Milloin digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee ja kelpaako se?

Digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee käyttöön vuoden 2027 aikana, ei vuonna 2023 eikä välttämättä joulukuussa 2026. Näin kertoo liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön tiedote, joka julkaistiin 30.9.2026, päivää ennen kuin lompakkoa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.10.2026. Todistus toimii puhelimen sovelluksessa, jonka nimi on eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko, ja sen myöntää poliisi.

Kysymykseen liittyy poikkeuksellisen paljon vanhentunutta tietoa. Hakukoneen kärjessä on edelleen vuosina 2022 ja 2023 kirjoitettuja uutisia ja keskusteluja, joiden mukaan digitaalinen henkilökortti oli tulossa puhelimeen jo vuonna 2023. Ne eivät olleet väärässä kirjoitushetkellään. Ne kuvasivat hanketta, joka kaatui eduskunnan aikatauluun ja korvattiin toisella.

Miksi hakutulokset lupaavat yhä vuotta 2023

Valtiovarainministeriön digitaalisen henkilöllisyyden hanke alkoi lokakuussa 2020. Sen tavoitteena oli antaa kaikille mahdollisuus osoittaa viranomaisen vahvistamat henkilötietonsa digitaalisesti, ja lakiesitys (HE 133/2022) annettiin eduskunnalle vuonna 2022. Lakien oli tarkoitus tulla voimaan 1.9.2023. Hallitus ilmoitti helmikuussa 2023, ettei esitystä ehditä käsitellä ennen vaalikauden loppua, joten se raukesi. Hanke päättyi loppuraporttiin toukokuussa 2023.

Työ ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Samaan aikaan EU uudisti sähköistä tunnistamista koskevan eIDAS-asetuksensa asetuksella (EU) 2024/1183, joka velvoittaa jokaisen jäsenvaltion tarjoamaan kansalaisilleen digitaalisen identiteetin lompakon. Nyt tuleva digitaalinen henkilöllisyystodistus on osa tätä lompakkoa, ja sen myöntäjä on poliisi.

Aikataulu on elänyt tälläkin kierroksella, mikä selittää toisen sekaannuksen: moni tuoreempikin lähde puhuu joulukuusta 2026.

EU:n oma määräaika on tarkka päivä, ja se lasketaan eri tavalla kuin moni olettaa. Asetuksen 5 a artiklan mukaan lompakko on tarjottava 24 kuukauden kuluessa siitä, kun komission tekniset täytäntöönpanoasetukset tulivat voimaan. Ne julkaistiin 4.12.2024 ja tulivat voimaan 24.12.2024, joten jäsenvaltioiden määräaika on 24.12.2026. Suomen oma käyttöönotto on ministeriön mukaan vuoden 2027 aikana, ja toteuttavat virastot tiedottavat tarkemmasta ajankohdasta myöhemmin.

Mitä lompakossa on ja kuka minkäkin myöntää

Lompakko ja henkilöllisyystodistus ovat kaksi eri asiaa, vaikka niistä puhutaan yhtenä. Lompakko on sovellus, ja todistus on yksi siihen tallennettava asiakirja. Tämä ero selittää, miksi eri osilla on eri myöntäjä ja eri aikataulu.

Ministeriön mukaan lompakkoon voidaan myöhemmin tuottaa laajasti muitakin todistuksia, esimerkkeinä mobiiliajokortti ja kanta-asiakaskortti. Digi- ja väestötietovirasto on todennut, että muut julkisen sektorin toimijat tuottavat omat todistuksensa omien aikataulujensa mukaan. Käytännössä lompakko alkaa siis kapeana ja laajenee vähitellen.

Kapeanakin lompakko toimii rajojen yli, mikä erottaa sen kaikista nykyisistä suomalaisista tunnistusvälineistä. Ministeriön mukaan lompakkoa voi käyttää sekä digitaalisissa palveluissa että käyntiasioinnissa koko EU:n alueella. Asetuksen 5 f artiklan mukaan jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä toisen jäsenvaltion lompakko omissa julkisen sektorin verkkopalveluissaan, jos ne edellyttävät sähköistä tunnistamista. Suomalainen, joka opiskelee tai asuu toisessa EU-maassa, voi siis tunnistautua sen viranomaisen verkkopalveluun samalla sovelluksella kuin Kelaan.

Lompakko on samalla vahva tunnistusväline. Digi- ja väestötietoviraston mukaan se tulee sähköisen asioinnin tunnistusvälineeksi pankkitunnusten, mobiilivarmenteen ja kansalaisvarmenteen rinnalle, ja EU-asetus edellyttää, että lompakko tarjotaan korkean varmuustason tunnistusjärjestelmänä. Mitä vahva tunnistautuminen tarkoittaa ja miksi myöntäjän tekemä henkilöllisyyden tarkastus on koko järjestelmän perusta, on selitetty artikkelissa vahva tunnistautuminen.

Tunnistautumisen lisäksi EU-asetus edellyttää, että lompakolla voi allekirjoittaa hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella. Se on allekirjoituksen vahvin laji, jolla on EU:ssa käsin kirjoitetun allekirjoituksen oikeusvaikutus. Käytännössä lompakko voi siis korvata erillisen allekirjoituspalvelun esimerkiksi vuokrasopimuksessa, mutta vain jos vastapuoli hyväksyy lompakon. Mikä erottaa kirjautumisen sitovasta allekirjoituksesta ja milloin tavallinen hyväksyntä riittää, on käyty läpi artikkelissa sähköinen allekirjoitus.

Mitä digitaalinen henkilöllisyystodistus on ja mitä se ei ole

Poliisin myöntämä digitaalinen henkilöllisyystodistus on Digi- ja väestötietoviraston sanoin passiin ja henkilökorttiin rinnastettava virallinen asiakirja. Sillä voi osoittaa henkilöllisyytensä samassa merkityksessä kuin muovisella kortilla.

Todistus ei synny tyhjästä. Ministeriön mukaan sen saa voimassa olevan passin tai henkilökortin perusteella. Jos kummankaan voimassaolo on päättynyt, ensimmäinen askel on siis fyysisen asiakirjan uusiminen, ei sovelluksen lataaminen.

Rajoja on kolme, ja ne kannattaa tietää ennen kuin jättää kortin kotiin.

• Se ei ole matkustusasiakirja. Digi- ja väestötietovirasto toteaa suoraan, ettei todistus toimi matkustusasiakirjana perinteisen passin tavoin. Rajalle tarvitaan edelleen passi tai henkilökortti.
• Se ei korvaa fyysisiä asiakirjoja. Sovellus toimii niiden rinnalla, ei niiden sijasta.
• Se on vapaaehtoinen. Kenenkään ei ole pakko ottaa sitä käyttöön, ja EU-asetus kieltää rajoittamasta palvelujen saatavuutta niiltä, jotka eivät lompakkoa käytä.

Yksi uusi käyttötapa on jo kirjattu lakiin. Tunnistuslain muutoksen mukaan tunnistusvälineen tarjoajan on 1.1.2027 alkaen varmistettava ensitunnistamisessa käytettävän passin, henkilökortin tai digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voimassaolo. Digitaalinen todistus on siis nimetty samaan joukkoon kuin passi ja henkilökortti silloin, kun hankit uutta vahvaa tunnistusvälinettä, kuten pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.

Täysi-ikäisyys ilman syntymäaikaa

Tämä on koko uudistuksen käytännössä merkittävin muutos, ja se on myös syy siihen, miksi kysymys kaupan kassasta ylipäätään herää.

Fyysinen henkilökortti kertoo kaiken kerralla. Kun näytät sen kassalla oluen ostamiseksi, myyjä näkee nimesi, syntymäaikasi ja henkilötunnuksesi, vaikka hänen tarvitsisi tietää vain, oletko täyttänyt 18 vuotta. Lompakossa tieto voidaan luovuttaa valikoiden. Hallituksen esityksen tiedotteen mukaan henkilö voisi kertoa itsestään vain sen, että hän on yli 18-vuotias, eikä palvelulle välitettäisi tietoa hänen syntymäajastaan tai iästään. Ministeriö mainitsee samassa yhteydessä, ettei myöskään nimeä tarvitse kertoa.

Ominaisuus ei ole Suomen oma keksintö. EU-asetus edellyttää, että lompakolla on voitava esittää henkilötietoja niin, että tietojen valikoiva luovuttaminen on mahdollista, sekä verkossa että soveltuvissa tapauksissa verkon ulkopuolella eli kasvokkain lähiteknologian avulla. Lisäksi lompakolla on voitava muodostaa pseudonyymejä ja tallentaa ne salattuina paikallisesti lompakkoon. Asetus ei kiellä käyttäjän valitsemien pseudonyymien käyttöä sähköisissä transaktioissa, ellei unionin tai kansallinen erityislaki edellytä tunnistautumista.

Valikoiva luovutus ratkaisee ongelman, joka on vaivannut verkkopalvelujen ikärajoja pitkään. Luotettava iän tarkistus on tähän asti vaatinut, että palvelu kerää henkilötunnuksen tai kuvan henkilökortista, ja sellainen tietokanta on houkutteleva kohde. Miksi ikärajojen valvonta on siksi jäänyt heikoksi, on käsitelty artikkelissa ikärajat verkkopalveluissa. Lompakolla palvelu voisi saada varman vastauksen kysymykseen ilman tietoa, jota se ei tarvitse.

Kelpaako digitaalinen henkilöllisyystodistus kaupan kassalla?

Lyhyesti: se voi kelvata, jos kauppa päättää hyväksyä sen, mutta EU-asetus ei pakota kauppaa hyväksymään sitä kassalla. Tämä on kohta, jossa moni olettaa enemmän kuin laki sanoo, joten EU-asetuksen sanamuoto kannattaa käydä läpi tarkasti.

Asetuksen 5 f artikla sisältää kolme hyväksymisvelvoitetta.

1. Julkinen sektori. Kun jäsenvaltio edellyttää sähköistä tunnistamista julkisen sektorin elimen verkkopalvelun käyttämiseksi, sen on hyväksyttävä myös lompakko. Tämä koskee esimerkiksi viranomaisten asiointipalveluja.
2. Osa yksityisistä palveluista. Jos unionin oikeus tai kansallinen laki edellyttää, että yksityinen palveluntarjoaja käyttää käyttäjän vahvaa todentamista verkossa tapahtuvaa tunnistamista varten, tai jos sopimusvelvoitteet edellyttävät sitä esimerkiksi liikenteen, energian, pankki- ja rahoituspalvelujen, sosiaaliturvan, terveydenhuollon, postipalvelujen, koulutuksen tai televiestinnän aloilla, palveluntarjoajan on hyväksyttävä myös lompakko. Velvoite alkaa viimeistään 36 kuukauden kuluttua täytäntöönpanoasetusten voimaantulosta, eli 24.12.2027, ja se koskee ainoastaan käyttäjän vapaaehtoisesta pyynnöstä. Mikro- ja pienyritykset on rajattu ulkopuolelle.
3. Erittäin suuret verkkoalustat. Jos EU:n digipalvelusäädöksessä tarkoitettu erittäin suuri verkkoalusta vaatii käyttäjää todentautumaan, sen on hyväksyttävä myös lompakko käyttäjän pyynnöstä ja vain niiden tietojen osalta, jotka palvelun käyttämiseen tarvitaan.

Kaikkia kolmea yhdistää sama rajaus: ne koskevat verkkopalvelun käyttämistä ja verkossa tapahtuvaa tunnistamista. Kaupan kassa, Alkon myymälä tai ravintolan ovi ei ole verkkopalvelu, eikä niissä tunnistauduta verkossa. Asetus ei siksi velvoita niitä hyväksymään digitaalista todistusta ikärajan tarkistamisessa.

Pankki on tässä selkein esimerkki pakollisesta hyväksymisestä, koska pankki- ja rahoituspalvelut mainitaan artiklan alojen luettelossa nimeltä. Silloinkin velvoite koskee kirjautumista verkkopalveluun, ei konttorin tiskiä.

Sanat "ainoastaan käyttäjän vapaaehtoisesta pyynnöstä" tarkoittavat kahta asiaa. Palvelun ei tarvitse siirtää kaikkia asiakkaitaan lompakkoon eikä lopettaa nykyisiä tunnistustapojaan. Sen on kuitenkin tarjottava lompakko vaihtoehdoksi sille, joka haluaa käyttää sitä. Velvoite on siis sinun oikeutesi valita, ei palvelun oikeus vaatia.

Kassalla ratkaisee siis kaupan käytäntö. Kauppa voi päättää hyväksyä digitaalisen todistuksen, jos sillä on laite tai sovellus, jolla lompakon esittämät tiedot voi tarkistaa. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on tarjottava maksutta validointimekanismit, joilla lompakon aitous ja voimassaolo voidaan tarkistaa. Ennen kuin kaupat ilmoittavat ratkaisuistaan, turvallinen oletus on, että kassalla tarvitaan edelleen fyysinen kortti.

Suojaus ei riipu pelkästään kaupan hyvästä tahdosta. Palvelun, joka aikoo luottaa lompakkoon, on asetuksen 5 b artiklan mukaan rekisteröidyttävä ja ilmoitettava etukäteen, mitä tietoja se aikoo käyttäjiltä pyytää, eikä se saa pyytää muita. Lompakon on voitava todentaa ja tunnistaa luottava osapuoli, ja jäsenvaltion on annettava käyttäjälle keino tarkistaa rekisteröidyn osapuolen henkilöllisyys. Kasvokkain ratkaisee lisäksi se, mitä tietoja itse valitset esitettäväksi.

Vapaaehtoisuus toimii myös toiseen suuntaan. Asetuksen 5 a artiklan mukaan julkisia ja yksityisiä palveluja on edelleen voitava käyttää muilla tunnistus- ja todentamismenetelmillä. Kauppa ei voi vaatia lompakkoa, eikä sinun tarvitse ottaa sitä käyttöön asioidaksesi missään.

Mitä lompakko tietää sinusta ja mitä se ei tiedä

Lompakkoon kohdistuva epäluulo on ymmärrettävää, koska yksi sovellus sisältäisi henkilöllisyytesi ja mahdollisesti monia muita todistuksia. Rakenne on kuitenkin suunniteltu niin, ettei käytöstä synny keskitettyä kuvaa.

Digi- ja väestötietoviraston mukaan lompakon käyttäjätietoja ei tallenneta keskitettyyn rekisteriin, joten laaja tietovuoto ei voi paljastaa kaikkien käyttäjien tietoja kerralla. Ministeriön mukaan lompakon käyttöä ei voi seurata muu kuin sen käyttäjä. EU-asetus kieltää lompakon tarjoajaa keräämästä käytöstä tietoja, jotka eivät ole välttämättömiä palvelun tarjoamiseksi, ja yhdistämästä niitä muihin tietoihin ilman käyttäjän nimenomaista pyyntöä.

Käyttäjän puolella asetus edellyttää ohjauspaneelia, josta näet lokin kaikista lompakolla tehdyistä tapahtumista, luettelon palveluista joihin olet luonut yhteyden ja niille jaetut tiedot. Samasta paikasta voit pyytää palvelua poistamaan tietosi ja ilmoittaa epäilyttävästä tietopyynnöstä tietosuojaviranomaiselle. Lompakon voimassaolo on voitava peruuttaa omasta pyynnöstäsi ja silloin, kun sen turvallisuus on vaarantunut.

Puhelimen katoaminen on siksi hallittavampi tilanne kuin lompakon kadottaminen. Asetuksen mukaan lompakon voimassaolo on voitava peruuttaa käyttäjän pyynnöstä ja silloin, kun sen turvallisuus on vaarantunut, ja peruutus koskee sovellusta, ei henkilöllisyyttäsi. Passi ja henkilökortti pysyvät voimassa, ja koska digitaalinen todistus myönnetään niiden perusteella, uuden saa samalla tavalla kuin ensimmäisen.

Suojaus ei silti tee puhelimesta riskitöntä. Lompakko on vahva tunnistusväline, ja kuten muitakin vahvoja välineitä, sitä voidaan yrittää saada huijaamalla käyttöön toisen nimissä. Jos saat viestin, jossa pyydetään "aktivoimaan digitaalinen henkilökortti" linkin kautta, kyse on samasta kaavasta kuin muissa tunnistusvälineisiin kohdistuvissa huijauksissa. Miten toisen nimissä voidaan avata tilejä ja ottaa luottoja, on selitetty artikkelissa identiteettivarkaus.

Mihin tämä vastaus ei vielä ulotu

Muutama asia on auki, ja ne kannattaa erottaa siitä, mikä on jo päätetty.

Tarkka käyttöönottopäivä puuttuu. Ministeriö sanoo vuoden 2027 aikana, ja virastot tiedottavat tarkemmin myöhemmin. Aiempi joulukuun 2026 päivämäärä ei ole enää voimassa.

Mobiiliajokortilla ei ole aikataulua. Digi- ja väestötietoviraston lokakuun 2025 tiedotteen mukaan sen kehittäminen odotti EU:n ajokorttidirektiivin hyväksymistä ja kansallista lainsäädäntöä. Ennen sitä lompakko ei korvaa ajokorttia liikenteessä.

Se, mitkä suomalaiset yritykset kuuluvat 5 f artiklan 2 kohdan velvoitteen piiriin, riippuu siitä, mikä laki tai sopimus edellyttää niiltä vahvaa tunnistamista verkossa. Pankki on selvä tapaus. Muilla aloilla ratkaisee kunkin palvelun oma lakisääteinen tai sopimukseen perustuva vaatimus, ja Traficom ylläpitää rekisteriä palveluista, joissa lompakkoa voi käyttää.

Toisen puolesta asiointi on eri kysymys kuin henkilöllisyyden osoittaminen. Lompakko todistaa, kuka sinä olet. Kun hoidat vanhemman tai lapsen asioita, oikeus siihen tulee edelleen valtuudesta, kuten artikkelissa Suomi.fi-viestit ja valtuudet kuvataan.

Näin toimit ennen kuin lompakko tulee

1. Pidä passi tai henkilökortti voimassa. Digitaalinen todistus myönnetään voimassa olevan fyysisen asiakirjan perusteella, ja matkustamiseen tarvitset fyysisen asiakirjan joka tapauksessa.
2. Älä luovu nykyisistä tunnistusvälineistä. Lompakko tulee pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen rinnalle, ei niiden tilalle, eikä sitä ole vielä saatavilla.
3. Kanna kassalla edelleen korttia. Kauppa, Alko tai ravintola saa itse päättää, hyväksyykö se digitaalisen todistuksen ikärajan tarkistamiseen.
4. Odota tietoa virastoilta, älä viesteistä. Käyttöönotosta tiedottavat Digi- ja väestötietovirasto ja poliisi. Linkki tekstiviestissä tai sähköpostissa ei ole tapa ottaa lompakko käyttöön.
5. Tarkista vuoden 2027 lopussa pankkisi palvelut. Kun 24.12.2027 on ohitettu, vahvaa tunnistamista edellyttävän pankin verkkopalvelun on hyväksyttävä lompakko kirjautumiseen, jos pyydät sitä, ellei pankki ole mikro- tai pienyritys.