Tasapainoa voi treenata esimerkiksi kävelemällä epätasaisella tai pehmeällä metsäpolulla tai harrastamalla tanssia, hiihtoa tai pallopelejä. Tasapainoharjoituksissa kehitetään näkö- ja tuntopalautetta ja tasapainoelimen toimintaa. Tasapainoa voi harjoitella kotona ilman sen kummempia välineitä.
Mikä vaikuttaa tasapainoon?
Tasapainoon vaikuttavia tekijöitä aistien ja hermoston toiminnan lisäksi ovat esimerkiksi ravitsemustila, alkoholin käyttö ja lääkitys. Myös kaatumispelko, lihasvoima ja väsymystila vaikuttavat tasapainon hallintaan. Lisäksi ympäristöllä, valaistuksella ja jalkineilla on oma merkityksensä tasapainon säilyttämisessä.
Miten tasapaino syntyy?
Tasapainoa ohjataan aivoille tulevilla signaaleilla, jotka tulevat silmistä, sisäkorvasta ja muista kehon aistijärjestelmistä, kuten lihaksista ja nivelistä. Yhdessä ne muodostavat tasapainojärjestelmän tai tarkemmin sanoen tasapainoelimen. Sisäkorvassa on kolme kaarikäytävää, jotka sisältävät nestettä ja aistinsoluja.
Mihin tarvitaan tasapainoa?
Ketteryys, koordinaatio ja tasapaino ovat motorisia taitojamme. Ketteryyttä ja tasapainoa tarvitaan esimerkiksi pystyssä pysymiseen liukkaalla tai maastossa. Koordinaatiota tarvitaan, kun liikutetaan kahta tai useampaa kehon osaa samanaikaisesti.
Mikä säätelee tasapainoa?
Pikkuaivotkin osallistuvat tasapainon sekä erityisesti silmien liikkeiden säätelyyn ja raajojen lihasten hienosäätöön. Aivot käsittelevät eri lähteistä saamaansa tietoa jatkuvasti, todellakin ihan koko ajan ja tuo tieto on ihmisen toiminnan ja liikkeiden suunnittelun käytettävissä.
Mitä tasapainoelin tekee?
Tasapainoelin on elin, joka välittää tietoa asennosta painovoiman suhteen. Tasapainoelimen kolme kaarikäytävää kuvassa vasemmalla. Tasapainoelin sijaitsee sisäkorvassa. Se koostuu kolmesta luisesta kaarikäytävästä, jotka ovat järjestäytyneet kolmella tasolla suorassa kulmassa toisiaan vasten.
Onko tasapaino aisti?
Tasapainoaisti on aisti, joka kertoo tasapainon eli ruumiin asennon ja sen muutokset suhteessa painovoiman suuntaan. Ihmisen tasapainoaisti perustuu lihas-, jänne- ja näköaistin sekä sisäkorvan vestibulaarijärjestelmän yhteisvaikutukseen.
Voiko huimaus johtua niskasta?
Huimauksen syiden tutkiminen on hyvä tehdä yhteistyössä lääkärin ja fysioterapeutin kanssa, koska syyt huimaukseen ovat moninaiset. Yleisin huimauksen syy on niska-hartiaseudun lihasten kireys. Hyvälaatuinen asentohuimaus (BPPV, sisäkorvan tasapainoelin) on myös yksi yleisimpiä yksittäisiä huimauksen syitä.
Miten ikääntyminen vaikuttaa tasapainoon?
Ikääntymisen myötä fyysisen ja psykomotorisen toimintakykymme eri osa-alueet heikkenevät. Lihasvoima, kestävyys ja tasapainon hallinta heikkenevät, reaktiokyky hidastuu ja hengitystoiminta alenee. Elimistössä ikääntymisen huomaamattomat muutokset alkavat jo 20 – 30 vuotiaina.
Onko korvassa tasapainoelin?
Sisäkorva sisältää sekä tasapaino- että kuuloelimen pääte-elimet. Tasapainoelimen pääte-elimen muodostavat luusokkelon (labyrinthus osseus) sisällä oleva kalvosokkelo (labyrinthus membranaceus).