Tietokone ja käyttöjärjestelmä
Miksi tietokone hidastuu ja mitkä korjaukset oikeasti auttavat
Hidas kone on oire, ei diagnoosi. Kun mittaat ensin mikä resurssi loppuu, korjaus löytyy yleensä muutamassa minuutissa ja turhat toimenpiteet jäävät tekemättä.
Lyhyt vastaus
Tietokone hidastuu, koska jokin resurssi loppuu kesken: keskusmuisti, levytila, laskentateho tai jäähdytyskyky. Sama oire syntyy kaikista neljästä, joten arvaaminen johtaa vääriin korjauksiin. Kun katsot käyttöjärjestelmän omasta valvontatyökalusta mikä on täysillä hitauden hetkellä, syy paljastuu lähes aina yhdellä silmäyksellä. Vasta sen jälkeen kannattaa tehdä korjauksia, ja järjestyksessä halvimmasta ja palautuvimmasta kohti työläämpiä.
Sisällys
- Mittaa ensin, korjaa vasta sitten
- Muistin loppuminen on yleisin yksittäinen syy
- Täysi järjestelmälevy hidastaa kaikkea
- Taustalla pyörii enemmän kuin luulet
- Lämpö laskee tehoa ilman että mikään rikkoutuu
- Milloin syy on laitteisto eikä ohjelmisto
- Korjaukset siinä järjestyksessä, jossa ne kannattaa tehdä
- Usein kysytyt kysymykset
- Lähteet ja lisälukemista
Kone, joka oli uutena nopea, tuntuu parin vuoden jälkeen tahmealta. Yleisin selitys on, että "kone on vanha", ja yleisin korjaus on käyttöjärjestelmän uudelleenasennus. Kumpikaan ei osu kovin usein oikeaan. Piirit eivät kulu käytössä samalla tavalla kuin mekaaniset osat, ja uudelleenasennus korjaa monta asiaa kerralla niin, ettei kukaan opi mikä niistä oli syy.
Hidastuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jokin resurssi on käytössä täysillä ja muut odottavat sitä. Resursseja on neljä: prosessorin laskenta-aika, keskusmuisti, levy ja verkko. Kun tiedät mikä niistä on tukossa, korjaus on lähes aina ilmeinen. Kun et tiedä, korjaukset ovat arvauksia ja niitä tehdään monta turhaan.
Tämä artikkeli antaa vianselvitysjärjestyksen. Valvontatyökalujen käyttö ja käynnistyksessä latautuvat ohjelmat käsitellään erikseen artikkelissa tehtävienhallinnasta ja käynnistysohjelmista. Osien roolit selitetään artikkelissa prosessorista ja muistista. Jos epäilet haittaohjelmaa, oikea ohje on artikkelissa saastuneen laitteen puhdistuksesta.
Mittaa ensin, korjaa vasta sitten
Ainoa mittaus, jolla on merkitystä, tehdään sillä hetkellä kun kone on hidas. Jälkikäteen katsottu tilanne näyttää normaalilta, koska kuormitus on jo ohi. Avaa siis käyttöjärjestelmän oma valvontatyökalu ennen kuin teet mitään muuta, ja jätä se auki taustalle.
Katso neljää lukua. Ne kertovat lähes kaiken tarvittavan.
| Mitä katsot | Mitä hälyttävä lukema tarkoittaa | Mihin se viittaa |
|---|---|---|
| Prosessorin käyttöaste | Pysyy lähellä sataa prosenttia minuuttitolkulla | Yksittäinen ohjelma tai taustatehtävä vie kaiken laskenta-ajan |
| Muistin käyttö | Käytännössä täynnä ja sivutus käynnissä | Keskusmuisti on loppu, kone käyttää levyä muistin jatkeena |
| Levyn käyttöaste | Sata prosenttia, vaikka siirtonopeus on pieni | Levy on pullonkaula, tyypillisesti mekaaninen kiintolevy tai täysi levy |
| Verkon käyttö | Jatkuvaa liikennettä ilman että lataat mitään | Päivitys tai pilvisynkronointi vie kaistaa ja levyä |
Jos mikään näistä ei ole tapissa mutta kone silti tuntuu hitaalta, kyse on usein siitä että hitaus on verkossa eikä koneessa. Selaimessa tapahtuva odottelu johtuu yhtä usein sivustosta kuin omasta laitteesta, ja erottelu tehdään artikkelin hitaasta yhteydestä ja hitaasta sivustosta ohjeella.
Kirjaa havainto ylös. Kun korjaat jotain, mittaa uudestaan samalla tavalla. Muuten et tiedä auttoiko korjaus vai muuttuiko tilanne muusta syystä.
Muistin loppuminen on yleisin yksittäinen syy
Keskusmuisti on nopeaa työtilaa, jossa avoinna olevat ohjelmat pitävät tietonsa. Kun se täyttyy, käyttöjärjestelmä ei kaadu vaan siirtää vähiten käytettyjä osia levylle sivutustiedostoon. Päätöksen tekee muistinhallinnan algoritmi, joka arvaa mitä tarvitaan seuraavaksi. Arvaus on hyvä, mutta se on silti arvaus.
Ero nopeuksissa on valtava. Keskusmuistin viive eli latenssi mitataan nanosekunneissa ja levyn viive on suuruusluokkia pidempi, myös nopealla SSD-levyllä. Kun kone joutuu hakemaan levyltä jotain, minkä pitäisi olla muistissa, käyttäjä huomaa sen välittömästi: ikkunan vaihto kestää, kohdistin jumittaa hetkeksi ja kaikki tuntuu nykivän yhtä aikaa. Tämä on juuri se tuntuma, jota kuvataan sanalla tahmea.
Selain on tavallisin muistin kuluttaja, koska jokainen välilehti on käytännössä oma ohjelmansa. Kymmenet auki olevat välilehdet, muutama viestisovellus ja taustalla pyörivä toimisto-ohjelma täyttävät kohtuullisenkin muistin. Muistin määrä ilmoitetaan gigatavuina, ja tavut ovat kahdeksan bitin nippuja, joten luku on vertailukelpoinen levytilan kanssa vaikka käyttötarkoitus on aivan eri.
Korjaus on tässä järjestyksessä: sulje se mitä et tarvitse, käynnistä kone uudelleen jos sivutus on jo päällä, ja jos tilanne toistuu päivittäin, lisää muistia. Muistin lisäys on useimmiten halvin ja vaikuttavin päivitys vanhaan koneeseen, jos se on ylipäänsä mahdollista. Monissa nykyisissä kannettavissa muisti on juotettu kiinni, jolloin vaihtoehtoa ei ole.
Täysi järjestelmälevy hidastaa kaikkea
Levy ei ole vain varasto. Käyttöjärjestelmä tarvitsee vapaata tilaa jatkuvasti: sivutustiedostolle, päivitysten purkamiselle, väliaikaistiedostoille ja ohjelmien omille välimuisteille. Kun tilaa on hyvin vähän jäljellä, kaikki nämä toiminnot alkavat kilpailla samasta tyhjästä, ja kone hidastuu tavalla joka ei näytä liittyvän mihinkään yksittäiseen ohjelmaan.
SSD-levyillä on lisäksi oma mekanisminsa. Ne kirjoittavat tietoa lohkoihin, jotka pitää tyhjentää ennen uudelleenkäyttöä, ja tyhjennys tehdään mieluiten etukäteen taustalla. Käyttöjärjestelmä kertoo levylle poistetuista alueista erillisellä komennolla, jotta levy tietää mitkä lohkot se saa siivota valmiiksi. Kun vapaata tilaa ei ole, valmiiksi tyhjennettyjä lohkoja ei riitä, ja kirjoitus hidastuu selvästi. Tekniikan erot on selitetty tarkemmin artikkelissa kiintolevystä ja SSD:stä.
Nyrkkisääntönä järjestelmälevyllä kannattaa pitää selvä osuus tilasta vapaana. Tarkat suositukset vaihtelevat lähteen mukaan, mutta suuruusluokka on kymmenisen prosenttia levyn koosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viimeiset gigatavut kannattaa jättää käyttämättä eikä täyttää niitä elokuvilla.
Levytilaa vapautetaan tässä järjestyksessä: ensin roskakori ja latauskansio, sitten vanhat asennustiedostot ja järjestelmän omat välimuistit, sitten harvoin käytetyt suuret tiedostot ulkoiselle levylle. Levyn eheytys kuuluu mekaanisten kiintolevyjen aikaan, eikä sitä pidä ajaa SSD-levylle, koska se vain kuluttaa levyä ilman hyötyä.
Taustalla pyörii enemmän kuin luulet
Uusi kone on nopea osittain siksi, että siihen ei ole vielä ehditty asentaa mitään. Vuosien mittaan taustalle kertyy päivittäjiä, synkronointiohjelmia, pikakäynnistimiä ja apuohjelmia, joista jokainen vie vähän muistia ja herää säännöllisesti tarkistamaan asioita. Yksikään ei ole yksinään ongelma, mutta yhdessä ne muodostavat pohjakuorman, joka ei koskaan katoa.
Kaksi taustatoimintoa erottuu muista. Ensimmäinen on päivitysten lataus ja asennus. Käyttöjärjestelmän ja ohjelmien päivitykset tulevat silloin kun ne tulevat, ja asennusvaihe kuormittaa levyä voimakkaasti. Tämä on tavallisin syy siihen, että kone on satunnaisesti hidas ilman selvää aihetta, ja se korjaantuu itsestään. Miksi päivityksiä ylipäänsä tulee jatkuvasti, selitetään artikkelissa päivitysten julkaisemisesta.
Toinen on pilvipalvelun tiedostosynkronointi. Kun iso kansio synkronoituu, ohjelma lukee ja kirjoittaa tuhansia tiedostoja peräkkäin. Levyn käyttöaste nousee sataan, ja kaikki muu odottaa. Sama toistuu joka kerta kun palaat verkkoon oltuasi pitkään pois.
Taustakuorman lisäksi ohjelmat itse kasvavat. Sama selain, sama toimisto-ohjelma ja samat verkkosivut vaativat vuosien mittaan enemmän muistia ja laskentaa kuin ennen, koska niihin lisätään ominaisuuksia ja sisältöä. Kone ei siis hidastu, vaan sille annettu työ kasvaa. Tämä selittää suuren osan siitä tuntumasta, että vanha laite tekee saman asian hitaammin kuin aiemmin, vaikka mikään sen osissa ei ole muuttunut.
Kolmas ryhmä on hakemistojen indeksointi ja varmuuskopiointi. Molemmat käyvät läpi koko levyn ja molemmat on ajastettu tapahtumaan itsestään. Ne ovat hyödyllisiä toimintoja, joita ei kannata poistaa käytöstä, mutta niiden ajoituksen voi useimmiten siirtää yöhön.
Lämpö laskee tehoa ilman että mikään rikkoutuu
Prosessori tuottaa lämpöä, ja lämpö pitää siirtää pois. Jos jäähdytys ei ehdi, piiri laskee kellotaajuuttaan suojellakseen itseään. Tämä on suunniteltu toiminto eikä vika: kone hidastuu, jotta se ei vaurioidu. Oire on tunnistettavissa siitä, että kone on aluksi nopea ja hidastuu muutaman minuutin kuormituksen jälkeen, ja että tuuletin käy täysillä.
Yleisin syy on pöly. Jäähdytysrivan läpi kulkeva ilma kuljettaa mukanaan pölyä, joka tarttuu ripoihin ja tukkii ne vähitellen. Kannettavissa lisäsyy on alusta: pehmeällä sohvalla tai peiton päällä ilmanotto peittyy, ja lämpötila nousee minuuteissa. Pöytäkoneissa syynä voi olla myös kuivunut lämpötahna prosessorin ja jäähdyttimen välissä, mutta sen vaihto on jo huoltotoimenpide.
Lämpöä kannattaa epäillä erityisesti silloin, kun hidastuminen on ajallista eikä tilannekohtaista. Jos kone on nopea kylmänä ja hidas lämpimänä, syy on löytynyt. Puhdistus paineilmalla ja koneen nostaminen kovalle alustalle korjaavat useimmat tapaukset. Sama ilmiö esiintyy myös puhelimissa, ja se on yksi selitys sille miksi puhelin hidastuu ajan myötä.
Milloin syy on laitteisto eikä ohjelmisto
Ohjelmistolla selittyvä hitaus vaihtelee tilanteen mukaan. Laitteistovika on tasaisempi ja tyypillisesti pahenee. Muutama merkki erottaa nämä toisistaan kohtuullisen luotettavasti.
- Kone on hidas myös heti käynnistyksen jälkeen. Kun mikään ei ole vielä auki eikä valvontatyökalu näytä kuormaa, kyse ei ole taustaohjelmista.
- Levy antaa virheitä tai naksuu. Mekaanisen levyn ääni ja lisääntyvät lukuvirheet ovat merkki alkavasta rikkoutumisesta. Ota varmuuskopiot heti äläkä jatka käyttöä turhaan.
- Kone sammuu itsestään kuormituksessa. Tämä viittaa lämpöön tai virtalähteeseen, ei ohjelmistoon.
- Sama hitaus toistuu puhtaassa asennuksessa. Jos tyhjä järjestelmä on yhtä hidas, ohjelmistoa ei kannata syyttää.
- Muisti ei riitä millään säädöllä. Jos nykyaikainen selain ja yksi työohjelma täyttävät muistin, laite on tehtävään liian pieni.
Näissä tapauksissa korjaus on osan vaihto tai laitteen uusiminen. Ennen kumpaakin kannattaa varmistaa, että tiedot ovat tallessa kolmen kopion säännön mukaisesti: kolme kopiota, kaksi eri tallennusvälinettä ja yksi kopio eri paikassa.
Korjaukset siinä järjestyksessä, jossa ne kannattaa tehdä
Tee korjaukset yksi kerrallaan ja mittaa välissä. Järjestys etenee halvimmasta ja helpoiten peruttavasta työläimpään.
- Käynnistä kone uudelleen. Tämä vapauttaa muistin, päättää jumiin jääneet prosessit ja viimeistelee kesken olevat päivitykset. Uudelleenkäynnistys on eri asia kuin kannen sulkeminen.
- Sulje se mitä et käytä. Erityisesti selaimen välilehdet ja taustalle jääneet ohjelmat. Katso vaikutus valvontatyökalusta.
- Anna päivitysten valmistua. Jos päivitys on kesken, odota se loppuun ennen kuin teet muuta. Puolivalmis päivitys hidastaa konetta pidempään kuin valmis.
- Vapauta levytilaa. Tyhjennä roskakori ja latauskansio, poista vanhat asennustiedostot ja siirrä suuret tiedostot muualle.
- Karsi käynnistyksessä latautuvat ohjelmat. Poista käynnistyksestä ne, joita et tarvitse heti koneen auettua. Ohjelmat pysyvät asennettuina.
- Puhdista jäähdytys. Poista pöly ilmanotoista ja varmista, ettei kannettava seiso pehmeällä alustalla.
- Lisää muistia, jos se on mahdollista. Tämä on yleensä suurin yksittäinen parannus vanhaan koneeseen, jossa muisti loppuu jatkuvasti.
- Vaihda mekaaninen kiintolevy SSD-levyyn. Toiseksi suurin parannus, ja monessa vanhassa koneessa se tuntuu suuremmalta kuin mikään muu.
- Asenna järjestelmä uudelleen vasta viimeisenä. Ota ensin varmuuskopiot ja varmista, että palautus toimii. Uudelleenasennus vie tunteja ja korjaa yleensä vain sen, minkä jokin edellinen kohta olisi korjannut nopeammin.
Jos kaikki yhdeksän on tehty eikä kone silti riitä, kyse ei ole hidastumisesta vaan siitä että tehtävät ovat kasvaneet laitetta suuremmiksi. Se on eri ongelma ja sillä on eri ratkaisu.
Usein kysytyt kysymykset
Auttaako siivousohjelma tai nopeutusohjelma?
Harvoin, ja osa niistä hidastaa konetta lisää, koska ne jäävät itse taustalle pyörimään. Käyttöjärjestelmän omat levynsiivoustyökalut tekevät saman turvallisemmin. Jos ohjelma lupaa moninkertaista nopeutta tai näyttää satoja löydettyjä virheitä, suhtaudu siihen mainoksena.
Kannattaako levy eheyttää?
Mekaanisella kiintolevyllä eheytyksestä voi olla hyötyä, koska pirstoutuneen tiedoston lukeminen vaatii lukupään liikettä. SSD-levyllä eheytys ei auta ja kuluttaa levyä turhaan, ja nykyiset käyttöjärjestelmät osaavat käsitellä levytyypit oikein automaattisesti. Käytännössä asiaan ei tarvitse koskea itse.
Miksi kone on hidas vain aamulla ensimmäisen tunnin?
Kyse on lähes aina taustatehtävistä, jotka ajoittuvat käynnistykseen: päivitysten tarkistus, pilvisynkronointi ja varmuuskopiointi. Ne kilpailevat levystä samaan aikaan kun sinä yrität avata ohjelmia. Tilanne rauhoittuu itsestään, ja ajoituksia voi useimmiten siirtää asetuksista.
Kuinka paljon muistia riittää?
Se riippuu tehtävistä, ei vuosiluvusta. Selaimella, sähköpostilla ja toimisto-ohjelmilla pärjää vaatimattomammalla määrällä kuin kuvankäsittelyllä, videoeditoinnilla tai virtuaalikoneilla. Käytännön mittari on oma valvontatyökalu: jos muisti on säännöllisesti täynnä normaalissa käytössä, sitä on liian vähän.
Nopeutuuko kone, jos vaihdan käyttöjärjestelmän kevyempään?
Voi nopeutua, erityisesti vanhassa koneessa, jossa muisti on niukka. Kevyempi järjestelmä vie vähemmän muistia ja levytilaa. Tarkista ennen vaihtoa, että tarvitsemasi ohjelmat toimivat uudessa järjestelmässä, koska ohjelmien puute on huonompi ongelma kuin hitaus.
Voiko haittaohjelma olla syy hitauteen?
Voi, mutta se ei ole tavallisin syy. Epäilystä kannattaa herätä, jos hidastuminen alkoi äkillisesti, selaimeen ilmestyi uusia työkalurivejä tai verkkoliikennettä on jatkuvasti ilman selitystä. Tarkistus tehdään järjestelmän omalla suojausohjelmalla, ja tarkemmat ohjeet ovat tietoturvan puolella.