aikaa, mutta tätä ehtoa ei määritellä työssä käytettyjen tuntien raaka määrä. Työnarkomaani tekee todennäköisemmin vapaaehtoistyötä ylitöille tai suostuu ottamaan suuren projektin vastaan loppuviikolla. Palkatut työntekijät saattavat tuntea velvollisuutensa työskennellä pitkiä päiviä, mutta työnarkomaani on usein erittäin ahdistunut tai masentunut, jos hän ei työskentele ennen kuin hän on uupunut.
Yksi itsetesti sen selvittämiseksi, oletko todellinen työnarkomaani, on tarkkailla käyttäytymistäsi työn ulkopuolella. Tee muistiinpano siitä, kuinka monta työhön liittyvää keskustelua aloitat muiden ihmisten kanssa. Haluatko keskustella työtovereidesi tai työnantajasi huonoista suorituksista? Häiritsevätkö nukkumisesi työhön liittyvät ajatukset? Huomaatko ajavasi työpaikallasi työajan ulkopuolella? Jos näin on, saatat hyvinkin olla työnarkomaani tai ainakin yksi koulutuksessa.
Toisin kuin aktiivinen alkoholisti tai päihteiden väärinkäyttäjä, työnarkomaania ei rangaista automaattisesti siitä, että hän harjoittaa riippuvuuttaan työssä. Riippuvuus on työtä. Yrityksen käytäntö voi kieltää alkoholin tai huumeiden käytön tiloissa, mutta se ei aina koske liikaa työtä. Tämän henkilön neuvonta vaatii usein työnantajan herkkyyttä, koska tällaisen motivoituneen työntekijän menettäminen voi olla haitallista. Todellisen työnarkomaanin on ehkä haettava ammatillista neuvontaa selvittääkseen työn pakotteen perimmäiset syyt.
Aktiivisen työnarkomaanin perheen ja ystävien on myös oltava ymmärtäväisiä hänen toipumisensa aikana. Vaikka monet ihmiset pitävät lomaa tervetulleena vapautuksena vastuusta, henkilö, jolla on tämä sairaus ja joka ei työskentele, on samanlainen kuin aktiivinen alkoholisti, joka ei juo. Keinotekoinen pidättäytyminen ei ole lääke. Toipuva työnarkomaani tarvitsee aikaa sopeutuakseen terveempään tasapainoon koti- ja työelämän välillä.