Pilvipalvelu selitetty: mitä pilvi oikeasti tarkoittaa

Sana pilvi valittiin siksi, että verkkokaavioissa internet piirrettiin pilven muotoisena laatikkona: jotain, jonka sisällä olevat yksityiskohdat eivät kuulu sinulle. Nimi on jäänyt, ja se hämärtää edelleen sen mitä oikeasti tapahtuu.

Jossain päin maailmaa on halli, jossa on rivi telineitä, joissa on palvelimia, jäähdytystä ja kaksi erillistä sähkösyöttöä. Sinä maksat siitä, että saat käyttää murto-osaa siitä hallista verkon yli. Kaikki pilven ominaisuudet ja kaikki sen ongelmat seuraavat tästä yhdestä asiasta.

Tässä artikkelissa käydään läpi mitä ostat, mitä et osta, mikä jää sinun vastuullesi ja missä tilanteessa pilvi on väärä vastaus.

Mitä pilvi konkreettisesti on

Pilvipalvelu on tietokone, jota et omista, tilassa, jonne et pääse, ja jota käytät verkkoyhteyden yli. Erottavia piirteitä on neljä, ja ne on kirjattu myös NIST:n vakiintuneeseen määritelmään:

1. Itsepalvelu. Otat lisää tilaa tai lisää tehoa käyttöön itse, ilman että kukaan käy kytkemässä laitetta.
2. Verkon yli. Palvelu toimii tavallisella verkkoyhteydellä ja tavallisilla laitteilla.
3. Jaettu resurssivarasto. Sama fyysinen palvelin palvelee monta asiakasta, eristettynä toisistaan.
4. Joustavuus ja mittaus. Kapasiteetti skaalautuu ylös ja alas, ja laskutus perustuu käyttöön.

Neljäs kohta on se, joka erottaa pilven perinteisestä palvelinvuokrasta. Et osta konetta vuodeksi, vaan osta tuntia tai gigatavua kerrallaan. Se on pilven suurin etu ja myös syy siihen, miksi lasku yllättää.

Palvelumallit ja käyttöönottomallit

Palvelumallit erotellaan sen mukaan, mihin kohtaan pinoa raja palveluntarjoajan ja sinun välillä vedetään.

Kotikäyttäjä on käytännössä aina SaaS-asiakas. Kun käytät selaimessa toimivaa sähköpostia, tekstinkäsittelyä tai valokuvien varmuustallennusta, et hallitse mitään palvelimen puolella. Sinun ainoa vipusi ovat asetukset, salasana ja se, mitä ylipäätään lataat sinne.

Sama jako pätee tekoälypalveluihin. Selaimessa käytettävä keskustelubotti on SaaS: syötteesi käsitellään toimittajan palvelimilla. Tämä ratkaisee, mitä sinne kannattaa kirjoittaa, ja aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa tekoäly ja omat tietosi. Mekanismi, jolla nämä mallit toimivat, on selitetty artikkelissa mitä tekoäly oikeasti on.

Julkinen, yksityinen ja hybridipilvi

Käyttöönottomalli kertoo, kenen kanssa jaat laitteiston.

• Julkinen pilvi tarkoittaa, että laitteisto on jaettu tuntemattomien asiakkaiden kesken. Halvin, joustavin ja käytännössä ainoa vaihtoehto yksityishenkilölle.
• Yksityinen pilvi on organisaation omaan käyttöön varattu ympäristö, joko omassa konesalissa tai eristettynä toimittajan tiloissa. Kalliimpi, mutta hallinta ja sijaintitieto ovat tarkempia.
• Hybridipilvi yhdistää nämä: arkaluonteinen aineisto pysyy omassa ympäristössä, ja julkista pilveä käytetään kuormahuippuihin tai vähemmän kriittisiin osiin.

Yksityinen pilvi ei automaattisesti ole turvallisempi. Se siirtää vastuun päivityksistä, varmistuksista ja valvonnasta sinulle, ja iso pilvitoimittaja tekee ne yleensä paremmin kuin pieni organisaatio omin voimin.

Jaetun vastuun malli: mikä jää sinulle

Jokainen suuri pilvitoimittaja julkaisee kaavion, jossa vastuu jaetaan kahtia. Kaavion sisältö vaihtelee, mutta perusjako on aina sama.

Toimittaja vastaa pilven turvallisuudesta. Sinä vastaat turvallisuudesta pilvessä.

Toimittajan puolelle kuuluvat konesalin fyysinen turvallisuus, laitteiden vaihto, virtualisointikerros ja verkon perusrakenne. Sinun puolellesi jäävät nämä:

• Kuka pääsee sisään. Salasanat, käyttäjätilit ja se, onko kaksivaiheinen tunnistautuminen päällä. Tämä on yleisin murtokohta.
• Mitä jaat. Julkiseksi asetettu kansio on julkinen riippumatta siitä, kuinka hyvä konesali on.
• Mitä lataat sinne. Toimittaja ei tiedä, onko tiedostossa henkilötunnuksia.
• Varmuuskopiot. Katso seuraava osio.

Kun pilvestä vuotaa tietoja, syy on lähes aina jokin näistä neljästä. Jos oma tilisi joutuu vuodon kohteeksi, toimintaohjeet löytyvät artikkelista tietovuoto ja mitä tehdä.

Synkronointi ei ole varmuuskopio

Tämä on artikkelin tärkein kohta. Pilvitallennuspalvelu, joka pitää kansiosi ajan tasalla kaikilla laitteilla, tekee juuri sen mitä lupaa: se peilaa nykytilan. Se ei säilytä menneisyyttä.

Seuraukset ovat suoraviivaiset. Jos poistat kansion vahingossa, poisto synkronoituu. Jos kiristyshaittaohjelma salaa tiedostosi, salatut versiot synkronoituvat. Jos tallennat vahingossa tyhjän tiedoston vanhan päälle, tyhjä versio synkronoituu. Kaikissa kolmessa tapauksessa pilvessä oleva kopio on yhtä rikki kuin koneellasi oleva.

Suojaksi on kaksi mekanismia, ja molempien rajat kannattaa tietää:

• Roskakori. Poistetut tiedostot säilyvät yleensä rajallisen ajan, tyypillisesti muutamasta viikosta pariin kuukauteen palvelusta riippuen. Ajan jälkeen ne ovat lopullisesti poissa. Tarkista oman palvelusi säilytysaika asetuksista, älä oleta.
• Versiohistoria. Moni palvelu säilyttää tiedoston aiempia versioita, jolloin voit palauttaa eilisen version. Versiohistoria on kuitenkin usein rajattu tiettyyn määrään versioita tai päiviä, eikä se aina kata kaikkia tiedostotyyppejä.

Kummastakin puuttuu sama asia: ne ovat saman palvelun sisällä. Jos tili suljetaan, salasana joutuu vääriin käsiin tai palvelu itse tekee virheen, molemmat menevät samalla kertaa.

Omaperäinen osio: saatavuusprosentit minuutteina ja kolmen kopion sääntö

Mitä saatavuuslupaus tarkoittaa ajassa

Palvelutasolupaus ilmoitetaan prosentteina, mikä tekee eroista näkymättömiä. Muunnetaan ne ajaksi. Vuosi on 365 vuorokautta eli 525 600 minuuttia, ja kuukausi lasketaan tässä 30 vuorokautena eli 43 200 minuuttina.

Lasku on yksinkertainen: kerro jakson pituus minuuteissa luvulla (100 miinus saatavuusprosentti) jaettuna sadalla. Esimerkiksi 525 600 x 0,001 = 525,6 minuuttia.

Kaksi asiaa kannattaa lukea taulukosta. Ensinnäkin 99 ja 99,9 prosentin ero ei ole 0,9 prosenttiyksikköä vaan kymmenkertainen katkoaika. Toiseksi mikään näistä luvuista ei lupaa, että katko sattuisi sinulle sopivaan aikaan. Yhdeksän tunnin vuosikatko voi olla yksi yhtäjaksoinen työpäivä.

Lue myös lupauksen pienet ehdot: yleensä suunniteltuja huoltokatkoja ei lasketa mukaan, ja hyvitys on tyypillisesti alennus seuraavasta laskusta, ei korvaus menetetystä työstä.

Kolmen kopion sääntö kotikäyttäjälle

Ammattilaisten 3-2-1-sääntö toimii sellaisenaan myös kotona. Sääntö kuuluu: kolme kopiota, kahdella eri tallennustavalla, joista yksi eri paikassa. Sovellettuna pilveen se tarkoittaa tätä:

1. Kopio 1: työkopio. Tiedostot koneesi tai puhelimesi levyllä. Tämä on se, jota käytät päivittäin.
2. Kopio 2: eri tallennustapa. Ulkoinen levy tai verkkolevy kotona, johon otat kopion säännöllisesti. Irrota levy koneesta kopioinnin jälkeen. Jatkuvasti kiinni oleva levy on kiristyshaittaohjelmalle sama asia kuin sisäinen levy.
3. Kopio 3: eri paikassa. Tässä pilvi on parhaimmillaan. Tulipalo, vesivahinko tai murto kotona ei koske konesalia Irlannissa.

Ratkaiseva lisäys: synkronoitu pilvikansio kelpaa kopioksi 3 vain, jos siinä on toimiva versiohistoria, ja silloinkin se on heikoin kolmesta. Vahvempi rakenne on erillinen varmuuskopiointipalvelu, joka kirjoittaa vain lisää eikä peilaa poistoja, tai toinen pilvipalvelu eri toimittajalta.

Ja testaa palautus kerran vuodessa. Varmuuskopio, jota ei ole koskaan palautettu, on oletus eikä varmuuskopio.

Datan sijainti ja EU-kysymys

Pilvessä oleva tiedosto sijaitsee jossain konkreettisessa maassa. Sillä on väliä kahdesta syystä: viive kasvaa etäisyyden mukana, ja henkilötietojen siirtoa Euroopan talousalueen ulkopuolelle säädellään tietosuoja-asetuksessa.

Käytännön kysymykset ovat nämä kolme. Missä data lepää eli missä levyt fyysisesti ovat. Missä sitä käsitellään eli mistä ylläpito kirjautuu sisään. Minkä maan lainsäädännön alainen palveluntarjoaja on, sillä emoyhtiön kotimaan viranomaispyynnöt voivat ulottua muissa maissa oleviin tietoihin.

Moni palvelu antaa valita konesalialueen tilausta luodessa mutta ei jälkikäteen. Jos EU-sijainti on sinulle vaatimus, valinta pitää tehdä alussa.

Kustannusmalli, yllätykset ja toimittajalukko

Pilven hinnoittelu on käytön mukaista, mikä kuulostaa reilulta. Yllätykset syntyvät kolmesta kohdasta.

Siirtomaksut. Datan tuominen pilveen on tyypillisesti ilmaista. Datan hakeminen ulos maksaa. Tämä epäsymmetria on tarkoituksellinen ja se on toimittajalukon tärkein rakenneosa.

Varatut resurssit. Virtuaalikone, joka on käynnissä mutta jota kukaan ei käytä, maksaa täyden hinnan. Sama koskee varattua levytilaa ja varattuja IP-osoitteita. Poistettu palvelu jättää usein jälkeensä laskuttavia jäänteitä.

Kasvu ilman kattoa. Käytön mukainen hinnoittelu ei sisällä ylärajaa, ellet aseta sitä itse. Virhe silmukassa tai äkillinen suosio voi kertoa itsestään vasta laskussa. Aseta budjettihälytys heti tilin luonnin yhteydessä.

Kotikäyttäjän vastaava yllätys on tallennustilan portaikko: ilmaisen tason täytyttyä seuraava askel on maksullinen tilaus.

Toimittajalukko ja miten sitä pienennetään

Toimittajalukko tarkoittaa tilannetta, jossa vaihtaminen on teknisesti mahdollista mutta niin työlästä tai kallista, ettei sitä tehdä. Sen kolme lähdettä ovat ulossiirron hinta, oma tiedostomuoto ja toimittajakohtaiset rajapinnat, joita ei ole muualla.

Lukkoa pienennetään käytännössä näin:

• Suosi avoimia tiedostomuotoja. Tekstinkäsittelydokumentti avoimessa muodossa avautuu muuallakin.
• Vie tiedot ulos säännöllisesti, älä vasta kun olet lähdössä. Moni palvelu tarjoaa kertaviennin, jonka voi ajastaa.
• Pidä tiedot ja logiikka erillään toimittajan erikoisominaisuuksista siellä, missä se ei maksa liikaa.
• Selvitä ulosvienti ennen sisäänmenoa. Jos vientityökalua ei ole, se on hinnassa mukana myöhemmin.

Täydellinen riippumattomuus maksaa enemmän kuin lukko itse. Tavoite ei ole nolla lukkoa vaan tietoinen valinta.

Milloin pilvi ei ole oikea vastaus

Pilvi on huono valinta ainakin näissä tilanteissa.

Kun yhteys on ohut tai epävarma. Pilvipalvelu on yhtä käytettävissä kuin verkkoyhteytesi. Jos etäpaikassa toimiva järjestelmä pitää saada toimimaan katkon aikana, logiikan pitää olla paikallisesti. Yhteyden riittävyyttä voi arvioida artikkelin kuinka nopeaa nettiä tarvitset avulla, ja kotiverkon oma pullonkaula selviää artikkelista miksi wifi on hidas.

Kun kuorma on tasainen ja ennustettava. Pilven joustavuudesta maksetaan yksikköhinnassa. Ympäri vuoden samalla teholla pyörivä palvelin on usein halvempi omana rautana.

Kun tieto ei saa lähteä talosta. Osassa viranomais- ja terveysaineistoja sääntely tai sopimus estää siirron kolmannelle osapuolelle. Silloin kysymys ei ole hinnasta.

Kun ainoa hyöty on varmuuskopio. Jos et tarvitse yhteiskäyttöä etkä pääsyä eri laitteilta, kaksi ulkoista levyä eri paikoissa hoitaa saman asian kertamaksulla.