Demokratia on hallintotyyppi, jota johdetaan kansalaistensa panoksella joko suoraan tai välillisesti. Se eroaa muun tyyppisestä hallinnosta, jota johtavat yksilöt tai pienet korkea-arvoisten ihmisten ryhmät. Monet hallitukset ovat omaksuneet demokratian eri muodoissa ja vaihtelevissa määrin. Suurin osa näistä hallituksista on edustuksellisia demokratioita, joissa kansalaiset valitsevat edustajat, jotka johtavat hallitusta heidän puolestaan ja äänestävät esimerkiksi lakien säätämisestä. Edustuksellisten demokratioiden ja osallistavan demokratian ero on siinä, että osallistavassa demokratiassa kaikki äänioikeutetut kansalaiset voivat äänestää näistä asioista itse.
Edustukselliset demokratiat
Edustuksellisessa demokratiassa tietyt henkilöt asetetaan äänioikeutetuiksi ikänsä tai muun pätevyyden perusteella. Äänestyskelpoiset valitsevat sitten edustajia toimimaan hallituksen virkamiehinä, kuten jaoston, senaatin tai parlamentin jäseniä. Nämä virkamiehet valitsevat tyypillisesti äänestäjät tietyltä alueelta, kuten maan alueelta. Valittu virkamies edustaa oman alueensa kansalaisia ja sitoutuu hiljaisesti palvelemaan heidän etujaan. Usein edustajan on tasapainotettava omalla lainkäyttöalueellaan kilpailevia etuja ja pyrittävä tyydyttämään suurin osa äänestäjistä.
Auttaakseen palvelemaan vaalipiirinsä tarpeita hallituksessa toimivat edustajat ylläpitävät yleensä aluetoimistoja, jotta äänestäjät voivat kommunikoida heidän kanssaan. Yksittäiset äänestäjät ottavat usein yhteyttä edustajiinsa rohkaistakseen heitä äänestämään tietyllä tavalla lakiehdotuksesta tai ajamaan läpi tiettyä lainsäädäntöä. Kansalaiset voivat äänestää suoraan joistakin näistä toimenpiteistä äänestyslipukkeena olevien ehdotusten muodossa. Lisäksi monet edustukselliset demokratiat sallivat myös kansanäänestykset – kansan suoraan ehdottamia lakeja. Jos kansalaiset saavat tarpeeksi allekirjoituksia kansanäänestyksessä osoittamaan tiettyä yleistä kiinnostusta, se voidaan laittaa äänestykseen vaalien aikana.
Osallistavat demokratiat
Osallistavassa demokratiassa, jota kutsutaan myös suoraksi demokratiaksi, jokaisella kansalaisella on aktiivinen rooli hallituksessa. Monet ihmiset uskovat, että tällaisen hallinnon menestyminen edellyttää, että se sijaitsee paikallisella alueella, jolla on suhteellisen pieni väestö. Tämä johtuu siitä, että suuret määrät tukikelpoisia kansalaisia voivat tukkia hallituksen toiminnan, mikä herättää loputtomia keskusteluja ja äänestyksiä, mutta ei koskaan saavuta mitään. Kansalaisten on myös oltava aktiivisesti kiinnostuneita hallitustensa menestyksestä, jotta osallistavat demokratiat toimisivat suunnitellusti.
Valtakunnallista osallistavaa demokratiaa voi olla vaikea hallita, vaikka monet ihmiset toivovatkin, että nykyaikainen teknologia mahdollistaa kansalaisten suuremman osallistumisen hallitukseen. Monet edustuksellisen demokratian pienet kaupungit käyttävät kaupunkikokouksissaan suoraa demokratiaa. Kun jokaiselle kaupunkilaiselle annetaan äänioikeus ja rooli hallituksessa, uskotaan johtavan aktiivisempaan, välittävämpään ja yhteenkuuluvampaan yhteisöön.
Osallistavan demokratian malli antaa kansalaisille myös mahdollisuuden priorisoida itselleen tärkeät asiat sen sijaan, että he luottaisivat siihen, että edustajat käsittelevät asioita heidän puolestaan ja päättävät, mikä on tärkeää. Esimerkiksi yhden alueen kansalaiset voisivat painottaa koulujen ja kirjastojen rahoitusta enemmän ja lähialueen kansalaiset paremmat teiden rakentaminen. Kun vaaleilla valittu edustaja päättää, mikä on tärkeintä, on mahdollista, että hän tekee valittajiensa enemmistön toiveiden vastaisen päätöksen, mahdollisesti omasta uskomuksestaan tai poliittisista syistä.