selitetty.com

Tietoturva selitetty

Haittaohjelmat, kiristys ja saastuneet laitteet

Haittaohjelma ei nykyään ilmoita itsestään räikeästi vaan pyrkii pysymään huomaamattomana niin kauan kuin mahdollista. Tämä kokonaisuus kertoo, miten tartunta oikeasti tapahtuu, mikä suojaus riittää tavalliselle käyttäjälle ja missä järjestyksessä laite puhdistetaan, jos jokin menee pieleen.

Artikkelit

Vanha mielikuva haittaohjelmasta on virus, joka tekee jotain näkyvää: tiedostot katoavat, ruudulle ilmestyy varoitus. Nykyinen haittaohjelma tavoittelee päinvastaista, koska sen arvo perustuu aikaan. Mitä pidempään se saa olla huomaamatta, sitä enemmän se ehtii kerätä tunnuksia, lukea selaimeen tallennettuja salasanoja tai odottaa hetkeä, jolloin varmuuskopiolevy on kytkettynä koneeseen.

Toinen vanhentunut mielikuva koskee reittiä sisään. Kotikäyttäjän laitteeseen ei useimmiten murtauduta, vaan siihen päästetään. Asennat ohjelman epävirallisesta lähteestä, avaat liitteen joka pyytää sallimaan sisällön, hyväksyt laajennuksen oikeudet tai annat tunnukset sivulle, joka näyttää tutulta. Teknisiä haavoittuvuuksia käytetään edelleen, mutta ne ovat hyökkääjälle kalliimpi reitti kuin käyttäjän oma suostumus.

Siksi tämä kokonaisuus rakentuu kahden kysymyksen varaan: mitä ohjelma tarvitsee päästäkseen sisään ja mitä se tarvitsee pysyäkseen siellä. Nimi kertoo lähinnä leviämistavasta. Vahingon suuruus ja puhdistuksen työmäärä riippuvat siitä, millä oikeuksilla ohjelma pyörii ja mihin se on kiinnittynyt.

Missä järjestyksessä kannattaa lukea

Aloita käsitteistä. Haittaohjelmat selitettynä erottaa viruksen, troijalaisen ja madon toisistaan ja kertoo, miksi jako on nykyään enemmän historiallinen kuin käytännöllinen. Jatka artikkeliin kiristyshaittaohjelma, koska siinä yksittäinen käyttäjä menettää kerralla eniten ja koska sen eteneminen selittää, miksi pelkkä puhdistus ei riitä.

Suojausosuus on tarkoituksella lyhyt. Tarvitsetko virustorjuntaa käy läpi, mitä Windowsin mukana tuleva suoja tekee ja missä tilanteessa erillinen tuote tuo jotain lisää. Voiko puhelin saada viruksen kertoo, miksi uhka näyttää puhelimessa erilaiselta kuin tietokoneessa ja mistä Androidin ja iPhonen ero tässä johtuu.

Kolmas osa on korjaava. Mainosohjelmat ja selainkaappaus käsittelee yleisintä oiretta, jonka takia laitetta aletaan epäillä saastuneeksi. Saastuneen laitteen puhdistus antaa järjestyksen, jossa laite käydään läpi ilman että ehdit tuhota omia tiedostojasi matkalla. Varmuuskopiot kiristystä vastaan kannattaa lukea ennen kuin mitään on tapahtunut, koska sen ohjeet toimivat vain etukäteen tehtyinä.

Mitä tästä aiheesta ei kannata uskoa

Kolme sitkeää uskomusta kannattaa hylätä. Ensimmäinen on, että hidas kone tarkoittaa virusta. Useimmiten se tarkoittaa täyttä levyä, käynnistyksen mukana avautuvia ohjelmia tai ikääntynyttä laitteistoa, ja syyt käydään läpi artikkelissa miksi tietokone hidastuu. Toinen on, että Mac, Linux tai puhelin ei voi saada haittaohjelmaa. Määrät ovat pienempiä, mutta ero johtuu markkinaosuudesta ja käyttöjärjestelmän rajoituksista, ei koskemattomuudesta. Kolmas on, että mitä useampi torjuntaohjelma, sitä parempi. Kaksi reaaliaikaista suojaa häiritsevät toisiaan eivätkä paranna tulosta.

Ylhäältä katsottuna olennaista on tämä: kotikäyttäjän tavallisin todellinen menetys ei ole rikkoutunut laite vaan varastetut tunnukset ja niiden takana olevat tilit. Siksi toimiva varmuuskopio ja tilien suojaus tuottavat enemmän turvaa kuin torjuntaohjelman vaihtaminen kalliimpaan. Ja jos laite on jo saastunut, salasanat vaihdetaan vasta puhtaalta laitteelta. Muuten uusi salasana päätyy samaa tietä kuin vanha.

Muut aihekokonaisuudet

8 artikkelia

Salasanat ja salalauseet

Mikä tekee salasanasta vahvan, miksi pituus voittaa erikoismerkit ja miten salasanaholvi toimii. Salasanojen käytännöt perusteltuina.

9 artikkelia

Kirjautuminen ja tunnistautuminen

Kaksivaiheinen tunnistautuminen, pääsyavaimet ja tilin palautus. Mikä menetelmä kestää kalastelun ja mikä ei, ja missä järjestyksessä tilit suojataan.

13 artikkelia

Huijaukset ja kalastelu

Miten tietojenkalastelu, huijausviestit, huijauspuhelut ja verkkokauppahuijaukset toimivat, miten ne tunnistaa ja mitä tehdä kun on jo klikannut.

9 artikkelia

Tietovuodot ja väärinkäyttö

Mitä tehdä kun tiedot ovat vuotaneet, mitä henkilötunnuksen vuoto mahdollistaa ja miten luottokielto ja muut suojat toimivat Suomessa.

10 artikkelia

Yksityisyys verkossa

VPN, selaimen yksityisyysasetukset ja päästä päähän -salaus. Mikä oikeasti suojaa yksityisyyttä ja mikä on turvateatteria.

6 artikkelia

Pienyrityksen ja etätyön tietoturva

Miten pieni yritys suojaa tunnukset, maksut ja laitteet ilman omaa tietoturvaosastoa. Etätyö, henkilöstön koulutus ja ilmoitusvelvollisuudet selitettynä.

Takaisin: Tietoturva selitetty