Pelastusoperaatio sisältää likviditeetin ruiskutuksen kaatuneeseen yritykseen, jotta se ei joutuisi alistumaan. Tämän likviditeetin lähteet voivat vaihdella, samoin kuin likviditeetin muoto. Yleensä pelastusoperaatio toteutetaan, kun viranomaiset uskovat, että yrityksen romahtamisella voi olla vakavia seurauksia. Jos esimerkiksi suuri sijoituspalveluyritys menisi konkurssiin, se saattaa aiheuttaa heijastusvaikutusta osakkeiden ja arvopaperien kauppaan, mikä voi aiheuttaa taloudellisia ongelmia. Siksi pelastustoimen uskotaan olevan perusteltua, koska se estää suuremman onnettomuuden.
Joissakin tapauksissa valtio voi rahoittaa pelastustoimen, tyypillisesti lainoina, jotka yrityksen odotetaan maksavan takaisin, kun se tulee jälleen maksukykyiseksi. Muissa tapauksissa joukko sijoittajia voi kokoontua ja tarjota apua. Näissä tilanteissa sijoittajat saavat usein hallinnan vaikeuksissa olevasta yrityksestä tarjoamalla pelastuspalvelun; Koska vaihtoehto on konkurssi, yritys hyväksyy yleensä pelastuspalvelun ehdot toivoen, että osa henkilöstöstä pystyy jatkamaan.
Lainat ovat pelastuspalvelun yhteinen valuutta, vaikka joskus tarjotaan käteistä, kuten sijoittajien ostojen yhteydessä. Muissa tapauksissa pelastus voi sisältää osake- ja joukkovelkakirjakauppoja. Koska kyse on suurista rahasummista, pelastustoimen on yleensä hyväksyttävä valtion virastot, jotka pyrkivät estämään monopoleja ja valvovat markkinoita yleensä, varsinkin jos pelastusvarot tulevat hallitukselta.
Yrityksellä on useita syitä tilanteeseen, jossa se voi tarvita pelastuspalvelua. Joissakin tapauksissa yrityksellä on selvästikin mahdollisuus menestyä, vaikka kassavirralla on lyhytaikaisia ongelmia, ja pelastustoimenpiteet ovat yksinkertaisesti taloudellisesti järkeviä. Esimerkiksi useat autonvalmistajat ovat saaneet apua valtion tukipalveluissa varojen avulla velkojien tyydyttämiseksi ja tuotetarjonnansa muuttamiseksi vastaamaan markkinoiden vaatimuksia. Muissa tapauksissa pelastus voi olla tarpeen, koska yritys ei ole investoinut järkevästi tai ei ole havainnut ongelmien merkkejä ennen kuin on liian myöhäistä.
Pelastustoimet eivät ole kiistattomia. Jotkut uskovat, että vaikeuksissa olevien yritysten pitäisi yksinkertaisesti antaa mennä konkurssiin, koska heidän taloudelliset ongelmansa osoittavat selvästi kyvyttömyyden selviytyä markkinoista. Hallituksen pelastustoimet voivat olla erityisen ankaria, ja joidenkin ihmisten mielestä valtion pelastustoiminta ylittää rajan häiritäkseen vapaita markkinoita. Pelastustoimien kannattajat väittävät voivansa pitää markkinat vakaina vaikeina aikoina ja säilyttää arvokkaita kansallisia resursseja. Esimerkiksi kansallisen autovalmistajan pelastaminen voi olla edullista, koska se pitää osan autojen tuotannosta maassa. Tästä voi olla hyötyä kansallisen turvallisuuden kannalta, koska se varmistaa, että hyödylliset taidot ja tilat säilytetään.