Tekoäly ja tekijänoikeus: kuka omistaa koneen tuottaman teoksen

Kun tekoäly tuottaa kuvan tai tekstin, kysymys omistuksesta tuntuu yksinkertaiselta. Käyttäjä kirjoitti kehotteen, palvelu tuotti tuloksen, joten jompikumpi omistaa sen. Tekijänoikeus ei kuitenkaan toimi omistamisen logiikalla vaan luomisen logiikalla. Suoja syntyy siitä, että ihminen tekee luovia valintoja, jotka näkyvät lopputuloksen ilmaisumuodossa. Jos näitä valintoja ei ole, suojaa ei synny kenellekään.

Tästä seuraa käytännön tilanteita, jotka yllättävät monet. Yritys voi käyttää tekoälykuvaa markkinoinnissaan täysin laillisesti mutta huomata, ettei se voi estää kilpailijaa käyttämästä samaa kuvaa. Tässä artikkelissa käydään läpi oikeudellinen perusrakenne: milloin suoja syntyy, mitä suojaamattomuudesta seuraa, miten opetusaineistoa arvioidaan ja mitä käyttöehdot lisäävät. Kuvien käytännön käyttöoikeudet ja palvelukohtaiset ehdot on käsitelty erikseen artikkelissa saatko käyttää tekoälykuvaa. Tämä ei ole oikeudellista neuvontaa vaan kuvaus siitä, mitä laki vaatii.

Tekijänoikeus syntyy ihmisen luovista valinnoista

Suomen tekijänoikeuslain lähtökohta on, että tekijänoikeus syntyy automaattisesti sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Rekisteröintiä ei tarvita eikä ole olemassakaan. Ratkaiseva kysymys on teoskynnys: onko lopputulos itsenäinen ja omaperäinen. Unionin tuomioistuimen vakiintuneessa muotoilussa teoksen on oltava tekijän oma henkinen luomus, jossa hän on tehnyt vapaita luovia valintoja.

Kaksi asiaa seuraa tästä suoraan. Ensinnäkin tekijä on aina ihminen. Kone, yritys tai ohjelmisto voi saada oikeuksia siirron perusteella, mutta alkuperäinen tekijä on luonnollinen henkilö. Toiseksi suoja kohdistuu ilmaisumuotoon eikä ideaan. Ajatus, tyylilaji, aihe tai tekninen ratkaisu ei ole suojattu, vaan se konkreettinen tapa, jolla asia on ilmaistu.

Juuri tämä toinen kohta selittää, miksi kehote harvoin riittää. Kehote kuvaa idean, mutta ilmaisumuodon yksityiskohdat, kuten sanavalinnat, sommittelu ja värit, syntyvät mallin laskennassa eivätkä kirjoittajan valinnoista. Kehotteen kirjoittaja ei siis ole tehnyt niitä valintoja, joita suoja edellyttäisi. Kehoteteksti itsessään voi olla suojattu kirjallisena teoksena, jos se on riittävän omaperäinen, mutta se on eri asia kuin tuotos.

Missä raja kulkee käytännössä

Raja ei kulje siinä, käytettiinkö tekoälyä, vaan siinä, kuinka paljon ihmisen luovia valintoja lopputuloksessa näkyy. Sama ajattelutapa on tuttu muualtakin: kamera tekee kuvan, mutta valokuvaaja tekee valinnat.

Taulukon keskimmäiset rivit ovat käytännössä ne, joissa riidellään. Mitään mekaanista mittaria ei ole sille, kuinka paljon muokkausta vaaditaan. Arvio tehdään tapauskohtaisesti, ja se koskee lopputulosta, ei työmäärää. Kymmenen tunnin kehotteiden hiominen ei tuo suojaa, jos lopputuloksen ilmaisumuoto on silti mallin tuottama, kun taas huolellinen sommittelu ja jälkityö voivat tuoda.

Työsuhde ei muuta arviota siitä, syntyykö suojaa, vaan sitä, kenelle mahdollinen oikeus kuuluu. Suomessa tekijänoikeus syntyy pääsäännön mukaan työntekijälle, ja siirtyminen työnantajalle perustuu sopimukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön. Tietokoneohjelmien ja tietokantojen osalta laissa on erityissäännös, jonka nojalla oikeudet siirtyvät työnantajalle. Jos tuotokseen ei alun perin synny tekijänoikeutta, siirrettävää ei kuitenkaan ole, ja työsopimuksen kirjaus oikeuksien siirrosta jää siltä osin tyhjäksi.

Mitä suojaamattomuudesta seuraa

Suojaamaton tuotos ei ole kielletty tai käyttökelvoton. Saat käyttää sitä, myydä siihen perustuvaa palvelua ja julkaista sen. Se mitä et saa, on yksinoikeus.

• Et voi kieltää muita käyttämästä samaa tuotosta, jos he saavat sen käsiinsä.
• Et voi luovuttaa asiakkaalle yksinoikeutta, jota sinulla ei ole. Jos sopimuksessa lupaat täydet oikeudet toimitettuun aineistoon, lupaus voi olla tosiasiassa katteeton.
• Et saa moraalisia oikeuksia, kuten oikeutta tulla mainituksi tekijänä, koska nekin edellyttävät tekijää.

Käytännössä suoja voi silti löytyä muualta. Tunnus voidaan rekisteröidä tavaramerkiksi, jolloin suoja perustuu tunnuksen käyttöön elinkeinotoiminnassa eikä sen luovuuteen. Julkaisematon aineisto voi olla liikesalaisuus, jos se on salassa pidettyä ja sillä on taloudellista arvoa juuri salassapidon vuoksi. Tietokannalla voi olla oma suojansa investoinnin perusteella. Nämä ovat eri suojamuotoja eri edellytyksin, eivät tekijänoikeuden korvikkeita.

Linja ei ole erityisesti eurooppalainen. Myös EU:n ulkopuolella useat tekijänoikeusviranomaiset ovat päätyneet siihen, että pelkästään koneen tuottamaa aineistoa ei suojata, kun taas ihmisen ja koneen yhteistyön tuloksena syntynyt teos voi saada suojan ihmisen panoksen osalta. Yksityiskohdat ja menettelyt eroavat maittain, joten kansainvälisessä käytössä kannattaa varmistaa asia kohdemaan osalta erikseen.

Opetusaineisto: kopiointi, poikkeus ja varauma

Toinen kiistan päälinja koskee sitä, mitä mallin opettamiseen saa käyttää. Kun aineistoa kerätään ja käsitellään, teoksista syntyy kopioita, ja kopiointi kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Kysymys on siis siitä, onko kopiointiin poikkeusta.

EU:ssa poikkeus tulee tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevista säännöksistä, jotka on kirjattu tekijänoikeusdirektiiviin ja sitä kautta myös Suomen tekijänoikeuslakiin. Rakenne on kaksiosainen. Tutkimusorganisaatioille ja kulttuuriperintölaitoksille sallitaan louhinta laillisesti saatavilla olevasta aineistosta, eikä oikeudenhaltija voi kieltää sitä. Muille toimijoille louhinta on sallittua, mutta vain jos oikeudenhaltija ei ole nimenomaisesti varannut oikeuksiaan. Verkossa julkaistun aineiston osalta varauman on oltava koneluettavassa muodossa.

Kiistat kohdistuvat kolmeen kohtaan. Kattaako louhintapoikkeus generatiivisen mallin opettamisen vai vain analyysin, mikä on riittävä ja koneluettava tapa tehdä varauma, ja mitä laillinen pääsy tarkoittaa käytännössä. Näihin ei ole vielä vakiintuneita vastauksia, ja kansallisia ratkaisuja on annettu eri maissa eri suuntiin. Aineiston keruun tekninen puoli on kuvattu artikkelissa tekoälyn opetusaineisto.

EU:n tekoälyasetus lisää tähän omat velvoitteensa. Yleiskäyttöisten mallien tarjoajien on noudatettava tekijänoikeussääntelyä, tunnistettava ja kunnioitettava tehtyjä varaumia sekä julkaistava riittävän yksityiskohtainen tiivistelmä opetuksessa käytetystä sisällöstä. Nämä velvoitteet on käyty läpi artikkelissa yleiskäyttöisten mallien velvoitteet.

Kun tuotos muistuttaa liikaa jotakin olemassa olevaa

Opetusaineiston laillisuus ja tuotoksen laillisuus ovat eri kysymyksiä. Vaikka opetus olisi ollut sallittua, yksittäinen tuotos voi loukata tekijänoikeutta, jos siinä toistuu tunnistettavasti jonkin suojatun teoksen ilmaisumuoto.

Riski on suurin kolmessa tilanteessa. Ensimmäinen on aineistossa monta kertaa esiintynyt teos, jonka malli on painanut mieleensä lähes sanatarkasti. Toinen on tunnistettava hahmo tai tunnus, joka on suojattu myös tavaramerkkinä. Kolmas on tilanne, jossa käyttäjä pyytää tuotosta nimenomaan jäljittelemään tiettyä teosta. Tyylin jäljittely sinänsä ei ole tekijänoikeuden vastaista, koska tyyli ei ole suojattu, mutta raja tyylin ja konkreettisen ilmaisun välillä on liukuva.

Kuka vastaa, jos tuotos loukkaa toisen oikeuksia

Vastuu seuraa julkaisemista. Se, joka julkaisee tai käyttää aineistoa elinkeinotoiminnassa, vastaa siitä, ettei aineisto loukkaa toisen oikeuksia. Perustelu, jonka mukaan kuvan teki kone, ei poista vastuuta, koska tekijänoikeusloukkaus arvioidaan lopputuloksesta eikä työvälineestä. Sama pätee tekstiin: jos tuotokseen on päätynyt suojattua sisältöä tunnistettavassa muodossa, julkaisija on se, jolta asiaa kysytään.

Palveluntarjoajan rooli riippuu sopimuksesta. Osa palveluista lupaa yritysasiakkailleen hoitaa tietyin ehdoin vaatimukset, jotka koskevat palvelun tuottamaa sisältöä, mutta ehdot rajaavat lupauksen tyypillisesti tilanteisiin, joissa käyttäjä on noudattanut käyttöehtoja eikä ole itse pyytänyt jäljittelemään suojattua teosta. Käytännön johtopäätös on, että tarkistus kannattaa tehdä ennen julkaisua eikä sen jälkeen.

Käyttöehdot ovat sopimus tekijänoikeuden päällä

Vaikka tuotokseen ei syntyisi tekijänoikeutta, palvelun käyttöehdot sitovat sinua sopimuksena. Ne voivat antaa oikeuksia, joita laki ei anna, ja rajoittaa käyttöä, jota laki ei rajoittaisi. Tyypillisiä ehtoja ovat seuraavat:

• palveluntarjoaja luovuttaa käyttäjälle ne oikeudet tuotokseen, jotka sillä itsellään on
• kaupallinen käyttö sallitaan vain maksullisessa tilauksessa
• tuotoksen käyttö toisen mallin opettamiseen kielletään
• syötteiden ja tuotosten käyttö palvelun kehittämiseen sallitaan, ellei sitä erikseen estetä
• tekoälyllä tuotettu sisältö on merkittävä sellaiseksi julkaistaessa

Osa yritystason sopimuksista sisältää lupauksen siitä, että palveluntarjoaja vastaa tietyin ehdoin asiakkaaseen kohdistuvista tekijänoikeusvaatimuksista. Kyse on sopimusehdosta eikä lain takaamasta oikeudesta, joten sen rajaukset ja edellytykset kannattaa lukea tarkasti. Merkintävelvoitteista säädetään erikseen tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteissa, jotka on käsitelty artikkelissa tekoälysisällön merkintä. Yleinen kuva siitä, mitä verkosta saa ladata ja jakaa, löytyy artikkelista tekijänoikeus arjessa.

Näin hoidat asian yrityksen aineistossa

Käytännön ohje on lyhyt, ja se koskee yhtä lailla yhden hengen toiminimeä ja isompaa organisaatiota.

1. Päätä, missä tekoälyä ei käytetä. Tunnus, logo ja muu aineisto, johon tarvitset yksinoikeuden, kannattaa teettää ihmisellä ja sopia oikeuksien siirrosta kirjallisesti.
2. Dokumentoi ihmisen panos. Säilytä työversiot ja luonnokset. Jos suojasta joskus kiistellään, näyttö luovista valinnoista on työversioissa eikä muistikuvissa.
3. Lue käyttöehdot kaupallisen käytön osalta. Tarkista erikseen, kattaako tilauksesi kaupallisen käytön ja mitä merkintöjä ehdot vaativat.
4. Älä lupaa asiakkaalle enempää kuin voit antaa. Kirjaa toimitussopimukseen, mikä osa aineistosta on tuotettu tekoälyllä ja mitä oikeuksia siihen siirtyy.
5. Älä syötä toisen luottamuksellista aineistoa palveluun. Salassapitosopimus voi estää sen, ja liikesalaisuuden suoja voi menettyä. Työpaikan pelisäännöt on käyty läpi artikkelissa tekoäly työpaikalla.
6. Tarkista tuotos ennen julkaisua. Katso, ettei siinä ole tunnistettavia hahmoja, tunnuksia tai selvästi tunnistettavaa lainausta jostain olemassa olevasta teoksesta.

Jos joudut valitsemaan yhden asian tästä artikkelista, valitse tämä: tekoälytuotoksen käyttäminen on yleensä helppoa, mutta sen omistaminen ei ole. Suunnittele sen mukaan, mitä aiot aineistolla tehdä.