Julkinen diplomatia on eräs kansainvälisten suhteiden muoto, tai joku sanoisi propagandaa, jossa kansakunta yrittää vaikuttaa toisen kansan kansalaisiin suotuisiin näkemyksiin erilaisilla julkisilla kasvatuksellisilla, viihdyttävillä tai inspiroivilla tavoilla. Vaikka julkinen diplomatia on löyhästi määriteltyä ja sillä voi olla erilaisia konnotaatioita, sillä on selkeät tavoitteet mielessä. Se on yritys vaikuttaa vieraan väestön näkymiin, ja tämä voidaan nähdä joko molemminpuolisesti hyödyllisenä asianomaisten kansakuntien kannalta tai poliittisen sodankäynnin muotona.
Ulkomaiset suurlähetystöt ovat paikallisen julkisen diplomatian päälähde. Kun paikalliset virkamiehet, opiskelijat tai kauppiaat lähestyvät suurlähetystöä saadakseen ohjeita sen politiikasta, kaupasta, koulutusvaihdosta ja niin edelleen, heidät ohjataan puhumaan diplomaateille, joiden ainoana tarkoituksena on edistää kotimaataan mahdollisimman suotuisassa valossa. Diplomaattien tehtävänä on myös edistää ulkomailla asuvien tai kansainvälisiin kilpailuihin osallistuvien omien kansalaistensa, kuten urheilijoiden, esiintyjien ja taiteilijoiden toimintaa.
Paikallisväestön silmissä harmittoman kohottavia tapahtumia voidaan edelleen käyttää julkisen diplomatian muotona. USA:n Apollo 11 -tehtävä, joka laskeutui miehiä Kuuhun 20. heinäkuuta 1969, on hyvä esimerkki. Yhdysvaltain tietoviraston (USIA) radiopalveluna toimiva Voice of America käytti sitä mahdollisuutena lähettää näkemys amerikkalaisesta teknologisesta ylivoimasta ja kulttuurisesta ylivallasta muulle maailmalle.
Toinen esimerkki julkisesta diplomatiasta toiminnassa on se, kuinka pieni Kuuban kansakunta on käyttänyt asemaansa altavastaajana paljon voimakkaampaa Yhdysvaltoja vastaan, samalla kun se on esittänyt kuvan johtajastaan Fidel Castrósta imperialistisen propagandan uhrina. 1960-luvun alussa sen pyrkimykset tämäntyyppiseen pehmeään julkiseen diplomatiaan mahdollistivat sen, että se lopetti poliittisen eristäytymisensä ja sai tukea sellaisilta ryhmiltä kuin Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansojen solidaarisuusjärjestö (OSPAAAL). Lisäksi Kuuba edistää kulttuuridiplomatiaa isännöimällä jopa 30,000 XNUMX ulkomaalaista opiskelijaa kuubalaisiin koulutusohjelmiin ja lähettää vuosittain tuhansia lääkäreitä ja muuta lääkintähenkilöstöä kehitysmaihin hyvän tahdon ja liittouman rakentamiseksi.
Se, onko julkinen diplomatia todella propagandaa työssä vai motivoitunut altruistisin keinoin, on katsojan silmissä. Libyan johtaja Muammar Gaddafi kanavoi miljoonia dollareita 53 maan Afrikan unionin liittouman rakentamiseen nähtiin Afrikassa molempia osapuolia hyödyttävänä lähestymistapana maanosan paikalliseen taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Lopullisena tavoitteena oli Euroopan unionin kaltainen unioni, jolla on yhteinen valuutta, passi ja yksi afrikkalainen sotilasvoima kaikille. Länsimaat kuitenkin näkivät sen pitkän aikavälin julkisen diplomatian muotona, Libyan yrityksenä ostaa ystäviä öljydollareilla läpinäkyvänä yrityksenä luoda valtablokki, joka voisi kilpailla lännen kanssa alueella.