Laadullinen psykologia ei ole erityinen, keskittynyt psykologian haara, vaan pikemminkin tapa lähestyä psykologista tutkimusta ja teorioita. Laadulliset menetelmät ovat vaihtoehto määrällisille lähestymistavoille, joihin liittyy tilastoja ja muita numeerisia työkaluja. Subjektiivisemmat menetelmät, kuten haastattelu ja havainnointi, ovat laadullisen tutkimuksen kulmakiviä. Jotkut psykologian teoriat, kuten psykoanalyysi, ovat enemmän riippuvaisia laadullisesta lähestymistavasta.
Laadullisen psykologian ajatuksena on korostaa yksilöllisiä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Psykologit ovat siis kiinnostuneita oppimaan kunkin aiheen kokemuksista ja siitä, miten jokainen kohde suodattaa nämä kokemukset oman ainutlaatuisen näkökulmansa kautta. Tällaisen lähestymistavan kannattajat kannattavat myös tutkimuksen suorittamista luonnollisessa ympäristössä, joka sallii enemmän yksilön todellista luonnetta.
Sellaisenaan laadulliset menetelmät ovat tyypillisesti epävirallisia eivätkä rakenteeltaan niin jäykkiä kuin useimmat tieteelliset kokeet. Esimerkiksi laadullista psykologiaa harjoittava tutkija voi yksinkertaisesti tarkkailla ja tehdä muistiinpanoja yksilöistä, kun he suorittavat rutiinikäyttäytymistä ja vuorovaikutusta jokapäiväisessä ympäristössä. Tutkija voi tehdä tutkimusta puistossa, liikepaikassa tai jopa kodissa.
Haastattelut ovat toinen yleinen tutkimusväline, jota käytetään kvalitatiivisessa psykologiassa. Kyseenalaistaminen voi antaa korvaamattoman käsityksen yksilön ajatusprosesseista. Tietyt kysymykset jätetään mahdollisimman avoimiksi ja mahdollisimman laajoiksi laadullisessa analyysissä, jotta tutkittava voi parhaiten hallita vastauksen sisältöä ja pituutta.
Tämä avoimuus korostaa kvalitatiivisten psykologisten lähestymistapojen toista keskeistä näkökohtaa: pyrkimys rakentaa hypoteesi tai teoria perusteellisen analyysin avulla sen sijaan, että yritettäisiin todistaa olemassaoleva olettamus tilastollisten ja numeeristen todisteiden avulla. Muut laadulliset menetelmät vahvistavat tätä induktiivista lähestymistapaa. Tutkijat voivat esimerkiksi tehdä ryhmä- tai sosiaalisia vertailuja kohderyhmien kautta, joissa yksilöt kootaan yhteen kollektiivisen palautteen antamiseksi aiheesta. Psykologit voivat myös tutkia yksilöitä luomustensa avulla, kuten analysoimalla taideteoksia tai kirjoitettuja tekstejä kuvioiden ja oivallusten löytämiseksi.
Useimmat psykologian alat käyttävät laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistelmää, mutta jotkut teoriat ovat luonteeltaan laadullisempia kuin toiset. Sigmund Freudin, Carl Jungin ja muiden psykoanalyyttisten teorioiden ja menetelmien harjoittajilla on tapana korostaa enemmän puhepohjaista terapiaa. Suurin osa heidän lähestymistavoistaan perustuu siihen, että potilas puhuu vapaasti menneistä ongelmista ja nykyisistä ongelmista neuvottelujen kanssa. Laajemmassa kontekstissa nämä teoriat korostavat subjektiivisia ja suurelta osin abstrakteja ajatuksia, kuten tietoisuuden tasoja tai ajatusta impulssivetoisesta id: stä taistelussa ihmisten lainkuuliaisen superegon kanssa.