Saatko käyttää tekoälykuvaa? Käyttöehdot ja riskit läpi

Kuva näyttää hyvältä ja lataus onnistui. Sitten tulee kysymys, joka jää usein kysymättä: saanko laittaa tämän yrityksen etusivulle, myytävän tuotteen kanteen tai yhdistyksen esitteeseen. Vastausta ei löydy kuvasta eikä palvelun markkinointitekstistä vaan kolmesta erillisestä paikasta, joista kaksi ei ole palvelun hallussa lainkaan.

Sekaannus syntyy siitä, että arkikielessä puhutaan "kuvan omistamisesta". Juridisesti kysymyksiä on kolme. Mitä palvelun kanssa tehty sopimus antaa sinulle. Syntyykö kuvaan tekijänoikeutta ja kenelle. Loukkaako kuvan sisältö jonkun kolmannen oikeutta. Kaikki kolme voivat mennä eri suuntiin samassa kuvassa.

Tämä artikkeli käy läpi käytännön kysymykset. Oikeudellinen perusta eli se, miten tekijänoikeus ylipäätään koskee koneen tuottamaa aineistoa, on selitetty erikseen artikkelissa tekoäly ja tekijänoikeus.

Käyttöehdot ratkaisevat sen, mitä sinä saat tehdä

Kun tuotat kuvan palvelussa, teet sopimuksen. Ehdot vaihtelevat palveluittain ja muuttuvat ajan myötä, joten yhden palvelun ehdoista ei voi päätellä toisen ehtoja. Sen sijaan kysymykset, joihin vastaus pitää hakea, ovat aina samat.

Ehdot löytyvät yleensä otsikoilla käyttöehdot, sisältökäytäntö ja usein kysytyt kysymykset. Ota niistä talteen päiväys ja versio, jos kuvaa käytetään kaupallisesti. Ehtojen muuttuminen jälkikäteen ei tyypillisesti poista jo myönnettyä oikeutta, mutta riidan sattuessa on hyödyllistä pystyä näyttämään, mitä ehdoissa luki kuvan tekohetkellä.

Yksi asia jää ehdoissa aina sinun vastuullesi. Palvelu voi antaa sinulle laajan oikeuden käyttää tuottamaasi kuvaa, mutta se ei voi taata, ettei kuvan sisältö loukkaa kenenkään oikeuksia. Vastuu siitä, mitä kuvassa näkyy, on käyttäjällä. Tämä on ehtojen tavallisin kohta, joka luetaan väärin: lupa käyttää ei ole vakuutus siitä, että käyttö on laillista.

Ilmais- ja maksuversion ero on todellinen

Ilmaisversio on harvoin sama tuote pienemmällä kiintiöllä. Tyypillisesti ero on juuri kaupallisessa käytössä: ilmaiskäytöllä kuvan saa tehdä ja jakaa, mutta ansaintatarkoituksessa käyttö edellyttää maksullista tasoa. Muita tavallisia eroja ovat kuvien julkisuus palvelun omassa galleriassa, aineiston käyttö mallin kehittämiseen ja se, saako tuloksesta poistaa palvelun oman tunnuksen tai vesileiman.

Käytännön sääntö on yksinkertainen. Jos kuva liittyy toimintaan, jolla tavoitellaan tuloa, tarkista kaupallisen käytön ehto ennen kuin kuva menee ulos. Sama koskee yhdistyksen varainhankintaa ja työnantajan viestintää, vaikka kuvasta ei suoraan laskutettaisi mitään.

Tekijänoikeus vastaa eri kysymykseen kuin käyttöehdot

Käyttöehdot voivat antaa sinulle laajan oikeuden käyttää kuvaa. Ne eivät voi antaa sinulle sellaista yksinoikeutta, jota ei ole olemassa. Tekijänoikeus suojaa ihmisen luomaa teosta, joka on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Pelkästään kehotteen antamalla saatuun kuvaan ei tämän hetken vallitsevan tulkinnan mukaan synny tekijänoikeutta, koska ihmisen luova panos jää ohueksi.

Seuraus on käytännöllinen eikä teoreettinen: jos joku toinen ottaa tuottamasi kuvan ja käyttää sitä, sinulla ei välttämättä ole tekijänoikeuteen perustuvaa keinoa estää sitä. Sama pätee toisin päin. Jos kuva on merkittävästi muokattu ihmisen työnä, tilanne voi olla toinen, mutta rajasta ei ole vielä kattavaa oikeuskäytäntöä eikä täyttä yksimielisyyttä. Tämä on syytä sanoa ääneen tilaajalle silloin, kun kuva myydään osana toimeksiantoa.

Toimeksiantotilanteessa tästä kannattaa sopia kirjallisesti. Koska kuvaan ei välttämättä synny tekijänoikeutta, tilaajalle ei voi luovuttaa oikeutta, jota ei ole. Sopimuksessa kuvataan silloin se, mitä oikeasti annetaan: kuvatiedosto, oikeus käyttää sitä sovittuun tarkoitukseen ja tieto siitä, että kuva on tuotettu tekoälyllä. Epämääräinen muotoilu kaikkien oikeuksien luovuttamisesta johtaa riitaan siinä vaiheessa, kun joku muu käyttää samaa kuvaa.

Taiteilijan tyylin jäljittely ja sen rajat

Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisumuotoa, ei tyyliä, aihetta tai tekniikkaa. Maalaustyyliin viittaava kuva ei siis lähtökohtaisesti ole tekijänoikeuden loukkaus. Tästä huolimatta elävän taiteilijan nimen käyttäminen kehotteessa on riskialtista useasta syystä.

• Jos tulos muistuttaa tunnistettavasti jotakin yksittäistä teosta eikä vain tyyliä, kyse voi olla teoksen jäljittelystä. Raja kulkee siinä, toistuvatko alkuperäisen teoksen omaperäiset ilmaisut.
• Markkinointi, joka antaa ymmärtää tunnetun tekijän olleen mukana tai hyväksyneen käytön, voi olla harhaanjohtavaa markkinointia riippumatta tekijänoikeudesta.
• Palveluiden omat ehdot rajoittavat usein elävien taiteilijoiden nimien käyttöä kehotteissa, vaikka laki ei sitä suoraan kieltäisi.
• Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluu suoja teoksen loukkaavalta käyttämiseltä, ja jäljittely voi tulla arvioiduksi myös sitä kautta.

Turvallinen tapa on kuvata tyyli ominaisuuksina eikä nimenä: värimaailma, siveltimenjälki, sommittelu ja aikakausi. Se on myös parempi kuvakehote, koska se kertoo mallille mitä oikeasti haluat.

Keskustelu tyylin jäljittelystä liittyy laajempaan kysymykseen siitä, mistä mallit on opetettu. Aiheen tausta on artikkelissa mistä tekoäly on opetettu.

Tunnistettava ihminen kuvassa

Tämä on tekoälykuvien selkein riskikohta, ja se koskee myös harrastuskäyttöä. Jos kuvasta voi tunnistaa todellisen ihmisen, kyseessä on henkilötieto, ja sen käsittelyyn ja julkaisemiseen tarvitaan peruste. Markkinoinnissa käytettävään henkilökuvaan tarvitaan käytännössä henkilön suostumus.

Kolme tilannetta menee usein sekaisin.

1. Malli tuottaa kasvot, jotka eivät esitä ketään. Tämä on tavallisin tilanne ja lähtökohtaisesti ongelmaton. Satunnainen yhdennäköisyys ei tee kuvasta henkilökuvaa.
2. Kuva esittää tunnistettavaa todellista ihmistä. Tähän tarvitaan peruste, ja markkinointikäytössä se tarkoittaa suostumusta. Julkisuuden henkilö ei ole poikkeus, päinvastoin.
3. Kuva esittää todellista ihmistä tekemässä jotain, mitä hän ei ole tehnyt. Tämä on syväväärennös. Sen levittäminen voi loukata yksityiselämän suojaa tai kunniaa, ja tekoälyasetus edellyttää tällaisen sisällön merkitsemistä.

Jos syötät palveluun valokuvan toisesta ihmisestä muokattavaksi, käsittelet hänen henkilötietojaan jo siinä vaiheessa. Rekisteröidyn oikeudet ja se, mitä hän voi vaatia, käydään läpi artikkelissa GDPR ja rekisteröidyn oikeudet.

Tavaramerkit, logot ja tunnistettavat tuotteet

Tavaramerkki suojaa tunnusta, jolla tuote erotetaan muiden tuotteista. Suoja ei riipu siitä, kuka kuvan on tehnyt tai millä välineellä. Jos tuottamassasi kuvassa on tunnistettava logo tai tuotemuotoilu ja käytät kuvaa oman toimintasi markkinoinnissa, tilanne arvioidaan tavaramerkkioikeuden mukaan aivan kuten valokuvassakin.

Kuvamallit tuottavat logomaisia elementtejä myös pyytämättä, koska aineistossa niitä on kaikkialla. Tarkista siis myös taustat, vaatteiden painatukset ja pakkaukset. Sama koskee tunnistettavia rakennuksia ja taideteoksia julkisessa tilassa, joihin liittyy omia sääntöjään.

Käyttöyhteys vaikuttaa arvioon. Tuotteen esittäminen uutisen tai arvostelun yhteydessä on eri asia kuin saman tuotteen käyttäminen oman mainoksesi kuvituksena. Ongelmallisin tapaus on kuva, joka antaa ymmärtää yhteistyön tai hyväksynnän siellä missä sitä ei ole. Jos kuvassa näkyy jotain, jonka joku toinen on rakentanut brändikseen, kysy itseltäsi mitä kuva viestii katsojalle, ei sitä miten kuva syntyi.

Merkintävelvoite tulee käyttöoikeuden päälle

Käyttöoikeus ja merkintä ovat eri asioita. Vaikka ehdot sallisivat kaupallisen käytön ja kuvassa ei olisi kenenkään oikeuksia, sisältö voi silti olla merkittävä. EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteet koskevat keinotekoisesti tuotettua sisältöä, ja erityisesti syväväärennösten kohdalla käyttäjän on kerrottava sisällön alkuperästä. Tarkat rajat, poikkeukset ja se kenelle velvoite kuuluu, on selitetty artikkelissa tekoälysisällön merkintä.

Lain lisäksi merkintää voivat vaatia palvelun ehdot, työnantajan ohje, alustan säännöt tai toimituksen linja. Tekninen merkintä eli kuvatiedostoon liitettävä alkuperätieto on eri asia kuin ihmiselle näkyvä maininta, ja kummankin rajat on kuvattu artikkelissa vesileimat ja C2PA.

Tarkistuslista ennen kuin julkaiset kuvan

Käy tämä läpi silloin, kun kuva menee ulos organisaatiosta tai liittyy rahaan.

1. Lue kaupallisen käytön ehto. Etsi palvelun ehdoista sana kaupallinen ja tarkista, kattaako tilaustasosi sen.
2. Selvitä luovutusoikeus. Jos kuva menee asiakkaalle, tarvitset oikeuden antaa se eteenpäin, et vain oikeutta käyttää sitä itse.
3. Katso kuva läpi kolmannen oikeuksien kannalta. Tunnistettavat kasvot, logot, tuotemuotoilu, taideteokset.
4. Kysy, jäljitteleekö kuva jotakin yksittäistä teosta. Tyyli on eri asia kuin yksittäisen teoksen toisinto.
5. Päätä merkintä. Kirjaa, miten tekoälyn käyttö kerrotaan, ja tee se johdonmukaisesti samalla tavalla joka kerta.
6. Tallenna kuva ja kehote itsellesi. Palvelun historia ei ole arkisto, ja siemenluku ei takaa saman kuvan syntymistä uudelleen. Miksi näin on, selviää artikkelista miten tekoäly tekee kuvan.
7. Kirjaa käytäntö ylös. Yhden sivun ohje siitä, mitä organisaatiossa saa tehdä, säästää enemmän aikaa kuin tapauskohtainen pohdinta.

Suurin osa tavallisesta käytöstä on riskitöntä: oma blogi, harrastus, sisäinen esitys, luonnostelu. Riski kasvaa kolmessa kohdassa, ja ne kannattaa opetella tunnistamaan: raha, tunnistettava ihminen ja väite todellisuudesta. Jos mikään näistä ei ole mukana, tarkistus on nopea. Jos yksikin on, käytä lista läpi. Yleisemmät tekijänoikeuden pelisäännöt arjessa löytyvät artikkelista tekijänoikeus arjessa.