Mikä on totuus säästölaissa?

Totuus säästölaissa on hallituksen päätös, joka lisää avoimuutta pankkien kanssa työskenteleville kuluttajille. Erityisesti laki edellyttää pankkeja paljastamaan palkkiot, antamaan vuotuiset prosenttituotot ja muut tiedot. Tämä laki on suora seuraus suuresta liittovaltion rakenneuudistuksesta vuonna 1991. Tämä laki rajoittuu myös vain tiettyihin pankkiasiakkaisiin ja on johtanut muutamiin odottamattomiin paperityön puutteisiin.

Totuus säästölaissa juontaa juurensa vuoden 1991 liittovaltion talletusvakuutusyhtiö FDIC: n parannuslakiin. FDIC: n vahvistamiseksi tämä laki salli sen pääasiassa lainata Yhdysvaltojen valtiovarainministeriöltä. Tämän suuren muutoksen ohella hallitus antoi monia muita lakeja, joiden tarkoituksena on parantaa maan säästöjä ja lainavakautta.

Yksi tällainen lainsäädäntö oli totuus säästölaissa, joka edellytti, että pankit ja lainalaitokset noudattavat neljää perussääntöä. Ensimmäinen on se, että lainanantajien on julkistettava säästötileiden vuotuinen prosenttituotto asiakkaille, jotta he ymmärtävät paremmin, kuinka paljon korkoa ansaitaan vuodessa. Toiseksi pankkilaitosten on maksettava koko talletus osan sijasta. Kolmas velvoittaa lainanantajat luettelemaan palkkiot palautetuista sekkeistä, pankkisiirroista ja muista palveluista. Lopuksi laki sanoo, että pankit eivät voi mainostaa ilmaisia ​​shekkitilejä, jos tiliin liittyy itse asiassa maksuja.

Lain tarkoituksena on tarjota pankkiasiakkaille riittävästi tietoja järkevän säästöpäätöksen tekemiseksi. Näiden lisätietojen avulla ihmiset voivat kerätä tietoja eri pankeista ja verrata hintoja löytääkseen parhaan sopivuuden. Toinen vaikutus on estää pankkeja hyödyntämästä asiakkaita pakottamalla lainanantajat olemaan täysin avoimia.

Tämä laki ei kuitenkaan koske kaikkia. Säästölain totuuslaki koskee vain luonnollista henkilöä eli yksittäistä asiakasta. Nämä säännöt eivät koske yrityksiä ja organisaatioita. Toinen odottamaton seuraus tästä toiminnasta on paperityön lisääntyminen tilin avaamisen yhteydessä. Koska lainanantajien on annettava tämä syvällinen tieto, on usein suuria paperipinoja, jotka on allekirjoitettava tai parafoitava tilin avaamisen yhteydessä. Nämä paperit osoittavat, että asiakas on saanut asiakirjat, jotka pankki on lain mukaan velvollinen toimittamaan.