Laadullisia välineitä käytetään tutkivassa laadullisessa tutkimuksessa. Tämäntyyppinen tutkimus eroaa kvantitatiivisesta tutkimuksesta, koska tutkija on suuri osa prosessia ja sitä voidaan pitää yhtenä laadullisista välineistä. Muita laadullisia välineitä ovat kohderyhmät, haastattelut ja dokumentti -analyysi. Lisäksi alan tutkija hyödyntää kertomuksia ja havaintoja. Tiedot analysoidaan eri menetelmillä tuottamaan tietoa, joka on sanojen tai kuvien muodossa ja voidaan koodata jatkoanalyysiä varten.
Tutkijaa pidetään yhtenä tärkeimmistä laadullisista välineistä tämän tyyppisessä tutkimuksessa, koska hän on suuri osa prosessia. Kun tutkija tekee haastattelun tai tarkkailee osapuolta, hän vaikuttaa tilanteeseen ja osallistuu siihen. Tämä eroaa kvantitatiivisesta tutkimuksesta, jonka tavoitteena on olla objektiivinen eikä subjektiivinen käyttämällä välineitä, jotka on normoitu aiempiin populaatioihin. Laadullinen tutkija kehittää yleensä kysymykset, jotka hän esittää ennen tutkimuksen aloittamista, koska laadullisen tutkimuksen tavoitteena on saada henkilökohtainen tarkasteltava aihe tai tutkittavat kohteet.
Haastattelut ovat usein tärkeitä välineitä laadullisessa tutkimuksessa, ja ne voidaan tehdä sekä jäsennellyllä että strukturoimattomalla tavalla. Strukturoidut haastattelut sisältävät joukon kysymyksiä, jotka tutkija on muotoillut etukäteen. Strukturoimattomat haastattelut mahdollistavat tutkijan ja tutkittavan yksinkertaisen keskustelun keskenään ja tiedon jakamisen epävirallisessa ilmapiirissä. Kohderyhmiä käytetään saada ryhmä puhumaan tietystä aiheesta, kun jäsenet ovat tarkkailun alla. Tämä on hyödyllinen väline, jos tutkija haluaa saada useamman kuin yhden henkilön ideoita kerralla tai nähdä vuorovaikutuksen ryhmän jäsenten välillä.
Toinen tärkeimmistä laadullisista välineistä on kenttätarkkailu, jonka tutkija tekee, kun kohde on näennäisesti normaalissa ympäristössä. Esimerkiksi leluilla leikkivää lasta tai muita lapsia voidaan tarkkailla videokameralla ja sisältö analysoida myöhemmin. Kerronta on toinen usein käytetty väline, jonka avulla henkilö voi kertoa tarinan tai kirjoittaa ylös jotain, jonka hän antaa tutkijalle. Tämä mahdollistaa kohteen välittää tiedot kokonaan omin sanoin, joita voidaan myöhemmin analysoida teemojen tai suuntausten varalta. Vanhojen videoiden ja esineiden analysointia voidaan käyttää myös laadullisina välineinä.