Mikä muuttuu osta nyt, maksa myöhemmin -maksutavoissa 20.11.2026?

Osta nyt, maksa myöhemmin -maksutavoista liikkuu kaksi vastakkaista käsitystä. Ensimmäisen mukaan uudet säännöt koskevat kaikkea, mikä maksetaan myöhemmin, joten kaupan lasku muuttuu luotoksi ja jokaisesta ostoksesta tarkistetaan luottotiedot. Toisen mukaan korottomalle laskulle ei käy mitään, koska siitä ei makseta mitään. Kumpikaan ei pidä.

Laki, jolla EU:n kuluttajaluottodirektiivi (EU) 2023/2225 pantiin Suomessa täytäntöön, annettiin 16.1.2026 numerolla 31/2026. Sen 7 luku tulee voimaan 20.11.2026. Ratkaiseva muutos on yhden kohdan kumoaminen. Hallituksen esityksen HE 120/2025 mukaan voimassa olevan lain 7 luvun 1 §:n 5 momentin 1 kohta on rajannut luotot, joista ei peritä korkoa tai muita maksuja, kuluttajaluottosääntelyn ulkopuolelle. Kun se kumotaan, sääntely koskee myös korotonta luottoa. Vain tietyt kaupan omat maksunlykkäykset jäävät sen ulkopuolelle. Käsitys, ettei kaupan lasku ole luottoa, ei ole tuulesta temmattu. Hallituksen esityksen mukaan maksunlykkäystä ei nykyisin ole pidetty kuluttajaluottona, jos hinnan saa maksaa lyhyehkön ajan kuluessa laskua vastaan ja tällainen maksuaika on alalla tavanomainen. Uudesta laista lähtien raja ei ole enää tavanomaisuus vaan pykälään kirjoitettu päivien määrä.

Tämä artikkeli kokoaa lain sanamuodon, hallituksen esityksen perustelut, eduskunnan talousvaliokunnan muutokset sekä Verohallinnon ja Finanssivalvonnan ohjeet. Niiden avulla voit päätellä, koskeeko muutos juuri sinun käyttämääsi maksutapaa.

Kuka antaa maksuajan: kauppa vai maksupalveluyhtiö

Uuden 7 luvun 1 a §:n mukaan luvun säännöksiä ei sovelleta maksunlykkäykseen, jonka myyjä tai palvelun tarjoaja antaa myymänsä tavaran tai palvelun maksamiseksi, jos kolme ehtoa täyttyy:

1. Luottoa ei tarjoa kolmas osapuoli.
2. Maksunlykkäyksestä ei peritä korkoa tai muita maksuja. Viivästyskorko ja perintäkulut ovat sallittuja, jos lasku jää maksamatta.
3. Koko summa on maksettava 50 päivän kuluessa tavaran toimittamisesta tai palvelun suorittamisesta.

Ensimmäinen ehto ratkaisee useimmiten. Hallituksen esitys mainitsee esimerkkinä juuri "osta nyt, maksa myöhemmin" -järjestelyn, jossa joku muu kuin myyjä tarjoaa kuluttajalle maksunlykkäyksen. Jos verkkokaupan kassalla valitset laskun tai erämaksun ja laskun lähettää maksupalveluyhtiö, esimerkiksi Klarna, kauppa ei itse anna maksuaikaa. Silloin poikkeus ei koske maksutapaa, vaikka se olisi koroton ja lyhyt.

Suuria yrityksiä koskee tiukempi raja. Pykälän 2 momentin mukaan, jos myyjä ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettu mikro-, pieni tai keskisuuri yritys, verkossa tehdyn etämyyntisopimuksen maksunlykkäys jää sääntelyn ulkopuolelle vain, jos maksu on suoritettava 14 päivän kuluessa ja jos kolmas osapuoli ei tarjoa eikä osta luottoa. Hallituksen esityksen mukaan pk-yrityksellä on alle 250 työntekijää ja liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Ostamisella tarkoitetaan laskurahoitusta (factoring), jossa kauppa myy saatavansa esimerkiksi rahoituslaitokselle. Talousvaliokunta tiivisti rajan näin: mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset voivat tarjota 50 päivän korotonta ja kulutonta maksuaikaa noudattamatta 7 luvun luottosääntelyä.

Hallituksen esityksen arvion mukaan sääntelyn ulkopuolelle jää jatkossa vain pieni osa tavaran ostamiseen sidotuista luotoista. Esityksen perustelujen mukaan maksunlykkäys, joka täyttää ehdot vain osittain, on kuluttajaluotto. Pienikin laskutusmaksu tekee siis muuten korottomasta laskusta luoton.

Mitä luotonantajan pitää tehdä, kun maksutapa on luotto

Kun maksutapa on kuluttajaluotto, sitä koskevat samat 7 luvun säännöt kuin muita luottoja. Ostajan kannalta tärkeimmät ovat nämä.

Luottokelpoisuuden arviointi. Uuden 14 §:n mukaan luotonantajan on ennen sopimusta arvioitava huolellisesti ja kuluttajan edun mukaisesti, pystytkö maksamaan. Arvio tehdään tulojasi, menojasi ja muuta taloudellista tilannettasi koskevien tietojen perusteella, ja tietojen on oltava luoton luonteeseen, kestoon, arvoon ja riskeihin nähden tarpeellisia ja oikeasuhteisia. Tiedot hankitaan sinulta, luottotietorekisteristä ja tarvittaessa muista lähteistä. Jos arviointi perustuu automaattiseen käsittelyyn, sinulla on oikeus saada siitä selkeä selitys, esittää oma näkemyksesi ja pyytää päätöksen uudelleentarkastelua.

Hylkäys ja sen syy. Jos hakemuksesi hylätään, siitä on ilmoitettava viipymättä, ja sinut on tarvittaessa ohjattava talous- ja velkaneuvontaan. Pyynnöstä hylkäyksen syy on kerrottava kirjallisesti, ellei hylkäys perustu rahanpesulain tiettyihin säännöksiin.

Ennakkotiedot ja sopimus. Ennen sopimusta on annettava pysyvällä tavalla Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomake, ja tietojen antaminen on maksutonta. Hallituksen esityksen linjauksen mukaan korottomissa ja kuluttomissa luotoissa ennakkotietoja annetaan suppeammin. Jos sinulle näytetään automaattiseen päätöksentekoon perustuva yksilöllinen tarjous, siitä on kerrottava.

Yleistiedot ennen kassaa. Uuden 7 a §:n mukaan luotonantajan ja luotonvälittäjän on pidettävä yleisesti saatavilla selkeät yleistiedot tarjoamistaan luotoista. Niissä on oltava muun muassa luoton kesto, edustava esimerkki luoton määrästä ja kustannuksista, takaisinmaksun vaihtoehdot maksuerineen, kuvaus peruuttamisoikeudesta ja varoitus siitä, mitä seuraa, jos velvoitteet laiminlyödään. Voit siis lukea maksutavan ehdot jo ennen kuin olet ostoskorissa, eikä sinun tarvitse luottaa kassanäkymän tiivistelmään.

Luottosopimuksen peruuttaminen. Kuluttajaluottosopimuksen saa peruuttaa 14 päivän kuluessa. Jos luotto on myönnetty yksinomaan tavaran ostamiseen, peruuttamisoikeus kestää vähintään yhtä kauan kuin kauppasopimuksen mukainen oikeus saada kauppahinta täysimääräisesti takaisin. Tämä on eri asia kuin ostoksen peruminen. Tavaran palauttamisesta kerrotaan artikkelissa verkkokaupan peruutusoikeus, ja sitä, mitä verkkokaupan peruutuspainikkeen pitää tehdä kesäkuusta 2026 alkaen, käsittelee artikkeli pitääkö verkkokaupassa olla painike, jolla tilauksen voi perua.

Muistutus peruuttamisoikeudesta. Uusi 11 a § osuu suoraan kassatilanteeseen. Jos ennakkotiedot annetaan myöhemmin kuin päivää ennen luottosopimuksen tekemistä, luotonantajan on lähetettävä muistutus peruuttamisoikeudesta ja ohjeet sen käyttämiseen. Muistutus on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla aikaisintaan päivän ja viimeistään seitsemän päivän kuluttua sopimuksesta. Verkkokaupan kassalla luotto valitaan ja sopimus syntyy samassa istunnossa, joten ennakkotiedot tulevat lähes aina alle päivää ennen sopimusta. Siksi luottona annetusta maksuajasta pitäisi tulla viikon sisällä erillinen viesti, joka kertoo, miten luottosopimuksen voi peruuttaa.

Luottorajan korotus. Moni maksupalvelu toimii tilinä, jolla on luottoraja. Jos luoton määrää tai luottorajaa korotetaan myöhemmin, luotonantajan on 14 §:n 2 momentin mukaan varmistettava, että tietosi ovat ajan tasalla, ja jos korotus on merkittävä, arvioitava luottokelpoisuutesi uudelleen ennen korotuksesta sopimista. Arvioinnin tiedot on säilytettävä viisi vuotta siitä, kun luotto on kokonaan erääntynyt maksettavaksi, ja riidan aikana siihen asti, kun asia on ratkaistu.

Mainonta. Uuden 8 a §:n mukaan kuluttajaluoton mainonnassa on selkeästi ja näkyvästi varoitettava siitä, että luoton ottaminen aiheuttaa kuluttajalle kustannuksia. Hallituksen esityksen mukaan varoitus koskee myös korottomien ja kuluttomien luottojen mainontaa. Hyvää luotonantotapaa koskevan 13 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa esimerkiksi vähätellä luotonoton vakavuutta, antaa vaikutelmaa, että luotto ratkaisee taloudelliset ongelmat, muistuttaa käyttämättömästä luotosta, yhdistää luottoa rahapeleihin eikä kohdistaa markkinointia ihmisiin, joilla on maksuhäiriömerkintä.

Luottotiedot: talousvaliokunta poisti rekisterivelvoitteen

Tässä kohdassa liikkuu eniten vanhentunutta tietoa, koska lakiehdotus muuttui eduskunnassa. Hallituksen esitys olisi velvoittanut luotonantajan tarkistamaan aina sekä positiivisen luottotietorekisterin että yksityisten luottotietoyhtiöiden rekisterit. Talousvaliokunta totesi mietinnössään TaVM 20/2025, että ehdotus merkitsisi rekisteritietojen käyttöä "myös esimerkiksi myönnettäessä kulutushyödykkeen ostamiseksi korotonta ja kulutonta luottoa", ja ehdotti muutosta. Voimaan tulleen 14 §:n 1 momentin viimeinen virke kuuluu: "Tietoja ei kuitenkaan ole välttämätöntä hankkia luottotietorekisteristä, mikäli tarjottavasta luotosta ei peritä korkoa tai muita maksuja."

Valiokunnan mukaan poikkeus ei poista velvollisuutta arvioida luottokelpoisuutta, eikä se estä luotonantajaa käyttämästä rekistereitä. Tiedot voi kuitenkin hankkia valitsemallaan tavalla, kunhan niiden paikkansapitävyys varmistetaan. Jos siis luet, että jokaisesta korottomasta laskuostoksesta tarkistetaan positiivinen luottotietorekisteri, väite perustuu hallituksen alkuperäiseen esitykseen, ei voimaan tulleeseen lakiin.

Rekisteriin ilmoittaminen on toinen asia. Verohallinnon tiedotteessa 28.5.2026 todetaan: "tällaisia luottoja koskevia tietoja ei ilmoiteta positiiviseen luottotietorekisteriin, silloin kun luotosta ei peritä korkoa tai muita maksuja." Lisäksi ilmoitusvelvollisuus ei koske yrityksiä, jotka myöntävät kuluttajaluottoja ainoastaan omien tuotteidensa tai palveluidensa rahoittamiseen.

Tästä seuraa kaksi asiaa. Ensinnäkin korottomat laskuostokset eivät näy omalla otteellasi positiivisesta luottotietorekisteristä. Ote näyttää edelleen korolliset luotot, ja sen lukemisesta kerrotaan artikkelissa luottotietojen seuranta. Toiseksi vapaaehtoinen luottokielto on merkintä positiivisessa rekisterissä. Koska korottoman luoton myöntäjän ei ole pakko katsoa rekisteriä, laki ei takaa, että se näkee kieltosi.

Rekisteröinti: ilman sitä luottoa ei saa myöntää

Kolmas muutos koskee yrityksiä, mutta se näkyy ostajalle valikoimana. Finanssivalvonnan mukaan kuluttajaluottoja saavat myöntää vain rekisteröidyt toimijat. Kun korottomasta maksuajasta tulee kuluttajaluottoa, myös sen tarjoajan on oltava rekisterissä. Rekisteröintivelvollisuuden ulkopuolelle jäävät Finanssivalvonnan mukaan muun muassa luottolaitokset, maksulaitokset silloin, kun ne myöntävät maksupalveluun liittyvää luottoa, sekä mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset, jotka myöntävät sivutoimisesti korotonta ja kulutonta luottoa vain myymiensä tuotteiden ostamiseen.

Hallituksen esitys laajentaa rekisteröinnin myös useimpiin sivutoimisiin luotonvälittäjiin, eli kauppoihin, jotka välittävät toisen yhtiön luottoja myynnin yhteydessä. Pk-yritykset jäävät tästäkin ulkopuolelle. Luotonvälittäjien laissa siirtymäsääntö oli sellainen, että 20.5.2026 mennessä ilmoituksen tehnyt ja edellytykset täyttävä yritys merkitään rekisteriin viimeistään 20.11.2026.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksuaikaa, joka ei mahdu 1 a §:n poikkeukseen, saa 20.11.2026 alkaen tarjota vain rekisteröity tai rekisteröinnistä vapautettu toimija.

Kolme ostosta joulukuussa 2026

Säännöt on helpointa ymmärtää esimerkeistä. Seuraavat tilanteet on ratkaistu suoraan 1 a §:n ehdoilla.

Takki suomalaisesta pienestä verkkokaupasta. Kauppa lähettää itse laskun, jonka eräpäivä on 30 päivää toimituksesta, eikä laskusta peritä maksua. Kauppa on pk-yritys, luottoa ei tarjoa kolmas osapuoli, maksua ei peritä ja eräpäivä on alle 50 päivää. Lasku on maksunlykkäys, ei kuluttajaluotto, ja kauppa saa myös jättää rekisteröitymättä, koska Finanssivalvonnan mukaan rekisteröintivelvollisuus ei koske pk-yritystä, joka myöntää sivutoimisesti korotonta ja kulutonta luottoa vain omien tuotteidensa ostamiseen. Mikään ei muutu.

Kodinkone suuren ketjun verkkokaupasta, sama 30 päivän lasku. Ketju ei ole pk-yritys, ja kauppa tehdään verkossa, joten raja on 14 päivää. Kolmenkymmenen päivän maksuaika on kuluttajaluotto, vaikka se on koroton. Jos ketju haluaa pitää laskun luottosääntelyn ulkopuolella, eräpäivän on oltava enintään 14 päivää toimituksesta, eikä saatavaa saa myydä rahoitusyhtiölle. Jos ostat saman koneen ketjun myymälästä ja saat oman korottoman laskun, raja on 50 päivää, koska 14 päivän sääntö koskee vain verkossa tehtyä etämyyntisopimusta.

Kengät, maksutapana maksupalveluyhtiön lasku. Laskun lähettää maksupalveluyhtiö, joten luottoa tarjoaa kolmas osapuoli. Maksutapa on kuluttajaluotto riippumatta siitä, onko se koroton, kuinka pitkä maksuaika on ja kuinka suuri kauppa on. Yhtiön on arvioitava luottokelpoisuutesi ja annettava ennakkotiedot, ja sinulla on oikeus peruuttaa luottosopimus. Luottotietorekisteriä sen ei ole pakko tarkistaa, eikä ostos näy positiivisessa luottotietorekisterissä, jos luotosta ei peritä korkoa tai muita maksuja.

Jos sama kenkäostos jaetaan erämaksuun, josta peritään kuukausimaksu, kaikki muuttuu kerralla: luotto ei ole enää koroton ja kuluton, joten luottotietorekisterin tarkistuksen poikkeus ei koske sitä, eikä sitä koske Verohallinnon mainitsema korottomien luottojen ilmoituspoikkeus.

Mikä ei muutu

Siirtymäsäännös on yksiselitteinen: ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa sopimusta tehtäessä. Jatkuvaan luottoon sovelletaan kuitenkin tiettyjä uusia pykäliä myös vanhoissa sopimuksissa. Ennen 20.11.2026 avattu luottotili voi siis saada osan uusista säännöistä, mutta lokakuussa tehty yksittäinen laskuostos ei.

Maksaminen ei myöskään muutu. Lasku maksetaan edelleen eräpäivään mennessä tilisiirtona viitenumerolla tai e-laskuna, ja siitä, mitä maksulle tapahtuu matkalla tililtä toiselle, kerrotaan artikkelissa verkkopankki selitettynä. Kaupan omassa korottomassa laskussa myöhästymisestä saa edelleen periä viivästyskorkoa ja perintäkuluja, kuten ennenkin.

Mihin tämä vastaus ei ulotu

Tämä artikkeli kertoo, mikä on kuluttajaluottoa ja mitä siitä seuraa. Se ei arvioi yksittäisten maksupalveluyhtiöiden tuotteita. Palvelujen ehdot, eräpäivät ja hakuprosessit voivat muuttua marraskuussa, ja ajantasaiset tiedot ovat palvelun omissa ehdoissa. Lain sanamuoto ei kerro, miltä luottokelpoisuuden arviointi kassalla näyttää, joten siitä ei tässä esitetä arvausta.

Ostajalle tärkeä rajaus liittyy seuraamuksiin. Laki vapauttaa kuluttajan maksamasta korkoa ja muita luottokustannuksia, jos luotonantaja laiminlyö luottokelpoisuuden arvioinnin. Hallituksen esityksen mukaan tällä seuraamuksella ei kuitenkaan ole vastaavaa vaikutusta korottomiin ja kuluttomiin luottoihin, koska niissä ei ole korkoa eikä kuluja, joista vapautua.

Luottokortti on eri tapaus, koska se on ollut kuluttajaluotto jo ennestään. Siihen, miten luotolla maksettu ostos suojaa sinua toisin kuin debit-maksu, vastaa artikkeli luottokortti vai debit. Jos ostos menee pieleen ja haluat rahat takaisin, maksutavan mukaiset reitit on koottu artikkeliin maksun peruutus ja takaisinperintä.

Näin tunnistat kassalla, onko maksutapa luotto

1. Katso, kuka laskun lähettää. Jos laskuttaja on eri yritys kuin kauppa, maksutapa on 20.11.2026 alkaen kuluttajaluotto riippumatta siitä, onko se koroton.
2. Etsi maksut. Laskutus-, avaus- tai kuukausimaksu tekee maksuajasta luoton, vaikka laskun lähettäisi kauppa itse.
3. Katso eräpäivä. Kaupan oma koroton lasku on luottosääntelyn ulkopuolella vain, jos se on maksettava 50 päivän kuluessa, suuren yrityksen verkkokaupassa 14 päivän kuluessa.
4. Lue ennakkotiedot. Jos saat Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot -lomakkeen, olet ottamassa kuluttajaluottoa ja sinulla on luottosopimuksen peruuttamisoikeus.
5. Pidä itse kirjaa. Korottomat luotot eivät näy positiivisessa luottotietorekisterissä, joten avoimista laskuistasi tiedät vain sen, mitä olet itse kirjannut.
6. Jos hakemus hylätään, pyydä syy kirjallisena. Luotonantajan on kerrottava se pyynnöstä.