Yleisesti: Tiettyyn sosiaaliseen luokkaan kuuluvien ihmisten mahdollisuus siirtyä johonkin toiseen sosiaaliseen luokkaan.
Mistä liikkuvuus koostuu?
Liikkuvuus on yksilöllinen ominaisuus mikä koostuu nivelten liikkuvuudesta, lihasten ja niveltä ympäröivien kudosten venyvyydestä. Liikkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat perimä, ulkoiset olosuhteet, ikä, hormonaaliset ja hermostolliset tekijät. Liikkuvuutta määritellään aktiivisen ja passiivisen liikkuvuuden kautta.
Miksi liikkuvuus on tärkeää?
Liikkuvuus ehkäisee vammoja ja kiputiloja. Kankeille treenaajille tulee helpommin lihasrevähdyksiä. Liikuntavammojen riski kasvaa, jos kireät lihakset rajoittavat liikeratoja. Liikkuvuustreeni parantaa ryhtiä.
Mikä kehittää liikkuvuutta?
Laajoilla liikeradoilla suoritetut liikkeet lisäävät säännöllisesti tehtynä liikkuvuutta. Esimerkiksi lihaskuntoharjoitteiden tekeminen laajoilla liikeradoilla ja maltillisilla kuormilla on erinomaista liikkuvuusharjoittelua. Aktiivinen tekeminen on tehokas tapa lisätä lihaksen pituutta ja samalla liikkuvuutta.
Mikä vaikuttaa liikkuvuuteen?
Ikä, sukupuoli, hormonaaliset tekijät, fyysinen aktiivisuus, lihasjännitys sekä vuorokauden aika vaikuttavat nivelten liikkuvuuteen. Liikkuvuuden kehittymistä ohjaavat merkittävästi myös perintötekijät, jotka vaikuttavat sidekudoksen muodostumiseen, rakenteeseen, muotoon ja kokoon.
Miksi parantaa liikkuvuutta?
Hyvä liikkuvuus parantaa arkea ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Erityisen tärkeää se on ikääntymisen myötä, nivelten jäykistyessä. Liikkuvuudella tarkoitetaan nivelten ja pehmytkudosten kykyä tuottaa liikettä niiden normaalilla liikeradalla.
Kannattaako venytellä heti treenin jälkeen?
Treenin jälkeisen venyttelyn päämääränä on palauttaa lihakset takaisin lepopituuteensa ja ehkäistä lihaskireyttä. Lisäksi venytykset edistävät treenin jälkeistä palautumista. Dynaaminen venyttely kannattaa tehdä heti urheilusuorituksen jälkeen, ja pidemmät staattiset venytykset vasta noin kaksi tuntia treenin jälkeen.
Missä ajassa lihasmassa häviää?
Lihasmassa on suurimmillaan yleensä 25-30 vuoden ikäisenä ja lihaksiston väheneminen alkaa pikkuhiljaa ikääntyessä. Merkittävintä se on 50-60 vuoden iässä, milloin viimeistään on tärkeä lisätä voimaharjoittelua. 50 ikävuoden jälkeen lihasmassan ja voiman vähentyminen alkaa kiihtyä noin 1% vuosivauhdilla.
Voiko hermoja venyttää?
Hermosolut ovat kehon pisimpiä soluja. Pisimmillään yksi hermosolu yltää selkärangasta varpaisiin. Hermosolu ei kestä venytystä kovinkaan hyvin, vaan jo viiden prosentin venyminen saa aikaan erilaisia oireita, kuten pistelyä, kipua, särkyä ja puutumista.
Voiko ihminen venytellä liikaa?
Venyttely ei sovi kaikille. Ja kuten mitä tahansa asiaa maailmassa, myös venyttelyä voi tehdä liikaa.