Automaattiset päivitykset: kannattaako ne jättää päälle

Automaattisista päivityksistä väitellään kuin kyse olisi periaatteesta. Kyse on riskien vertailusta. Toisessa vaakakupissa on laite, joka jää päivittämättä koska ilmoitus tuli huonoon aikaan ja siirtyi mielestä. Toisessa on päivitys, joka asentuu ja käynnistää koneen uudelleen juuri kun sitä tarvittaisiin. Molemmat ovat todellisia, mutta ne eivät ole yhtä yleisiä eivätkä yhtä vakavia.

Käytännössä unohtaminen on huomattavasti yleisempi ongelma kuin epäonnistunut asennus. Syy on inhimillinen. Päivitysilmoitus tulee lähes aina kesken jotain muuta, ja sen siirtäminen myöhemmäksi on nopein tapa päästä eteenpäin. Kun sama toistuu tarpeeksi monta kertaa, laite jää versioon, jonka haavoittuvuudet ovat julkisia. Automaattisuus poistaa juuri tämän kohdan päätöksenteosta. Siksi oletusvastaus on automaattisuus. Mielenkiintoinen osa on siinä, miten asetukset säädetään niin, että hyöty säilyy mutta yllätykset vähenevät. Päivitysten lajit ja niiden kiire käsitellään erikseen artikkelissa tietoturva- ja ominaisuuspäivityksen erosta.

Kolme vaihetta, jotka voi automatisoida erikseen

Päivitys ei ole yksi tapahtuma vaan kolme peräkkäistä vaihetta, ja useimmissa järjestelmissä jokaista voi säätää erikseen.

Ensimmäinen vaihe on tarkistus. Laite kysyy palvelimelta, onko uutta saatavilla. Tämä on kevyt toimenpide, ja se kannattaa jättää päälle aina, koska ilman sitä et tiedä päivityksen olemassaolosta lainkaan.

Toinen vaihe on lataus. Paketti siirtyy laitteelle mutta ei tee vielä mitään. Lataus kuluttaa siirtokapasiteettia ja tallennustilaa, joten juuri tähän vaiheeseen liittyvät verkkoasetukset.

Kolmas vaihe on asennus, ja usein sen perässä uudelleenkäynnistys. Tämä on ainoa vaihe, joka keskeyttää työsi. Osa asennuksesta tapahtuu taustalla käytön aikana, ja vain viimeistely jää uudelleenkäynnistykseen. Siksi valmiiksi ladattu ja esiasennettu päivitys vie käynnistyksessä huomattavasti vähemmän aikaa kuin päivitys, joka aloitetaan alusta silloin kun sinulla on kiire. Se, miksi jokin päivitys vaatii uudelleenkäynnistyksen ja jokin toinen ei, liittyy kerrokseen: käyttöjärjestelmän ytimeen ja laiteohjelmistoon menevät muutokset eivät voi tapahtua käytön aikana. Tämä työnjako on selitetty artikkelissa päivitysten synnystä.

Paras yleinen yhdistelmä on siis: tarkistus ja lataus automaattisesti, asennus automaattisesti, mutta uudelleenkäynnistys ajastettuna. Näin päivitys on valmiina odottamassa eikä vie enää aikaa siinä hetkessä, jolloin lopulta käynnistät laitteen uudelleen.

Uudelleenkäynnistys on se kohta, joka oikeasti häiritsee

Suurin osa automaattisuutta koskevasta ärtymyksestä liittyy yhteen asiaan: laite käynnistyi uudelleen väärällä hetkellä. Ratkaisu ei ole automaattisuuden poistaminen vaan aktiiviaikojen asettaminen.

Aktiiviajat ovat kellonaikaväli, jonka aikana laite ei saa käynnistyä uudelleen itsestään. Kotikoneella ne kannattaa asettaa kattamaan koko valveillaoloaika, esimerkiksi aamusta iltaan. Silloin uudelleenkäynnistys tapahtuu yöllä tai silloin kun laite on muutenkin käyttämättömänä.

Työpaikan hallinnoimissa koneissa aktiiviajat voivat olla ylläpidon asettamat, jolloin niitä ei voi itse muuttaa. Silloin oikea reitti on ilmoittaa ylläpidolle, jos ajat osuvat väärin, eikä yrittää kiertää asetusta.

Puhelimissa vastaava asetus on usein sidottu latauksen ja yöajan yhdistelmään: järjestelmäpäivitys asentuu, kun puhelin on laturissa, verkossa ja käyttämättömänä. Tämä on hyvä oletus, ja se kannattaa jättää päälle.

Kaksi käytännön varotoimea vähentää loput yllätyksistä. Tallenna työsi silloin kun poistut koneelta, ja tarkista aktiiviajat, jos työaikasi on epätavallinen. Vuorotyössä oletusarvo osuu usein juuri väärään kohtaan.

Mittaroitu yhteys ja mobiilidata

Päivitykset voivat olla kooltaan suuria, ja suuri järjestelmäpäivitys ladattuna mobiiliyhteyden yli voi syödä huomattavan osan datapaketista. Tästä syystä sekä puhelimissa että tietokoneissa on asetus, jolla yhteyden voi merkitä mittaroiduksi. Merkintä kertoo käyttöjärjestelmälle, että siirtoa kannattaa säästää, jolloin suuret lataukset odottavat wifiä.

Merkintä kannattaa asettaa ainakin näihin:

• Puhelimen jakama yhteys eli jakoyhteys, kun sitä käytetään tietokoneella.
• Mobiililaajakaista, jossa on kuukausittainen datakatto.
• Ulkomailla käytetty liittymä, jos verkkovierailu tapahtuu EU- ja ETA-alueen ulkopuolella, jolloin datasta veloitetaan erikseen.

Ero on hyvä ymmärtää oikein. Mittaroitu yhteys ei estä kaikkia päivityksiä. Useimmat järjestelmät lataavat kriittiset tietoturvakorjaukset silti, koska niiden koko on pieni ja niiden viivästyminen olisi vaarallisempaa kuin muutaman megatavun siirto. Suuret ominaisuuspäivitykset jäävät odottamaan.

Toinen asia, joka menee usein sekaisin, on tallennustila. Suuri järjestelmäpäivitys tarvitsee purkamisen ajaksi selvästi enemmän vapaata tilaa kuin latauksen koko antaa ymmärtää. Jos tilaa ei ole, automaattinen asennus jää odottamaan eikä laite päivity, vaikka kaikki kytkimet ovat päällä. Tämä on tavallinen syy siihen, että vanha puhelin näyttää päivittyvän mutta ei koskaan päivity.

Kotiverkossa lataus voi hidastaa muuta käyttöä, koska se ottaa osan yhteyden kaistanleveydestä. Vaikutus näkyy selvimmin hitaassa liittymässä videopuhelun aikana. Useimmissa järjestelmissä on asetus, jolla päivitysten lataukselle voi antaa vain osan kapasiteetista tai rajata sen tiettyyn kellonaikaan.

Käyttöjärjestelmä ja sovellukset ovat eri asetuksia

Tavallisin virhe on luulla, että yksi kytkin hoitaa kaiken. Käytännössä samassa laitteessa on vähintään kolme erillistä päivitysasetusta.

1. Käyttöjärjestelmän päivitykset. Löytyvät asetuksista omasta kohdastaan. Tästä säädetään aktiiviajat ja se, asentuuko päivitys itsestään.
2. Sovelluskaupan sovellukset. Säädetään sovelluskaupan omista asetuksista, ei järjestelmän asetuksista. Tässä on yleensä myös valinta siitä, päivitetäänkö vain wifissä.
3. Kaupan ulkopuolelta asennetut ohjelmat. Tietokoneella moni ohjelma päivittää itse itsensä omalla taustapalvelullaan, ja jokaisella on oma asetuksensa ohjelman valikossa.
4. Laiteohjelmistot ja ajurit. Nämä tulevat usein laitevalmistajan omasta ohjelmasta tai järjestelmäpäivityksen mukana. Aihe on käsitelty tarkemmin artikkelissa ajureista.
5. Verkon laitteet. Reititin, tulostin ja älylaitteet päivittyvät omilla asetuksillaan, ja moni niistä on oletuksena automaattisella päivityksellä. Nämä unohtuvat helpoiten.

Sovelluskaupan asetuksista löytyy usein myös valinta siitä, päivitetäänkö sovellukset automaattisesti kaikki vai sovelluskohtaisesti. Sovelluskohtainen valinta on hyödyllinen yhdessä tilanteessa: kun tietty sovellus on työsi kannalta kriittinen ja haluat päivittää sen vasta kun tiedät uuden version toimivan. Kaikkien muiden kohdalla automaattinen on parempi.

Käy nämä läpi kerran kunnolla. Sen jälkeen asetuksia ei tarvitse koskea kuin laitteen vaihtuessa.

Milloin automaattisuus kannattaa rajata

Automaattinen asennus ei sovi kaikkeen. Rajaaminen on perusteltua silloin kun päivityksen ajankohdalla on todellinen seuraus.

Selkein tapaus on laite, jonka on toimittava tiettynä hetkenä: esitykseen menevä kannettava, kassajärjestelmä tai kone, jolla tehdään ansiotyötä tiukalla aikataululla. Toinen tapaus on laite, jossa on erikoisohjelmisto tai vanha oheislaite, jonka yhteensopivuus voi katketa. Kolmas on ympäristö, jossa päivitykset on tarkoitus hyväksyä keskitetysti, mikä on tavallista työpaikoilla.

Rajaaminen ei silloinkaan tarkoita automaattisuuden poistamista kokonaan. Toimiva malli on jättää tietoturvakorjaukset automaattisiksi ja siirtää vain suuret ominaisuuspäivitykset käsin hyväksyttäviksi. Useimmissa järjestelmissä tämä on mahdollista, koska nämä ovat eri jonoja.

Neljäs tilanne on laite, jota käytetään harvoin. Kuukausia kaapissa ollut kannettava tai varapuhelin lataa käynnistyessään kaikki kertyneet päivitykset kerralla, mikä vie aikaa juuri silloin kun laitetta tarvittaisiin. Automaattisuus ei auta tähän, koska sammutettu laite ei päivity. Käytännön ratkaisu on käynnistää tällainen laite verkkoon kytkettynä hyvissä ajoin ennen käyttöä ja antaa sen päivittyä rauhassa.

Jos päätät ottaa asennuksen omaan hallintaasi, päätökseen liittyy velvoite: sinun on tarkistettava päivitystilanne itse. Sovi itsellesi kiinteä hetki, esimerkiksi kerran viikossa. Ilman sitä lopputulos on käytännössä sama kuin päivitysten sammuttaminen, ja se on huonoin vaihtoehto. Korjaamaton haavoittuvuus on tavallisin reitti, jota pitkin kiristyshaittaohjelma päätyy laitteelle ja jota pitkin tietovuodot alkavat.

Mitä automaattisuus ei hoida

Automaattinen päivitys ei ole varmuuskopio eikä korvaa sitä. Jos suuri päivitys menee pieleen, ainoa varma paluutie on kopio, joka ei ole päivittyvällä laitteella. Tämä on syy siihen, että varmuuskopiointi kannattaa hoitaa automaattiseksi samalla logiikalla kuin päivitykset: päätös ei saa jäädä muistin varaan.

Automaattisuus ei myöskään pelasta laitetta, jonka tukiaika on päättynyt. Kytkin voi olla päällä, mutta jos valmistaja ei enää julkaise korjauksia, mitään ei tule. Tämän huomaa vain katsomalla, milloin viimeisin päivitys on asennettu. Seuraukset käsitellään artikkelissa tuen päättymisestä.

Kolmanneksi automaattisuus ei takaa, että päivitys todella asentui. Lataus voi keskeytyä, asennus voi peruuntua tilan puutteeseen tai laite voi odottaa uudelleenkäynnistystä viikkoja. Kytkimen asento kertoo aikomuksesta, ei lopputuloksesta. Ainoa luotettava tarkistus on katsoa asetuksista viimeisimmän asennetun päivityksen päivämäärä.

Neljäs rajoitus koskee sovelluksia, joita et enää käytä. Ne päivittyvät automaattisesti vuosia, vievät tilaa ja pitävät yllä käyttöoikeuksia, joita et tarvitse. Käyttämättömän sovelluksen poistaminen on parempi ratkaisu kuin sen päivittäminen ikuisesti.

Suositus tavalliselle kotikäyttäjälle

Tämä asetuskokonaisuus sopii puhelimelle ja kotikoneelle, jolla ei tehdä aikakriittistä työtä.

1. Jätä käyttöjärjestelmän automaattiset päivitykset päälle, mukaan lukien automaattinen lataus ja asennus.
2. Aseta aktiiviajat kattamaan se aika, jolloin käytät laitetta. Uudelleenkäynnistys menee näiden ulkopuolelle.
3. Jätä sovelluskaupan automaattiset päivitykset päälle ja rajaa ne wifiin, jos liittymässäsi on datakatto.
4. Merkitse mobiiliyhteydet mittaroiduiksi, erityisesti jakoyhteys ja ulkomailla käytetty liittymä.
5. Tarkista kerran vuodessa, että päivitykset ovat oikeasti tulleet perille. Katso viimeisimmän päivityksen päivämäärä, älä vain kytkimen asentoa.
6. Varmista automaattinen varmuuskopiointi ennen kuin luotat automaattiseen asennukseen. Kolmen kopion sääntö koskee myös päivittyvää laitetta.
7. Päivitä myös reititin ja muut verkon laitteet, joko automaattisesti tai kalenteriin merkittynä kertana vuodessa.

Jos laitteella tehdään ansiotyötä, muuta tästä yksi kohta: siirrä suuret ominaisuuspäivitykset käsin hyväksyttäviksi ja pidä tietoturvakorjaukset automaattisina. Se on lähes kaikissa tilanteissa oikea kompromissi nopeuden ja hallinnan välillä.