Paljonko laturi ja televisio kuluttavat sähköä valmiustilassa?

Pistorasiaan jätetty puhelinlaturi kuluttaa sähköä, mutta niin vähän, että sen irrottaminen säästää vuodessa noin 16 senttiä. Laturi saa EU:n ekosuunnitteluasetuksen mukaan kuluttaa ilman kytkettyä puhelinta enintään 0,10 wattia, mikä tekee ympäri vuoden kytkettynä 0,88 kilowattituntia. Tilastokeskuksen mukaan 5 000-15 000 kilowattituntia vuodessa kuluttava kotitalous maksoi sähköstä kesäkuussa 2026 kokonaisuudessaan 17,9 senttiä kilowattitunnilta. Kertolasku on lyhyt.

Silti verkossa kiertää kaksi täysin eri vastausta. Toisen mukaan valmiustila on merkityksetön, toisen mukaan jokainen valmiustilassa oleva laite maksaa euroja vuodessa. Kumpikin on oikeassa jostain laitteesta, ja siksi kysymykseen ei voi vastata yhdellä luvulla. Ratkaisevaa on, mistä tilasta puhutaan. Tavallinen valmiustila on halpa. Verkkovalmiustila, jossa laite pitää verkkoyhteyttä yllä voidakseen herätä etäkäskystä, voi kuluttaa moninkertaisesti.

Tähän artikkeliin on koottu EU:n kolmen voimassa olevan asetuksen rajat laiteryhmittäin, ja jokainen raja on muutettu kilowattitunneiksi ja euroiksi vuodessa. Asetukset kertovat enimmäiskulutuksen, eivät todellista kulutusta. Moni laite jää rajasta selvästi alle, joten taulukon eurot ovat pahin mahdollinen tapaus lain mukaisella laitteella.

Kolme tilaa, jotka asetus erottaa

Asetus (EU) 2023/826 koskee kotitalouksissa ja toimistoissa käytettäviä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Se korvasi vanhan asetuksen (EY) N:o 1275/2008, ja sitä on sovellettu 9.5.2025 alkaen. Asetus erottaa kolme tilaa, joissa laite on kytkettynä pistorasiaan mutta ei tee päätehtäväänsä:

Pelkkä merkkivalo ei asetuksen mukaan ole tilanäyttö. Laite, jossa palaa vain pieni ledi, kuuluu siis tiukemman 0,5 watin rajan alle, ja vasta kellonaikanäyttö tai muu tietoa näyttävä näyttö oikeuttaa 0,8 wattiin.

Asetuksessa on myös sanamuotosääntö, joka auttaa ostajaa: sanaa valmiustila ei saa käyttää tilasta, joka ei täytä valmiustilan tai verkkovalmiustilan vaatimuksia. Jos valikossa lukee valmiustila, laitteen pitäisi pysyä siinä rajoissa.

Rajat laitteittain ja mitä ne maksavat vuodessa

Alla olevassa taulukossa ovat voimassa olevat enimmäisrajat uusille laitteille. Vuosikulutus on laskettu ympärivuotisena (8 760 tuntia), ja eurot Tilastokeskuksen kesäkuun 2026 kokonaishinnalla 17,9 senttiä kilowattitunnilta.

Laturien rajat tulevat asetuksesta (EU) 2019/1782, televisioiden ja näyttöjen rajat asetuksesta (EU) 2019/2021 ja muut asetuksesta (EU) 2023/826. Kaikki rajat ovat valmistajan noudatettavia enimmäisarvoja, eivät keskiarvoja.

Kaksi rajaa kiristyy 9.5.2027: pois päältä -tilan raja laskee 0,30 wattiin ja verkkolaitteiden verkkovalmiustilan raja 7 wattiin. Ne koskevat laitteita, jotka tulevat markkinoille sen jälkeen, eivät jo kotona olevia.

Paras tekniikka jää selvästi rajojen alle

Rajat ovat katto, jonka alle huonoimmankin laitteen on jäätävä. Asetusten liitteissä on myös viitearvot, eli se kulutus, johon markkinoiden paras tekniikka asetuksen voimaantulon aikaan pystyi. Asetuksen 2023/826 mukaan pois päältä -tilassa paras tekniikka kulutti 0-0,2 wattia, valmiustilassa 0,1 wattia ja muiden kuin verkkolaitteiden verkkovalmiustilassa 1 watin tai vähemmän. Televisioissa ja näytöissä parhaat arvot olivat 0,2 wattia valmiustilassa ja 0,9 wattia verkkovalmiustilassa.

Ero rajaan on suuri. Valmiustilassa 0,1 watin laite kuluttaa viidenneksen siitä, mitä raja sallii, eli noin 16 senttiä vuodessa 78 sentin sijaan. Taulukon eurot ovat siksi yläraja, ja hyvin suunnitellussa laitteessa todellinen summa voi olla murto-osa siitä.

Miksi laturilla on kolme eri lukua

Laturin raja riippuu sen tehosta ja tyypistä, ja tyyppi näkyy arvokilvestä. Enintään 49 watin laturilla, eli käytännössä lähes kaikilla puhelinlatureilla, raja on 0,10 wattia. Yli 49 watin laturilla, kuten useimmilla kannettavan tietokoneen latureilla, raja on 0,21 wattia. Laturilla, joka syöttää yhtä aikaa useampaa jännitettä, raja on 0,30 wattia tehosta riippumatta. Asetus kutsuu tällaista monijännitteiseksi ulkoiseksi teholähteeksi. Monen portin laturin tehon jakautuminen porttien kesken on oma kysymyksensä, mutta tyhjänä sen kulutus on silti alle puolen euron vuodessa.

Valmistajan on julkaistava laturin kulutus kuormittamattomassa tilassa sadasosawatin tarkkuudella käyttöoppaassa, jos sellainen on, ja vapaasti saatavilla olevilla verkkosivuillaan. Arvokilvestä näet antotehon, josta selviää, kumpi raja laturiin pätee.

Laitteen on mentävä valmiustilaan itse

Raja ei auttaisi, jos laite jäisi päälle. Siksi asetus vaatii laitteeseen tehonhallintatoiminnon, joka siirtää sen valmiustilaan tai pois päältä, kun laite ei enää tee päätehtäväänsä. Muissa kuin verkkoon kytketyissä laitteissa siirtymän on tapahduttava viimeistään 20 minuutissa. Kahvinkeittimillä on omat aikansa:

Toiminnon on oltava päällä, kun laite myydään, ja sen on kytkeydyttävä takaisin päälle, kun laite palautetaan tehdasasetuksiin. Valmistaja saa antaa käyttäjälle mahdollisuuden kytkeä sen pois, mutta silloin käyttöohjeessa on varoitettava, että kulutus kasvaa, eikä poiskytkentä saa olla osa asennusta. Jos kahvinkeittimesi lämpölevy sammuu itsestään, se ei ole vika vaan asetuksen vaatimus.

Verkkovalmiustila on se, jolla on väliä

Taulukon kaksi alinta riviä ovat vähintään kymmenkertaisia tavalliseen valmiustilaan verrattuna, ja ne selittävät suuren osan siitä, miksi valmiustilasta annetut euromäärät vaihtelevat niin paljon. Verkkovalmiustilassa laite pitää verkkokorttinsa tai langattoman yhteytensä hereillä, jotta se voi käynnistyä puhelimen sovelluksesta, äänikomennosta tai toisen laitteen kutsusta.

Television verkkovalmiustilan perusraja on 2 wattia. Asetus antaa lisäkiintiöitä lisätoiminnoille, jos ne ovat päällä: 0,2 wattia tilanäytölle, 0,5 wattia läsnäolotunnistimelle, 1 watti kosketusnäytölle ja 4 wattia, jos televisio toimii samalla verkkolaitteena, esimerkiksi reitittimenä tai langattomana tukiasemana. Kaikkien kanssa enimmäisraja on 7,7 wattia. Ilman verkkovalmiustilaa televisio saa valmiustilassa kuluttaa 0,5 wattia ja kaikkine lisäkiintiöineen 2,2 wattia.

Televisioista asetus sanoo suoraan, että verkkovalmiustilan on oltava pois päältä normaaliasetuksissa. Kun jokin toiminto tarvitsee sitä, käyttäjältä on pyydettävä vahvistus, ja käyttäjän on voitava kytkeä se pois. Jos olet ottanut käyttöön toiminnon, jolla televisio käynnistyy puhelimesta tai toisesta laitteesta, olet samalla hyväksynyt verkkovalmiustilan. Sen tarkistaminen on valmiustilan säästöistä ainoa, joka näkyy euroina.

Muille verkkoon kytkettäville laitteille, kuten tulostimille, kaiuttimille, digisovittimille ja pelikonsoleille, verkkovalmiustilan raja on 2 wattia. Laitteen on siirryttävä verkkovalmiustilaan oletuksena viimeistään 20 minuutin kuluttua siitä, kun se lakkaa tekemästä päätehtäväänsä. Lisäksi langattomasti verkkoon kytkeytyvässä laitteessa on oltava mahdollisuus kytkeä langaton yhteys pois, ellei laitteen käyttötarkoitus ole riippuvainen yhdestä langattomasta yhteydestä.

Tästä seuraa käytännön keino. Jos verkkoon kytkettävässä laitteessa on valmiustila, sen on pysyttävä valmiustilan rajoissa silloin, kun verkkokaapelit on irrotettu ja langattomat yhteydet kytketty pois. Jos et tarvitse esimerkiksi tulostimen tai soundbarin verkkoyhteyttä, yhteyden kytkeminen pois on siis keino saada laite verkkovalmiustilan 2 watin rajasta tavallisen valmiustilan 0,5 watin rajaan. Valmistajan on myös kerrottava käyttöoppaassa tai verkkosivuillaan, miten langaton yhteys kytketään pois ja paljonko laite kuluttaa verkkovalmiustilassa, kun kaikki sen verkkoportit ovat käytössä.

Verkkovalmiustilalla on myös hyötynsä. Laite, joka herää yöllä, voi ladata automaattiset päivitykset silloin, kun kukaan ei käytä sitä, ja ruudun ääreen palatessa se on valmiina. Kyse on vaihtokaupasta: muutamasta eurosta noin 12 euroon vuodessa sitä vastaan, ettei päivityksiä tarvitse odottaa. Kun tiedät hinnan, voit valita kummin päin haluat.

Reititin ei ole valmiustilassa

Reititin, modeemi ja wifi-tukiasema ovat asetuksessa omana ryhmänään, verkkolaitteina, joilla verkon käytettävyys on suuri (High Network Availability, HiNA). Niiden verkkovalmiustilan raja on 8 wattia ja 9.5.2027 alkaen 7 wattia. Tämä raja ei kuitenkaan kerro, paljonko kotireititin kuluttaa, koska reititin on lähes aina varsinaisessa toimintatilassaan: se välittää liikennettä ja ylläpitää wifiä ympäri vuorokauden, vaikka kukaan ei käyttäisi nettiä. Toimintatilan kulutukselle asetus ei aseta rajaa.

Reitittimen kulutus selviää siksi valmistajan teknisistä tiedoista tai mittaamalla. Sammuttaminen yöksi säästää sen, mitä reititin yön aikana kuluttaa, mutta samalla katkeavat kaikki laitteet, jotka käyttävät verkkoa yöllä, kuten turvakamerat, hälytin, puhelimen wifi-puhelut ja yöllä ajetut päivitykset. Jos haluat silti hiljentää verkon yöksi, katso reitittimen asetuksista, onko siinä ajastettu wifin sammutus. Se katkaisee langattoman verkon mutta pitää kiinteän yhteyden päällä.

Vanhat laitteet kuluttavat enemmän

Rajat koskevat laitteita, jotka tuodaan markkinoille rajan voimaantulon jälkeen. Kymmenen vuotta vanha televisio tai laturi noudattaa sitä rajaa, joka oli voimassa sen tullessa markkinoille. Rajat ovat tiukentuneet porrastetusti:

Laturien rajat ovat kulkeneet samaan suuntaan. Asetus (EY) N:o 278/2009 rajasi puhelinlaturin tyhjäkäynnin 0,50 wattiin huhtikuusta 2010 ja 0,30 wattiin huhtikuusta 2011. Nykyinen 0,10 watin raja on ollut voimassa huhtikuusta 2020. Vuonna 2012 ostettu laturi saa siis kuluttaa kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna, mikä tarkoittaa silti alle 50 senttiä vuodessa.

Ennen vuotta 2010 markkinoille tulleita laitteita nämä rajat eivät koske lainkaan. Jos kotona on niin vanha laite, jossa palaa näyttö tai kello ympäri vuorokauden, sen kulutusta ei voi päätellä asetuksista, ja se kannattaa mitata.

Vanhan laitteen valmiustila ei kuitenkaan juuri koskaan ole syy vaihtaa laitetta. Vaikka vanha laite kuluttaisi valmiustilassa watin enemmän kuin uusi, ero on noin 1,60 euroa vuodessa. Kymmenessä vuodessa se on 16 euroa, eli selvästi vähemmän kuin uusi televisio tai digisovitin maksaa. Käytetyn laitteen hankinnasta kertova artikkeli käy läpi ne syyt, joiden vuoksi vaihto oikeasti kannattaa. Kun vanha laite lopulta poistuu, se kuuluu viedä sähkölaiteromun keräykseen.

Esimerkkikodin valmiustila euroina

Kuvitellaan koti, jossa kaikki laitteet ovat uusia ja kuluttavat valmiustilassa lain salliman enimmäismäärän. Pistorasioissa on kolme tyhjää puhelinlaturia ja kannettavan tietokoneen laturi. Olohuoneessa ovat televisio ilman verkkovalmiustilaa, soundbar ja digisovitin, keittiössä mikroaaltouuni, jonka kello on näkyvissä, ja kahvinkeitin.

Kaikki yhteensä tekevät noin 29 kilowattituntia ja viisi euroa vuodessa, ja todellinen summa on yleensä pienempi, koska laitteet jäävät rajasta alle. Jos sama televisio on verkkovalmiustilassa kaikkine lisätoimintoineen, pelkkä televisio voi maksaa enemmän kuin koko muu lista yhteensä: 12,07 euroa vuodessa. Koko kodin valmiustila nousee silloin 10,51 wattiin, noin 92 kilowattituntiin ja 16,48 euroon vuodessa, ja yli kaksi kolmasosaa siitä tulee yhdestä television asetuksesta.

Tämä on myös syy siihen, että laturin irrottaminen seinästä ei juuri vaikuta sähkölaskuun: vaikutus on senttejä vuodessa. Puhelimen akun kannalta merkitystä on muilla asioilla, ja ne on käyty läpi artikkelissa latausmyyteistä.

Milloin nämä luvut eivät päde

Taulukot koskevat lain mukaisia laitteita. Vaatimustenvastaisen laitteen kulutuksesta rajat eivät kerro mitään, eikä laturin ulkonäöstä voi päätellä, onko se testattu.

Rajat eivät myöskään koske kaikkia laitteita. Pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet ja palvelimet ovat omien asetustensa piirissä, samoin kuin astianpesukoneet ja pyykinpesukoneet. Lääkinnällisten laitteiden laturit on rajattu laturiasetuksen ulkopuolelle.

Taulukon eurot muuttuvat sähkön hinnan mukana. Jos sähkö maksaa sinulle kaksinkertaisesti kesäkuun 2026 keskihintaan verrattuna, myös eurot kaksinkertaistuvat, mutta mittasuhteet laitteiden välillä pysyvät samoina. Jokainen ympäri vuoden päällä oleva watti on 8,76 kilowattituntia vuodessa, ja oman hintasi saat kertomalla sen omalla kilowattituntihinnallasi.

Sama laskusääntö auttaa arvioimaan muualla näkemiäsi lukuja. Kun jossain kerrotaan, että valmiustilassa oleva laite kuluttaa wattitunnin tunnissa, kyse on yhden watin laitteesta, joka kesäkuun 2026 hinnalla maksaa noin 1,60 euroa vuodessa. Jos sama lähde antaa summaksi useita euroja laitetta kohden, se olettaa joko suuremman tehon, kuten verkkovalmiustilan, tai selvästi korkeamman sähkön hinnan. Kumpikin on mahdollinen, mutta kumpikaan ei koske tyhjää puhelinlaturia.

Rajoja verrataan laboratoriossa mitattuihin arvoihin, ja markkinavalvonnassa sallitaan pieni poikkeama: valmiustilassa mitattu arvo saa olla enintään 0,10 wattia ilmoitettua suurempi.

Näin tarkistat oman kotisi kolmessa vaiheessa

1. Etsi verkkovalmiustila. Käy läpi television, pelikonsolin, soundbarin ja tulostimen asetukset. Etsi sanoja verkkovalmiustila, pikakäynnistys, etäkäynnistys tai käynnistys verkon kautta. Jos et käytä laitteen käynnistämistä puhelimesta, kytke toiminto pois. Tämä on ainoa vaihe, joka voi säästää euroja laitetta kohden.
2. Katso valmistajan ilmoittama kulutus. Asetus velvoittaa valmistajan ilmoittamaan jokaisen tilan kulutuksen watteina yhden desimaalin tarkkuudella sekä ajan, jonka jälkeen laite siirtyy tilaan itsestään. Tiedot ovat käyttöoppaassa tai valmistajan verkkosivuilla mallitunnuksen takana.
3. Mittaa vanhat laitteet. Pistorasiaan kytkettävä energiamittari näyttää kulutuksen suoraan. Jätä laite mittariin vuorokaudeksi ja lue kilowattitunnit, niin myös yölliset heräämiset tulevat mukaan. Jos mittari näyttää nollaa, kulutus on sen mittaustarkkuuden alapuolella, ei välttämättä nolla.

Kun nämä kolme on tehty, valmiustilasta ei tarvitse huolehtia enempää. Latureiden irrottelu, jatkojohtojen katkaisimet ja ajastinpistorasiat säästävät uusilla laitteilla senttejä laitetta kohden. Sama aika kannattaa käyttää television valikkoon, koska siellä on se yksi asetus, jolla on vaikutusta.