Useimmat stressin vähentämistekniikat keskittyvät torjumaan fysiologisia reaktioita akuuttiin tai krooniseen stressiin. Meditaatio, visualisointi ja liikunta auttavat torjumaan kroonisen stressin kielteisiä fysiologisia vaikutuksia. Puheterapia ja käyttäytymisen muuttaminen auttavat yksilöä selviytymään stressaavista tilanteista ja välttämään liiallisen stressin aiheuttamia emotionaalisia ja fyysisiä vaurioita. Alentamalla stressihormonitasoja ja kannustamalla kehoa palaamaan stressittömään tilaan tehokkaimmat stressin vähentämistekniikat torjuvat emotionaalisen, fyysisen tai henkisen stressin kielteisiä terveysvaikutuksia.
Krooninen stressi on vakiintunut riskitekijä monille yleisille terveysongelmille. Sydänsairauksia, diabetesta, haavaumia, päihteiden käyttöä ja erilaisia mielenterveyshäiriöitä esiintyy usein yhä useammin ja vakavammin erittäin stressaantuneiden keskuudessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressitilanteen luonne ei vaikuta näihin häiriöihin, vaan yksilöllinen käsitys ja reaktio stressitekijöihin, mikä viittaa siihen, että stressitilanteiden kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua tehokkaasti ottamalla käyttöön tehokkaita stressinvähentämistekniikoita.
Keho reagoi tyypillisesti stressiin taistelun tai lennon vastauksella. Tähän liittyy tyypillisesti sydämen sykkeen, hengitysnopeuden ja verenpaineen nousu sekä adrenaliinihormonin eritys. Kun stressaava tilanne on ohi, tätä vastausta seuraa rentoutusreaktio ja paluu normaalitilaan. Kroonisessa stressissä rentoutumisvaste puuttuu, mikä laukaisee energiavarastoja ja erittää stressihormoni kortisolia.
Alentuneiden energiavarojen ja kohonneiden kortisolitasojen yhteisvaikutukset voivat vaikuttaa immuunijärjestelmään. Heikentynyt immuunijärjestelmä voi lisätä pienten sairauksien esiintymistä ja lopulta lisätä vakavan sairauden riskiä. Tehokkaat stressin vähentämistekniikat torjuvat näitä fysiologisia vaikutuksia vähentämällä hengitystä ja sykettä, asettamalla rentoutumisvasteen ja opettamalla tehokkaita strategioita selviytymään luonnollisesta stressivasteesta.
Meditaatio on yksi yleisimmistä, tehokkaimmista ja edullisimmista stressin vähentämistekniikoista. Meditaation aikana yksilö harjoittelee keskittymättä kriittisesti yhteen esineeseen, sanaan tai ääneen. Kiinnittämällä keskittynyttä huomiota hengitykseen, kynttilän liekkiin, kukkaan tai mantraan meditaatioharjoittaja oppii olemaan tietoinen ajatuksista ilman niiden kulutusta ja elämään hetkessä. Tämän etuna on se, että estetään stressitilaan liittyvät tunteiden ylä- ja alamäet.
Visualisointi voi luoda rentouttavan tauon stressaavasta tilanteesta. Käyttämällä hetken hiljaisessa paikassa kuvitellakseen rauhallisen ympäristön tai idean, stressaantunut henkilö voi stimuloida rentoutumisreaktiota ja voittaa monet stressin fysiologisista vaikutuksista. Samanlainen tekniikka, itsehypnoosi, hyödyntää visualisoinnin indusoimaa rentoa ja ehdotettavaa tilaa lisäämään positiivisia ajatuksia tietoisuuteen. Visualisointia ja itsehypnoosia on käytetty menestyksekkäästi lääketieteellisissä olosuhteissa potilaiden valmistelemiseksi leikkaukseen tai kemoterapian vaikutusten täydentämiseksi.
Jooga ja muut liikuntamuodot edistävät endorfiinien vapautumista, luonnollisia hormoneja, jotka lievittävät kipua ja lisäävät emotionaalista hyvinvointia. Jooga käyttää myös keskittynyttä hengitystä ja sillä on samanlaisia psykologisia vaikutuksia kuin meditaatiolla. Sydän- ja verisuoniliikunta on ehkä yksi tehokkaimmista stressin vähentämistekniikoista tarjoamalla ulostulo adrenaliinin vapauttamalle energialle taistelun tai lentotilanteen aikana, joka liittyy stressaaviin tilanteisiin.
Puheterapia ja käyttäytymisen muuttaminen opettavat kroonisesti stressaantunutta yksilöä selviytymään stressistä minimoimalla taistelun tai lennon vasteen ja käynnistämällä tietoisesti rentoutumisvasteen. Positiivinen itsekeskustelu ja negatiivisten ajatusten kumoaminen ovat henkisiä strategioita, joilla muutetaan stressitilanteiden emotionaalista ja henkistä käsitystä. Kroonisesti stressaantuneet ihmiset voivat myös oppia vähentämään stressiä yksinkertaisesti välttämällä stressaavia ihmisiä tai olosuhteita. Tietoisuus fysiologisista reaktioista stressiin ja asianmukaiset selviytymistekniikat voivat tehokkaasti vähentää terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvia negatiivisia tuloksia.