7 artikkelia
Raha ja maksaminen verkossa
Näin verkkopankki, korttimaksu, lähimaksu ja e-lasku toimivat. Mistä maksun viive johtuu, miten lasku kohdistuu ja milloin rahat saa takaisin.
Sähköinen asiointi ja tunnistautuminen
Sähköinen asiointi nojaa yhteen asiaan: palvelun pitää tietää varmasti kuka olet. Tässä osiossa käydään läpi, mitä vahva tunnistautuminen tarkoittaa, miten pankkitunnukset ja mobiilivarmenne toimivat ja miten hoidat asioita myös toisen puolesta.
Artikkelit
- Vahva tunnistautuminen: mitä se tarkoittaa ja miten se toimiiVahva sähköinen tunnistautuminen tarkoittaa kahta eri tekijää ja varmennettua henkilöllisyyttä. Näin se toimii ja miksi pankki ja viranomainen luottavat siihen.
- Pankkitunnukset tunnistusvälineenä: näin tunnistus eteneePankkitunnuksilla kirjaudut myös viranomaisen palveluun. Näin tunnistus kulkee pankin kautta, mitä palvelu saa sinusta tietää ja mitä tunnuksilla ei koskaan tehdä.
- Mobiilivarmenne: näin puhelinliittymä toimii tunnistusvälineenäMobiilivarmenne tunnistaa sinut puhelinliittymän ja tunnusluvun avulla. Näin se otetaan käyttöön, miten se eroaa pankkitunnuksista ja mitä liittymän vaihto vaatii.
- Suomi.fi-viestit ja valtuudet: näin asioit toisen puolestaSuomi.fi kokoaa viranomaisten viestit yhteen ja valtuudet kertovat kenen puolesta saat asioida. Näin otat molemmat käyttöön ja mitä valtuus oikeasti kattaa.
- Sähköinen allekirjoitus: milloin se sitoo yhtä lujasti kuin nimiSähköisiä allekirjoituksia on useaa tasoa, ja vain osa niistä vastaa käsin kirjoitettua nimeä. Näin tasot eroavat ja mikä tekee allekirjoituksesta todistusvoimaisen.
- Viranomaisasiointi verkossa: mikä asia hoituu missä palvelussaKela, Verohallinto ja DVV hoitavat eri asioita, ja väärä palvelu on tavallisin syy siihen että asia jumittuu. Näin löydät oikean paikan ja oikean järjestyksen.
- Terveydenhuollon sähköinen asiointi: reseptit ja omat tiedotReseptit, potilastiedot ja ajanvaraus hoituvat verkossa, mutta eri palveluissa. Näin Kanta-palvelut toimivat ja mitä omista terveystiedoistasi näkyy ja kenelle.
Sähköisessä asioinnissa menee sekaisin kolme eri asiaa: kuka olet, mitä sinulla on oikeus tehdä ja mihin sitoudut. Ruudulla ne näyttävät samalta napilta, mutta ne ratkaistaan eri välineillä ja eri säännöillä. Siksi sama henkilö voi päästä kirjautumaan palveluun mutta ei nähdä puolisonsa asioita, tai nähdä tiedot mutta ei pystyä hyväksymään niitä sitovasti.
Toinen toistuva väärinkäsitys koskee pankkitunnuksia. Kun kirjaudut viraston tai verkkokaupan palveluun pankkitunnuksilla, palvelu ei saa pääsyä tilillesi eikä näe tilitapahtumiasi. Pankki toimii tunnistajana: se kertoo palvelulle, että olet se henkilö, jonka se on aikanaan tunnistanut henkilöllisyystodistuksesta. Pankki puolestaan näkee, mihin palveluun tunnistauduit, mutta ei sitä mitä siellä teet.
Koko rakenne lepää sen varassa, että tunnistusväline on henkilökohtainen. Se ei todista, että joku tietää tunnuslukusi, vaan että sinä olet paikalla. Tästä seuraa suurin osa tämän aiheen käytännön säännöistä.
Missä järjestyksessä kannattaa lukea
Aloita artikkelista vahva tunnistautuminen, joka selittää, mistä osista tunnistus koostuu ja miksi laki vaatii kahta toisistaan riippumatonta tekijää. Sen jälkeen kannattaa katsoa, miten välineet toimivat käytännössä: pankkitunnukset tunnistusvälineenä käy läpi, mitä tietoa liikkuu palvelun ja pankin välillä, ja mobiilivarmenne kertoo, miten sama tehtävä hoituu SIM-kortilla ilman erillistä tunnuslukulistaa.
Kun tunnistus on selvä, kysymys siirtyy siihen mitä sillä tehdään. Viranomaisasiointi verkossa kokoaa yhteen, mikä asia hoituu missä palvelussa ja mitä kannattaa tehdä ennen kuin soittaa. Suomi.fi-viestit ja valtuudet on tärkein artikkeli silloin, kun hoidat vanhemman tai lapsen asioita, koska se näyttää oikean tavan tehdä se. Terveydenhuollon sähköinen asiointi käsittelee reseptejä ja omia tietoja, joissa on omat ikärajansa ja rajoituksensa.
Viimeisenä kannattaa lukea sähköinen allekirjoitus. Se erottaa toisistaan sen, että olet kirjautunut sisään, ja sen, että olet tehnyt sitovan sopimuksen.
Tunnistusvälinettä ei lainata, edes läheiselle
Yleisin käytännön virhe tällä alueella ei ole tekninen vaan inhimillinen: pankkitunnukset annetaan puolisolle, aikuiselle lapselle tai hoitajalle, koska asia pitää saada hoidettua. Se on käyttöehtojen vastaista, ja tärkeämpää on, että se hävittää tiedon siitä kuka teki mitä. Jos jälkikäteen kiistellään siitä, kuka hyväksyi lainan tai tilauksen, tunnistustapahtuma osoittaa vain välineen käyttöä.
Oikea työkalu on valtuus, joka jättää jäljen molemmista osapuolista ja jonka voi peruuttaa. Sama sääntö suojaa myös huijauksilta, sillä lähes jokainen tunnistusvälineeseen kohdistuva huijausyritys perustuu siihen, että saisit itse antaa tunnuksesi tai hyväksyä tunnistuspyynnön toisen puolesta. Kukaan viranomainen tai pankki ei pyydä sinua tunnistautumaan siksi, että he voisivat hoitaa asian.
Muut aihekokonaisuudet
6 artikkelia
Sosiaalinen media ja viestintä
Miksi syöte näyttää juuri tämän, mitä yksityisyysasetukset oikeasti tekevät ja mitä kuvasi paljastaa. Myös tilin poisto ja viestisovellusten erot.
5 artikkelia
Suoratoisto, pelit ja media
Näin suoratoisto toimii, mitä verkosta saa ladata ja miten pelien mikromaksut on rakennettu. Mukana lasten peliaika ja mainonnan tunnistaminen.
6 artikkelia
Lapset, nuoret ja ikäihmiset verkossa
Ensimmäinen puhelin, lapsilukot, ikärajat ja nuoren yksityisyys. Lisäksi käytännön ohjeet siihen, miten autat ikäihmistä sähköisessä asioinnissa.
6 artikkelia
Kuluttajan ja rekisteröidyn oikeudet
Peruutusoikeus, reklamaatio, tietopyyntö ja poisto-oikeus selitettynä. Näin teet vaatimuksen oikein ja mihin viranomaiseen otat yhteyttä.
5 artikkelia
Digitaidot ja etätyö
Etätyön käytännöt, videokokoukset, tiedostojen jakaminen ja sähköpostin hallinta. Näin sanoitat digitaitosi myös työnhaussa uskottavasti.