Lakiristiriita syntyy, kun on olemassa useita mahdollisia lakeja, joita voitaisiin soveltaa, ja nämä lait edellyttävät erilaisia tuloksia. Esimerkiksi jos osavaltion sisällä sattuu onnettomuus, sovelletaan yleensä osavaltion lakia. Jos molemmat osapuolet olisivat eri valtion asukkaita, voitaisiin kuitenkin väittää, että sen valtion lakia, jossa he asuvat, sovelletaan.
Kun kaksi lakia on ristiriidassa, tuomioistuimen on päätettävä, mitä lakia sovelletaan. Oikeusjärjestelmässä on virallisia organisoituja sääntöjä, joita kutsutaan lainvalintasäännöiksi ja jotka auttavat tuomioistuinta päättämään, mitä lakia sovelletaan tietyissä tilanteissa. Tuomioistuimen on ensin ratkaistava nämä lainvalintakysymykset ennen kuin se alkaa käsitellä asian sisältöä ja päättää riidan ratkaisusta.
Lakiristiriitoja on monenlaisia. Esimerkiksi liittovaltion laki voi poiketa osavaltion laista. Yhden valtion laki voi myös poiketa toisen valtion laista. Klassinen esimerkki on, että jotkut valtiot ovat laillistaneet lääketieteellisen marihuanan käytön, vaikka liittovaltion laki kieltää sen edelleen, mikä aiheuttaa huomattavaa sekaannusta kaikille asianosaisille.
Lakiristiriidat ilmenevät useimmiten silloin, kun osavaltion lainsäädännön nojalla syntyvä asia käsitellään liittovaltion tuomioistuimessa monimuotoisuuden toimivallan alaisuudessa. Kun kahdella eri osavaltion ihmisellä on oikeusriita, asia voidaan käsitellä ja ratkaista liittovaltion tuomioistuimessa osavaltion tuomioistuimen sijaan. Tämä pitää paikkansa, vaikka asia perustuu osavaltion lakiin, koska tuomioistuimet haluavat varmistaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin eivätkä halua, että mahdollisesti puolueellinen osavaltion tuomioistuin tekee päätöksen.
Asiaa käsittelevän liittovaltion tuomioistuimen on siis päätettävä, minkä valtion lakia olisi sovellettava kyseisessä tilanteessa. Tätä varten sovelletaan lainvalintasääntöjä. Näiden lainvalintasääntöjen tarkoituksena on auttaa tuomioistuinta päättämään, mikä lainsäädäntöelin on etusijalla asian ratkaisemisessa, jotta voidaan määrittää, mitä lakia sovelletaan.
Esimerkiksi valtioiden katsotaan olevan erittäin kiinnostuneita siitä, mitä omaisuudelle tapahtuu rajojensa välissä. Siksi, jos kaksi osapuolta kiistelee siitä, kuka omistaa maan Nevadassa, vaikka kantaja tai vastaaja eivät ole Nevadasta, sovelletaan Nevadan lakia. Tästä tulee hieman hämmentävämpää, kun on kyse muista oikeuden aloista, kuten sopimusoikeudesta.
Esimerkiksi sopimus voidaan tehdä yhdessä osavaltiossa, mutta sopimukseen liittyvät toimet suoritetaan toisessa valtiossa. Voidaan herättää kysymys siitä, sovelletaanko sen valtion lakia, jossa sopimus tehtiin, vai sen valtion lakia, jossa sopimus tehdään. Lakiristiriitoja on myös avioero-, perheoikeus- ja monilla muilla oikeuden aloilla.
Ristiriidat eivät tarkoita, että asia todella käsitellään siinä tuomioistuimessa, jonka lakia sovelletaan. Jos esimerkiksi liittovaltion tuomioistuin päättää, että Ohion laki ratkaisee riidan, asia ei siirry Ohioon kuultavaksi. Sen sijaan liittovaltion tuomioistuin käsittelee asian, mutta soveltaa Ohion lakia ratkaistakseen lopputuloksen.