Elvyttävä finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden ylijäämän pienentämistä tai alijäämän, lainanoton kasvattamista. Se on käytännössä verojen alentamista ja/tai julkisten menojen kasvattamista (kuten julkisen sektorin investoinnit, kulutus ja tulonsiirrot).
Mitä tarkoittaa finanssipolitiikka?
Finanssipolitiikalla tarkoitetaan puolestaan valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa, jolla säädellään julkisten investointien ja kulutuksen määrää. Finanssipolitiikka korostuu elvytyksen yhteydessä, jossa valtion toimilla pidetään talouden pyörät pyörimässä haitallisten vaikutusten, kuten työttömyyden estämiseksi.
Mikä tai mitkä tahot toteuttavat finanssipolitiikkaa?
Finanssipolitiikasta päättää Suomessa hallitus. Finanssipolitiikka koostuu pääasiassa Suomen valtion talousarvion kautta toteutetuista veronkevennyksistä, verojen korotuksista, julkisten menojen lisäyksistä tai vähennyksistä sekä julkisten investointien lisäyksistä tai vähennyksistä.
Kuka harjoittaa finanssipolitiikkaa?
Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tavoitteena on, että julkisen talouden rahoitusasema on korkeintaan -1 % suhteessa BKT:hen vaalikauden aikana (2027 mennessä).
Mikä on rahapolitiikan ja finanssipolitiikan ero?
Rahapolitiikalla tarkoitetaan käytännössä kaikkia niitä keskuspankin toimenpiteitä, joilla vaikutetaan korkotasoon. Finanssipolitiikalla taas tarkoitetaan valtion tuloja ja menoja koskevaa päätöksentekoa.
Mitä on elvyttävä finanssipolitiikka?
Elvyttävä finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden ylijäämän pienentämistä tai alijäämän kasvattamista. Se on käytännössä verojen alentamista tai julkisten menojen kasvattamista (kuten julkisen sektorin investoinnit, kulutus ja tulonsiirrot).
Onko Suomella keinoja omaa rahapolitiikkaa?
Meillä Suomessa ei ole omaa rahapolitiikkaa, koska olemme osa euroaluetta. Euroalueella rahapoliittiset päätökset ovat Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin (EKP) vastuulla.
Mitä on rakennepolitiikka?
Rakennepolitiikka vaikuttaa talouden rakenteisiin ja kotitalouksien ja yritysten tekemiin valintoihin. Rakennepolitiikan toimenpiteillä vaikutetaan työurien pituuteen ja niillä pyritään lisäämään työn tarjontaa sekä tuottavuutta.
Kuka vastaa rahapolitiikasta?
Keskuspankit päättävät rahapolitiikasta. Rahapoliittiset päätökset koskevat esimerkiksi ohjauskorkoja. Ohjauskorot ohjaavat markkinoilla vallitsevia korkoja. Tällaisia ovat vaikkapa euribor-korot, jotka vaikuttavat esimerkiksi asuntolainoihin.
Mitä ovat suhdannevaihtelut?
Taloudellisen kasvun vaihtelua kutsutaan suhdannevaihteluksi. Vallitsevan suhdannevaiheen tunnistaminen on tärkeää yritysten ja kansantalouksien toiminnan kannalta.