Yhdysvalloissa (USA) osavaltion oikeudet ovat osavaltioiden poliittisia oikeuksia ja toimivaltaa liittohallituksen suhteen. Valtion oikeudet on taattu Yhdysvaltojen perustuslain kymmenennessä muutoksessa, jossa todetaan, että “valtuudet, joita perustuslaki ei ole delegoinut Yhdysvalloille eikä kielletty valtioilta, on varattu valtioille tai kansalle”. Termi viittaa myös poliittiseen argumenttiin, jonka mukaan perustuslaki rajoittaa liittohallituksen valtuudet vain perustuslaissa lueteltuihin valtuuksiin ja laajentaa valtioiden toimivaltaa kattamaan kaikki muut alat.
Yhdysvaltain korkein oikeus keskusteli ensin osavaltion oikeuksista asiassa McCullough vastaan Maryland. Tämä tapaus syntyi, kun liittovaltion hallitus perusti liittovaltion pankin Marylandiin, joka oli lain mukaan vapautettu osavaltion veroista. Maryland yritti valvoa osavaltionsa lakia verottamalla pankkia. Korkein oikeus katsoi, että liittovaltion lait yleensä ohittavat osavaltioiden lait; siksi Maryland ei voinut käyttää osavaltion lakejaan verottaakseen pankkia, joka liittovaltion lain mukaan oli verovapaa. Tämän päätöksen jälkeen oikeudellisissa väitteissä keskityttiin valtion vallan laajuuteen, erityisesti siihen, onko valtioilla liittohallituksen sulkeminen pois.
Valtion oikeudet nousivat jälleen etusijalle Yhdysvaltain sisällissodan aikana, jolloin useat eteläiset valtiot irtautuivat Yhdysvalloista vuonna 1861 ja muodostivat Amerikan liittovaltiot osittain ristiriitaisten näkemysten vuoksi valtion oikeuksista. Konfederaatio väitti, että jokaisella sen osavaltiolla oli oikeus ajaa pakenevia orjia pohjoisiin osavaltioihin, joissa orjuus oli kielletty orjien vangitsemiseksi ja palauttamiseksi. Pohjoiset valtiot väittivät, että eteläisten valtioiden tunkeutuminen alueelleen palauttaakseen pakenevia orjia, loukkasi heidän osavaltionsa oikeuden kieltää orjuus niiden rajojen sisällä.
Sisällissodan jälkeisinä vuosina valtioiden valtuudet ovat vähitellen vähentyneet ja liittohallitus on ottanut kasvavan roolin. Lasku alkoi neljästoista tarkistuksen hyväksymisestä, joka sovelsi menettelyihin liittyvää asianmukaista menettelyä ja suurinta osaa Bill of Rights -määräyksistä valtioihin. Erityisesti seitsemästoista muutos edellytti, että yksittäiset äänestäjät, eivät osavaltiot, valitsisivat jäseniä Yhdysvaltain senaattiin, mikä eliminoisi osavaltioiden suoran roolin liittohallituksen muodostamisessa. Kauppalauseketta koskevien lakien laajentaminen antoi liittohallitukselle vallan valvoa myös useimpia kansallisen kaupan alueita.