Kotiverkko ja nopeus
Kuinka nopeaa nettiä oikeasti tarvitset? Mitoitusopas
Nopeampi liittymä ei korjaa kaikkea. Näin luet megabitit oikein, ymmärrät latenssin merkityksen ja lasket, montako megabittiä kotitaloutesi oikeasti tarvitsee.
Lyhyt vastaus
Useimmille kotitalouksille riittää 50-100 megabittiä sekunnissa. Ratkaiseva luku ei ole huippunopeus vaan samanaikaisten käyttöjen summa: laske suoratoiston, videopuheluiden ja taustaliikenteen tarpeet yhteen ja lisää noin 30 prosentin varmuusvara. Yhteyden vakaus ja pieni viive vaikuttavat arjen tuntumaan useammin kuin liittymän nimellinen nopeus.
Sisällys
- Megabitti ja megatavu: mistä kerroin kahdeksan tulee
- Mihin nopeutta oikeasti kuluu
- Latenssi ja sen vaihtelu ratkaisevat arjen tuntuman
- Lähetysnopeus on etätyön pullonkaula
- Mitoituslaskelma: näin lasket oman tarpeesi
- Mitä ”jopa” tarkoittaa liittymämainoksessa
- Mitä nopeustesti mittaa ja mitä se ei mittaa
- Milloin liittymän nopeuden nostaminen ei auta
- Usein kysytyt kysymykset
- Lähteet ja lisälukemista
Liittymämainokset myyvät yhtä lukua: megabittejä sekunnissa. Se on huono mittari sille, miltä netti tuntuu käytössä, koska useimmat arjen ärsytykset johtuvat muista asioista kuin siitä että megabitit loppuivat kesken.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mihin nopeutta oikeasti kuluu, mitkä luvut sopimuksessa merkitsevät ja miten lasket oman kotitaloutesi tarpeen konkreettisella kaavalla. Lopussa on lista tilanteista, joissa nopeuden nostaminen ei auta lainkaan.
Megabitti ja megatavu: mistä kerroin kahdeksan tulee
Tietoliikenteessä nopeus mitataan biteissä, tiedostojen koko tavuissa. Yksi tavu on kahdeksan bittiä, joten sama määrä dataa saa kaksi eri lukua riippuen siitä, kummalla yksiköllä sitä katsoo.
Käytännön seuraus: 100 Mbit/s liittymällä tiedosto latautuu parhaimmillaan noin 12 MB/s vauhtia. Kun selaimen latausikkuna näyttää ”12 MB/s”, yhteys toimii täydellä teholla, vaikka luku näyttää kymmenen kertaa pienemmältä kuin liittymän numero.
Jaa liittymän megabitit kahdeksalla, niin saat sen luvun, jonka lataussovellus näyttää. Jos se täsmää, yhteys ei ole pullonkaula.
Sekaannus on niin yleinen, että moni tulkitsee toimivan yhteyden rikkinäiseksi. Lyhenteet erottaa toisistaan kirjainkoosta: pieni b tarkoittaa bittiä (Mbit/s tai Mb/s), iso B tavua (MB/s).
Mihin nopeutta oikeasti kuluu
Kaista jakautuu hyvin epätasaisesti eri käyttötapojen kesken. Suoratoisto on kohtuullinen kuluttaja, tiedostojen lataus ahmii kaiken saatavilla olevan, ja pelaaminen ei kuluta juuri mitään.
| Käyttötapa | Latausnopeus | Lähetysnopeus | Huomio |
|---|---|---|---|
| Selailu, sähköposti, some | 2-5 Mbit/s | vähän | Viive tuntuu enemmän kuin nopeus |
| Musiikin suoratoisto | alle 1 Mbit/s | vähän | Puskuroi minuutteja etukäteen |
| Video, teräväpiirto 1080p | noin 5 Mbit/s | vähän | Netflixin oma suositus 1080p-kuvalle |
| Video, 4K | 15-25 Mbit/s | vähän | Netflix suosittelee vähintään 15 Mbit/s |
| Videopuhelu tai etäkokous | 2-4 Mbit/s | 2-4 Mbit/s | Vaihtelu haittaa enemmän kuin hitaus |
| Pilvivarmuuskopiointi | vähän | kaiken minkä saa | Rajoita nopeus sovelluksen asetuksista |
| Pelin lataus | kaiken minkä saa | vähän | Kertaluonteista, ei mitoita liittymää |
| Verkkopelaaminen | alle 1 Mbit/s | alle 1 Mbit/s | Viive ja pakettihäviö ratkaisevat |
Luvut ovat suuruusluokkia, ja palvelut eroavat toisistaan selvästi. Sama 4K-elokuva voi eri palvelussa viedä kaksinkertaisen kaistan pakkaustavan ja kuvataajuuden takia. Palvelut myös laskevat laatua automaattisesti, jos kaista ei riitä, joten hidas yhteys näkyy ensin sumeana kuvana eikä pysähtyneenä videona.
Pelien lataus on erikoistapaus. Satojen gigatavujen lataus kestää hitaalla yhteydellä pitkään, mutta se tapahtuu harvoin. Liittymää ei kannata mitoittaa harvinaisen kertatapahtuman mukaan, vaan sen mukaan mitä talossa tehdään samaan aikaan tavallisena arki-iltana.
Latenssi ja sen vaihtelu ratkaisevat arjen tuntuman
Nopeus kertoo, kuinka paljon dataa mahtuu putkeen sekunnissa. Latenssi kertoo, kuinka kauan yhden paketin matka palvelimelle ja takaisin kestää. Ne ovat eri asioita, ja useimmissa arjen tilanteissa jälkimmäinen tuntuu enemmän.
Verkkosivun avaaminen käynnistää kymmeniä erillisiä pyyntöjä: nimipalvelukyselyn, salausneuvottelun ja sitten kuvat, fontit ja skriptit. Jokainen niistä maksaa yhden edestakaisen matkan. Jos matka kestää 100 millisekuntia 20 millisekunnin sijaan, sivu tuntuu tahmealta riippumatta siitä, onko liittymä 10 vai 1000 Mbit/s.
Vielä tärkeämpää on viiveen vaihtelu (jitter). Videopuhelu ja verkkopeli lähettävät tasaista pakettivirtaa ja odottavat, että paketit saapuvat tasaisin välein. Kun väli heittelehtii, ääni pätkii ja peli nykii, vaikka keskimääräinen nopeus näyttäisi mittarissa hyvältä.
Tyypillinen syy vaihtelulle kotona on se, että yksi laite täyttää lähetyssuunnan kokonaan, esimerkiksi varmuuskopiointi tai suuri liite. Silloin muiden pakettien pitää jonottaa reitittimen puskurissa. Moderni reititin osaa suitsia jonoja, mutta vanha ei.
Lähetysnopeus on etätyön pullonkaula
Liittymissä ilmoitetaan yleensä kaksi lukua, esimerkiksi 100/10 tai 1000/100. Jälkimmäinen on lähetysnopeus eli se, kuinka nopeasti data liikkuu sinulta ulos.
Etätyössä lähetyssuunta on se, jota käytetään: videokuvasi, jaettu näyttö ja pilveen tallennetut tiedostot menevät ulospäin. Kaapeli- ja mobiililiittymissä lähetysnopeus on tyypillisesti selvästi latausnopeutta pienempi, kuituliittymissä se on usein sama molempiin suuntiin.
Pilvipalveluun tehtävä varmuuskopiointi on lähetyssuunnan suurin yksittäinen kuormittaja. Ensimmäinen täysi varmuuskopio voi viedä päiviä, ja koko sen ajan se syö lähetyskaistaa muilta. Useimmissa varmuuskopiointisovelluksissa on asetus, jolla lähetysnopeuden voi rajoittaa esimerkiksi puoleen, ja se kannattaa ottaa käyttöön.
Mitoituslaskelma: näin lasket oman tarpeesi
Tämä on artikkelin tärkein osio. Mitoitus perustuu yhteen periaatteeseen: laske vain se, mitä tapahtuu samaan aikaan.
Kaava on yksinkertainen:
- Listaa käyttötavat, jotka voivat olla päällä yhtä aikaa tavallisena arki-iltana.
- Laske niiden nopeustarpeet yhteen edellä olevasta taulukosta.
- Kerro summa luvulla 1,3. Se on varmuusvara taustaliikenteelle, päivityksille ja tehottomuudelle.
- Pyöristä ylöspäin seuraavaan tarjolla olevaan liittymäportaaseen.
Neljän hengen talouden laskuesimerkki, kuvitteellinen mutta tyypillinen ilta: olohuoneen televisiossa 4K-elokuva (15 Mbit/s), nuori katsoo omalta laitteeltaan 1080p-videota (5 Mbit/s), toinen vanhemmista on etäkokouksessa (3 Mbit/s) ja taustalla puhelimet päivittyvät ja synkronoivat (2 Mbit/s). Summa on 25 Mbit/s. Varmuusvaran kanssa 25 × 1,3 = 32,5 eli noin 33 Mbit/s.
Laskennallisesti 50 Mbit/s riittää tähän talouteen hyvin. 100 Mbit/s antaa väljyyttä sille, että joku lataa samaan aikaan pelin. Gigabitin liittymä ei tuo tälle taloudelle mitään lisää, ellei suuria tiedostoja siirretä säännöllisesti.
| Kotitalous | Tyypillinen ilta | Laskettu tarve | Käytännön suositus |
|---|---|---|---|
| Yksin asuva | yksi 1080p-video ja selailu | noin 8 Mbit/s | 10-50 Mbit/s |
| Pariskunta | 4K-video ja selailu | noin 22 Mbit/s | 50 Mbit/s |
| Perhe, neljä henkeä | 4K, 1080p, etäkokous, taustaliikenne | noin 33 Mbit/s | 50-100 Mbit/s |
| Kaksi etätyöntekijää ja nuoria | kaksi kokousta, kaksi videota, varmuuskopiointi | noin 50 Mbit/s | 100 Mbit/s, lähetys vähintään 20 Mbit/s |
Yksi yleinen väärinkäsitys kannattaa oikaista: nopeudet eivät jakaudu tasan käyttäjien kesken. Verkkoliikenne on purskeista, eli jokainen laite lataa hetken täydellä teholla ja on sitten hiljaa. Siksi 100 Mbit/s liittymä palvelee neljää yhtaikaista käyttäjää paljon paremmin kuin ”25 Mbit/s per henkilö” antaisi ymmärtää. Vasta kun kaksi laitetta lataa jatkuvaa virtaa täydellä teholla, jako alkaa oikeasti näkyä. Voit tarkistaa oman lukusi nettinopeuden mitoituslaskurilla.
Mitä ”jopa” tarkoittaa liittymämainoksessa
Sana ”jopa” tarkoittaa teoreettista enimmäisnopeutta parhaissa olosuhteissa. Se ei ole lupaus, ja se on eri asia kuin se nopeus, jonka saat tavallisena iltana.
EU:n avointa internetiä koskeva asetus (EU) 2015/2120 velvoittaa operaattorin kertomaan sopimuksessa useamman luvun. Kiinteässä liittymässä pitää ilmoittaa vähimmäisnopeus, tavallisesti saatavilla oleva nopeus ja enimmäisnopeus. Mobiililiittymässä ilmoitetaan arvioitu enimmäisnopeus. Käytännössä hyödyllisin luku on ”tavallisesti saatavilla oleva”, koska se kuvaa arkea. Se löytyy sopimusehdoista, ei mainoksesta.
Mobiililiittymässä ero on suurin, koska nopeus riippuu etäisyydestä tukiasemaan, rakennuksen seinistä ja siitä, kuinka moni muu käyttää samaa solua. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa 5G selitettynä.
Mitä nopeustesti mittaa ja mitä se ei mittaa
Nopeustesti lataa muutaman sekunnin ajan dataa lähellä olevalta mittauspalvelimelta ja raportoi huippunopeuden. Se on hyödyllinen mutta kapea mittaus.
Testi mittaa: hetkellisen latausnopeuden, hetkellisen lähetysnopeuden ja viiveen tyhjässä verkossa.
Testi ei mittaa: miten yhteys käyttäytyy kuormituksessa, kuinka paljon viive kasvaa kun joku lataa samaan aikaan, kuuluvuutta muissa huoneissa, pakettihäviötä pidemmällä aikavälillä eikä sitä, onko hitauden syy palvelimen päässä.
Kaksi käytännön ohjetta. Mittaa aina myös kaapelilla kytketystä laitteesta, koska langattomasti mitattu tulos kertoo yhtä paljon wifin kunnosta kuin liittymästä. Mittaa lisäksi ilta-aikaan, koska juuri silloin verkot ovat kuormitetuimmillaan. Traficomin ylläpitämä Bittimittari on puolueeton vaihtoehto operaattorin omalle testille.
Milloin liittymän nopeuden nostaminen ei auta
Nopeamman liittymän ostaminen auttaa vain, jos pullonkaula on liittymässä. Seuraavissa tilanteissa se ei ole.
- Wifi on rajoite. Vanha reititin, huono sijoituspaikka tai betoniseinä leikkaa nopeuden murto-osaan liittymästä. Nopeampi liittymä ei näy laitteessa lainkaan.
- Päätelaitteessa on 100 Mbit/s verkkoportti tai vanha wifi-piiri. Laite ei voi ottaa vastaan enempää kuin sen oma rajapinta.
- Ongelma on viiveessä. Pelin nykiminen ja puheen pätkiminen johtuvat viiveen vaihtelusta tai pakettihäviöstä. Kaistan lisääminen ei korjaa kumpaakaan.
- Palvelin on hidas. Jos yksi sivusto tai palvelu on hidas ja muut nopeita, vika ei ole sinun yhteydessäsi.
- Liikenne kulkee VPN-yhteyden kautta. Salaus ja kiertoreitti kaukaiselle palvelimelle laskevat nopeutta ja kasvattavat viivettä.
- Yksi lataus tukkii lähetyssuunnan. Rajoita varmuuskopioinnin nopeutta sen sijaan että ostat lisää kaistaa.
Järjestys kannattaa pitää tässä: tarkista ensin wifi ja laite, sitten sopimuksen todelliset luvut, ja vasta viimeisenä harkitse liittymän vaihtoa.
Usein kysytyt kysymykset
Riittääkö 100 Mbit/s perheelle?
Kyllä, lähes aina. Neljän hengen taloudessa, jossa katsotaan yhtä 4K-lähetystä, yhtä teräväpiirtolähetystä ja pidetään yksi etäkokous samaan aikaan, laskennallinen tarve jää noin 33 megabittiin sekunnissa. 100 Mbit/s jättää selvän varan pelien lataukselle ja päivityksille.
Miksi nettini on hidas, vaikka nopeustesti näyttää hyvää tulosta?
Todennäköisimmin ongelma on viiveessä tai wifin kuuluvuudessa mittaushetken ulkopuolella. Nopeustesti mittaa hetkellisen huipun tyhjässä verkossa, mutta arjen tuntuma syntyy siitä, miten yhteys käyttäytyy kuormituksessa. Toinen mahdollisuus on, että hitaus on palvelun päässä eikä yhteydessä.
Paljonko 4K-suoratoisto vaatii nopeutta?
Suuruusluokka on 15-25 megabittiä sekunnissa yhtä samanaikaista lähetystä kohti. Netflix ilmoittaa suositukseksi vähintään 15 Mbit/s, mutta palvelut eroavat pakkaustavan ja kuvataajuuden takia. Jos kaista ei riitä, palvelu pudottaa laatua automaattisesti sen sijaan että video pysähtyisi.
Mikä on hyvä latenssi?
Alle 30 millisekunnin edestakainen viive tuntuu sujuvalta kaikessa tavallisessa käytössä, ja verkkopeleissä pienempi on parempi. Tärkeämpää kuin yksittäinen luku on se, että viive pysyy tasaisena myös silloin, kun joku muu talossa lataa jotain suurta.
Mitä eroa on megabitillä ja megatavulla?
Yksi tavu on kahdeksan bittiä. Liittymän nopeus ilmoitetaan megabitteinä sekunnissa (Mbit/s) ja tiedoston latausnopeus yleensä megatavuina sekunnissa (MB/s). Jaa liittymän luku kahdeksalla, niin tiedät mitä latausikkunassa pitäisi lukea täydellä nopeudella.
Onko mobiililiittymä riittävä kotitalouden ainoaksi yhteydeksi?
Usein on, jos kuuluvuus on hyvä ja käyttö on tavallista suoratoistoa ja selailua. Mobiiliyhteyden nopeus vaihtelee kuitenkin vuorokaudenajan ja tukiaseman kuormituksen mukaan enemmän kuin kiinteän yhteyden, ja lähetysnopeus on tyypillisesti pienempi. Kokeile ennen kiinteästä luopumista.
Mikä on lain takaama vähimmäisnopeus Suomessa?
Yleispalveluvelvoitteen mukainen laajakaista on 5 Mbit/s latausnopeudella. Se on peruspalvelutason turva niille osoitteille, joihin ei ole kaupallista tarjontaa, ei suositus tavalliselle kotitaloudelle. Traficom nimeää yleispalveluyritykset alueittain.