Tehtävienhallinta ja käynnistysohjelmat: mikä koneessa pyörii

Kone tuntuu hitaalta, ja seuraava askel on lähes aina sama: avataan tehtävienhallinta ja katsotaan mitä siellä näkyy. Näkymä on täynnä rivejä, joista suurin osa on tuntemattomia, ja neljä saraketta täynnä lukuja, jotka vaihtuvat koko ajan. Tavallinen johtopäätös on väärä kahdella tavalla. Joko päätellään että mikään ei ole vialla, koska yksikään luku ei ole sata, tai päätellään että jokin outo prosessinnimi on virus, koska se on tuntematon.

Kumpikin päätelmä ohittaa sen, mitä työkalu oikeasti tekee. Se ei kerro onko kone hidas. Se kertoo mihin koneen aika ja muisti menevät juuri nyt. Näiden kahden välissä on tulkinta, ja tulkinta on opeteltavissa.

Tämä artikkeli keskittyy lukemiseen ja käynnistyksessä avautuvien ohjelmien karsimiseen. Jos etsit järjestelmällistä syytä hitaudelle, kannattaa lukea ensin miksi tietokone hidastuu ja mitkä korjaukset auttavat, jossa käydään läpi koko vianetsintäjärjestys. Tässä katsotaan sitä yhtä työkalua tarkemmin.

Resurssinäyttö on mittari, ei diagnoosi

Tehtävienhallinta (Windows), Toimintojen seuranta (macOS) ja järjestelmän valvontatyökalut Linuxissa tekevät saman asian: ne kysyvät käyttöjärjestelmältä säännöllisin väliajoin, paljonko kukin prosessi on kuluttanut resursseja edellisen kyselyn jälkeen. Näkymä päivittyy muutaman sekunnin välein, ja jokainen luku on keskiarvo siltä väliltä.

Tästä seuraa kaksi asiaa. Ensinnäkin numerot heiluvat, koska työ on luonteeltaan pätkittäistä. Selain käsittelee sivun, palaa lepoon ja käsittelee seuraavan. Toiseksi työkalun avaaminen itsessään aiheuttaa hieman kuormaa, joten aivan ensimmäiset sekunnit näyttävät todellista kiireisemmiltä.

Käyttökelpoinen tapa lukea näkymää on siis odottaa. Avaa työkalu, älä koske koneeseen minuuttiin ja katso vasta sitten. Jos jokin rivi pysyy korkealla silloin kun et tee mitään, olet löytänyt jotain. Jos kaikki laskee lähelle nollaa, kone tekee juuri sitä mitä pyydät, ja hitaus johtuu muusta.

Neljä saraketta ja mitä kukin niistä oikeasti kertoo

Sarakkeet mittaavat neljää eri resurssia, ja niiden logiikka on erilainen. Prosentti tarkoittaa eri asiaa jokaisessa.

Prosessorisarake on suoraviivaisin. Se kertoo, kuinka suuren osan ajasta prosessori on tehnyt kyseisen ohjelman työtä. Huomaa, että osa työkaluista suhteuttaa luvun yhteen ytimeen, jolloin monisäikeinen ohjelma voi näyttää yli sadan prosentin lukemia. Se ei ole virhe vaan eri laskentatapa.

Levysarake on se, joka hämää useimmin. Se ei kerro siirtonopeutta megatavuina vaan sitä, kuinka suuren osan ajasta levy on ollut varattuna. Vanha mekaaninen kiintolevy voi olla sata prosenttia kiireinen siirtäessään vaatimattoman määrän dataa, koska sen lukupää joutuu liikkumaan edestakaisin. SSD-levyllä sama tilanne näkyy paljon harvemmin, ja syy tähän eroon selviää artikkelista kiintolevyn ja SSD:n eroista.

Muistiluku on se, jota tulkitaan useimmin väärin

Käyttäjä katsoo muistiriviä ja näkee, että muisti on lähes täynnä. Johtopäätös on, että muistia on liian vähän. Useimmiten se ei pidä paikkaansa.

Käyttöjärjestelmä täyttää vapaan muistin tarkoituksella. Se pitää siellä välimuistissa tiedostoja, joita on äskettäin luettu, koska muistista lukeminen on moninkertaisesti nopeampaa kuin levyltä. Tyhjänä seisova muisti ei hyödytä ketään. Kun sovellus tarvitsee tilaa, järjestelmä vapauttaa välimuistia hetkessä.

Merkitsevä havainto ei siis ole täysi muisti vaan se, mitä tapahtuu kun muisti loppuu oikeasti. Silloin järjestelmä alkaa siirtää vähemmän käytettyjä muistialueita levylle ja hakea niitä sieltä takaisin. Tämä sivutus näkyy siten, että levysarake on jatkuvasti korkealla, ikkunoiden välillä vaihtaminen kestää sekunteja ja koko kone nykii, vaikka prosessori ei ole kiireinen. macOS näyttää tästä oman muistipaineen mittarinsa, joka on käyttökelpoisempi kuin pelkkä gigatavumäärä. Muistin ja prosessorin työnjako on selitetty tarkemmin artikkelissa prosessori ja muisti.

Järjestelmän omat prosessit ja itse asennetut ohjelmat

Listan riveistä valtaosa ei ole mitään, mitä olisit itse asentanut. Käyttöjärjestelmä ajaa omia palveluitaan: laitteiston hallintaa, näytön piirtoa, hakemistojen indeksointia, tietoturvan tarkistuksia. Nämä on tarkoituksella jaettu moneksi pieneksi prosessiksi, jotta yhden kaatuminen ei kaada koko konetta. Siksi Windowsissa näkyy monta samannimistä svchost.exe-riviä ja macOS:ssa kernel_task. Ne kuuluvat sinne.

Prosessin alkuperän voi tarkistaa muutamalla kysymyksellä ilman arvailua:

• Missä tiedosto sijaitsee? Työkaluista löytyy toiminto, joka avaa prosessin tiedoston sijainnin. Järjestelmän omat ohjelmat ovat käyttöjärjestelmän kansioissa, eivät esimerkiksi lataus- tai väliaikaiskansiossa.
• Kuka sen on allekirjoittanut? Ohjelmatiedostot on tavallisesti varmennettu digitaalisella allekirjoituksella, ja julkaisija näkyy tiedoston tiedoissa. Puuttuva tai epämääräinen julkaisija on syy tarkistaa asia tarkemmin.
• Milloin se on ilmestynyt? Prosessi, joka alkoi kuluttaa resursseja heti tietyn ohjelman asennuksen jälkeen, liittyy lähes varmasti siihen.

Tuntematon nimi ei siis ole todiste mistään. Sen sijaan jatkuvasti prosessoria kuormittava tuntematon prosessi, joka siirtää dataa verkkoon ja jonka tiedosto on väärässä paikassa, on jo yhdistelmä, jota kannattaa selvittää. Jos merkkejä kertyy useampi, jatka artikkelin saastuneen laitteen puhdistus ohjeilla. Myös ilman lupaa asennettu etähallintaohjelma näkyy tyypillisesti juuri täällä: taustalla pyörivänä prosessina, joka pitää yhteyttä ulos. Kiristyshaittaohjelma taas kuormittaa salatessaan sekä levyä että prosessoria, mutta sen huomaa yleensä vasta kun tiedostot eivät enää avaudu.

Käynnistyksessä avautuvat ohjelmat maksavat joka kerta

Käynnistyslista on erillinen välilehti tai asetusnäkymä, ja se on tehtävienhallinnan hyödyllisin osa. Siinä on ohjelmat, jotka käyttöjärjestelmä avaa automaattisesti kirjautumisen yhteydessä. Osa niistä on asennettu sinne tarkoituksella, osa on lisännyt itsensä asennuksen yhteydessä ilman että asiaa kysyttiin.

Vaikutus on kahdenlainen. Ensimmäiset minuutit kirjautumisen jälkeen kone on kiireinen, koska kymmenen ohjelmaa avautuu yhtä aikaa ja jokainen lukee omat tiedostonsa levyltä. Sen jälkeen ne jäävät muistiin ja vievät tilaa, vaikka et käyttäisi niitä kertaakaan. Windows näyttää arvion vaikutuksesta karkealla asteikolla, ja arvio perustuu siihen, paljonko ohjelma kulutti prosessoria ja levyä edellisillä käynnistyskerroilla.

Näin karsit käynnistyslistan turvallisesti

1. Avaa käynnistysohjelmien näkymä ja lue lista läpi kokonaan ennen kuin muutat mitään.
2. Merkitse itsellesi ne, joita et tunnista. Älä poista niitä vielä.
3. Poista käytöstä ensin selvät tapaukset: ohjelmat, joita käytät harvoin ja jotka avaat aina itse. Päivitystarkistimet, pikakäynnistimet ja mediasoittimet kuuluvat tähän ryhmään.
4. Jätä paikoilleen tietoturvaohjelmisto, pilvitallennuksen synkronointi, jos haluat tiedostojen olevan ajan tasalla, sekä laitteiston omat apuohjelmat kuten kosketuslevyn tai äänen hallinta.
5. Käynnistä kone uudelleen ja käytä sitä normaalisti muutama päivä.
6. Jos jokin lakkasi toimimasta, palaa listalle ja ota kyseinen kohta takaisin käyttöön. Käytöstä poistaminen ei poista ohjelmaa, joten muutos on aina peruttavissa.

Huomaa, että käynnistyslista ei sisällä kaikkea taustalla käynnistyvää. Osa ohjelmista rekisteröityy järjestelmäpalveluksi, jolloin ne käynnistyvät ennen kirjautumista eivätkä näy tällä listalla. Palveluiden poistaminen käytöstä on kokonaan toinen ja selvästi riskialttiimpi toimenpide, eikä siihen kannata ryhtyä arvaamalla.

Taustapalvelut ja päivitykset: miksi kone tekee töitä ilman sinua

Iso osa selittämättömältä näyttävästä kuormasta on ajastettua ylläpitoa. Käyttöjärjestelmä indeksoi tiedostot, jotta haku toimisi. Tietoturvaohjelmisto käy läpi levyn sisällön. Pilvipalvelun synkronointi lataa muutokset ylös ja alas. Päivityspalvelu hakee paketteja ja asentaa niitä taustalla.

Näillä on yhteinen piirre: ne on suunniteltu tehtäväksi silloin kun konetta ei käytetä, mutta jos konetta pidetään päällä vain vähän aikaa kerrallaan, ne joutuvat tekemään työnsä käytön aikana. Siksi harvoin käynnistettävä kone tuntuu ensimmäisen vartin ajan hitaammalta kuin päivittäin käytössä oleva. Ilmiö on normaali, ja se on yksi syy siihen, miksi automaattiset päivitykset kannattaa jättää päälle sen sijaan että ne siirretään aina myöhemmäksi.

Verkkosarake auttaa erottamaan taustatyön käyttäjän omasta liikenteestä. Jos jokin prosessi siirtää dataa tasaisesti eikä lataus etene ruudulla, kyse on tavallisesti synkronoinnista tai päivityksestä. Tämä on myös hyödyllinen tarkistus silloin kun mietit, onko hidas yhteys vai hidas sivusto syy siihen että sivut latautuvat verkkaisesti: jos taustaprosessi käyttää koko kaistan, selaimelle ei jää paljon.

Prosessin lopettaminen on viimeinen keino

Tehtävienhallinnan lopetustoiminto katkaisee prosessin välittömästi. Ohjelma ei saa tilaisuutta tallentaa mitään eikä siivota jälkiään. Siksi järjestys kannattaa pitää tässä:

1. Sulje ohjelma normaalisti ja odota. Jumittuneelta näyttävä ohjelma tekee usein pitkää työtä ja palaa itsestään.
2. Jos ohjelma ei vastaa minuuttiin, käytä lopetustoimintoa ja valitse nimenomaan se sovellus, ei sen alaprosesseja yksitellen.
3. Avaa ohjelma uudelleen ja tarkista, mitä tallentamatonta hävisi.
4. Jos sama ohjelma jumittuu toistuvasti, syy on ohjelmassa tai sen tiedostoissa. Uudelleenkäynnistys, päivitys tai uudelleenasennus auttaa, prosessin toistuva tappaminen ei.

Kahta asiaa kannattaa välttää. Älä lopeta prosessia, jonka nimeä et tunnista ja joka on käyttöjärjestelmän kansiossa: pahimmillaan kone sammuu tai näyttö jää mustaksi. Älä myöskään yritä lopettaa palvelua, joka käynnistyy heti uudelleen. Se on merkki siitä, että jokin käynnistää sen automaattisesti, ja oikea korjaus on löytää se jokin. Käyttöjärjestelmän ja sovellusten työnjako on kuvattu tarkemmin artikkelissa mitä käyttöjärjestelmä tekee.

Kolme kysymystä, joilla näkymästä saa johtopäätöksen

Kun seuraavan kerran avaat tehtävienhallinnan, kysy järjestyksessä nämä.

Pysyykö jokin korkealla, kun et tee mitään? Jos ei, kone toimii odotetusti ja hitaus johtuu muusta kuin resurssipulasta. Jos kyllä, katso mikä prosessi on kyseessä ja onko se sinun avaamasi ohjelma.

Mikä sarake on korkealla? Prosessori tarkoittaa laskentaa, muisti ja levy yhdessä tarkoittavat muistin loppumista, pelkkä levy tarkoittaa taustatyötä tai hidasta levyä, verkko tarkoittaa siirtoa. Jokainen johtaa eri korjaukseen.

Onko tilanne toistuva vai kertaluonteinen? Kerran esiintyvä piikki ei ansaitse toimenpiteitä. Joka käynnistyksellä toistuva vartin kuorma ansaitsee käynnistyslistan siivouksen, ja jatkuva tuntemattoman prosessin kuorma ansaitsee tarkemman selvityksen.

Näillä kolmella kysymyksellä resurssinäytöstä tulee työkalu eikä numeronäyttö. Se ei korjaa mitään itse, mutta se kertoo mihin suuntaan kannattaa katsoa, ja se on enemmän kuin arvaus.