Energia olomuodon muutoksissa Olomuodon muutoksissa joko sitoutuu tai vapautuu energiaa. Kiinteän aineen sulattamiseen ja nesteen höyrystämiseen tarvitaan energiaa eli energiaa sitoutuu aineeseen. Höyryn tiivistyminen nesteeksi ja nesteen jähmettyminen kiinteäksi aineeksi vapauttavat energiaa ympäristöön.
Miten voi havaita energiaa vapauttavan reaktion?
Jos energiaa vapautuu, reaktio luovuttaa ympäristöön energiaa. Energian voi esimerkiksi tuntea lämpönä, nähdä valona tai kuulla äänenä. Tällaista reaktiota kutsutaan eksotermiseksi reaktioksi.
Missä kemiallisessa reaktiossa vapautuu energiaa?
Osa kemiallisista reaktioista tuottaa ympäristöönsä energiaa, kunhan ne ovat päässeet alkuun. Tästä hyvä esimerkki on nuotion poltto, kunhan puut ensin saadaan sytytettyä. Nuotion äärellä on hyvä lämmitellä, koska puuhun sitoutunutta kemiallista energiaa vapautuu polton yhteydessä lämpönä ympäristöön.
Miten energia liittyy kemiallisiin reaktioihin?
Kemiallisella energialla tarkoitetaan aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa. Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, joissa energiaa joko vapautuu (eksoterminen reaktio, jos energia vapautuu lämpönä) tai sitoutuu (endoterminen reaktio).
Milloin kappaleella on liike-energiaa?
Kaikilla liikkeessä olevilla kappaleilla on liike-energiaa. Kappaleen liike-energian suuruus riippuu kahdesta tekijästä: kappaleen massasta ja nopeudesta. Mitä suurempi kappaleen massa on, niin sitä enemmän sillä on liike-energiaa liikkuessaan tietyllä nopeudella.
Mikä tuottaa eniten energiaa?
Eniten sähköä tuotetaan vesivoimalla ja ydinvoimalla. Sekundäärienergiasta eli energian lopputuotteista käyttää eniten, noin puolet, teollisuus. Toiseksi eniten energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen ja kolmantena on liikenne.
Miten elimistö tuottaa energiaa?
Energiaa tarvitaan elimistön perusaineenvaihduntaan, lämmöntuotantoon ja liikkumiseen. Energiaa kuluu runsaasti myös kasvamiseen, ja elimistömme kuluttaa energiaa myös nukkuessa. Elimistö tuottaa energiaa ruoan ja juoman sisältämistä ravintoaineista eli hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista.
Miten ihmisen solut saavat energiaa?
Solut saavat energiansa pilkkomalla ravintoainemolekyylejä. Niihin sitoutunut kemiallinen energia vapautuu happea käyttävässä (aerobisessa) soluhengityksessä ja ilman happea (anaerobisesti) käymisprosessissa.
Miten ihminen saa energiaa?
Energiaa saat hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Suojaravintoaineita ovat puolestaan vitamiinit ja kivennäisaineet. Ne suojaavat elimistöäsi ja osallistuvat mm. aineenvaihdunnan säätelyyn.
Mikä nopeuttaa kemiallista reaktiota?
hienojakoisuus: aineen hienojakoisuus lisää reaktionopeutta. Mitä pienempinä paloina reagoivat aineet ovat, niin sitä nopeammin ne reagoivat. katalyytti (ja inhibiitti): katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota, mutta joka ei itse reagoi. Inhibiitti on aine, joka hidastaa kemiallista reaktiota.