Miksi FI-Alert ei tullut puhelimeen, ja voiko sen kytkeä pois?

FI-Alert-viesti jää tulematta yleensä siksi, ettei puhelin ollut alueella, jolle tiedote lähetettiin. Viesti ei mene kaikille Suomessa eikä kaikille tietyn kunnan asukkaille. Se menee niille 4G- ja 5G-puhelimille, jotka ovat vaara-alueen matkapuhelinverkossa juuri silloin. Muut syyt ovat vanha puhelin, puhelimen asetus ja se, ettei puhelin ollut yhteydessä verkkoon.

Hakutuloksista ei saa tähän apua. Ne ovat lähes pelkkiä uutisia järjestelmän käyttöönotosta, eikä niissä kerrota, miksi yksittäinen puhelin jäi ilman viestiä. Tämä artikkeli kokoaa vastauksen viidestä lähteestä. Ne ovat vaaratiedotelaki ja sen muutos, hallituksen esitys, Erillisverkkojen tiedote sekä Googlen ja Applen omat ohjeet.

Mikä FI-Alert on

Vaaratiedote on lain 466/2012 mukaan viranomaisen tiedote, joka varoittaa vaarallisesta tapahtumasta ja antaa toimintaohjeet. Sen saa antaa, kun ihmisten henki, terveys tai merkittävä omaisuus on vaarassa. Vaaratiedotteita on annettu radiossa jo pitkään. Uutta on kanava, jota pitkin tiedote tulee puhelimeen.

FI-Alert on se kanava. Erillisverkkojen tiedotteen (28.10.2026) mukaan vaaratiedotteet välitetään marraskuusta 2026 alkaen nykyisten kanavien lisäksi suoraan matkapuhelimiin FI-Alert-ilmoituksena. Tekniikka on solulähetys (Cell Broadcast Service, CBS). Siinä matkapuhelinverkon tukiasemat lähettävät saman viestin yhtä aikaa kaikille alueellaan oleville yhteensopiville laitteille.

Tukiasema on mastossa oleva radiolaite, ja sen palvelualue on solu. Puhelin on aina kiinni jossakin solussa, kuten artikkelissa miten mobiiliverkko toimii selitetään. Solulähetys käyttää juuri tätä. Viestiä ei osoiteta numerolle vaan soluille. Jokainen puhelin, joka on kiinni vaara-alueen soluissa, saa sen.

Hallituksen esityksen (HE 139/2026) mukaan FI-Alert noudattaa EU-Alert-mallia. Sama solulähetys on käytössä tai rakenteilla yli 20 Euroopan maassa. EU:n sähköisen viestinnän säännöstö (direktiivi 2018/1972) velvoittaa jäsenmaat järjestämään matkapuhelimiin perustuvan varoitusjärjestelmän. Erillisverkot hankki palvelun tekniset ratkaisut ja tuottaa palvelun sisäministeriölle. Erillisverkkojen mukaan päätöksen vaaratiedotteen lähettämisestä tekee aina viranomainen.

Miksi se ei ole tekstiviesti

Moni olettaa, että FI-Alert on viranomaisen tekstiviesti. Se ei ole, ja ero selittää suurimman osan siitä, kuka viestin saa.

Tekstiviesti lähetetään numerolle. Lähettäjän pitää tietää numero, ja viestit lähtevät verkosta yksi kerrallaan. Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki kuvaa tiedotteessa, että tavallisten tekstiviestien lähetys tapahtuu ikään kuin jonossa. Se tekee lähetyksestä hitaampaa ja voi ruuhkauttaa järjestelmän. Solulähetyksessä viesti lähtee kaikkien operaattorien vaara-alueen laitteille samanaikaisesti. Tiedotteen mukaan jakelu ei kuormita mobiiliverkkoja samalla tavalla kuin kohdennettujen tekstiviestien massalähetys.

Tästä seuraa kolme asiaa, jotka kaikki kysyvät jossain vaiheessa:

• Puhelinnumeroa ei tarvita. Vaaratiedotteen lähettämiseen ei Erillisverkkojen mukaan tarvita tilaajarekisteriä eikä vastaanottajien numeroita.
• Sovellusta ei tarvita. FI-Alert toimii ilman sovelluksen asentamista ja ilman rekisteröitymistä.
• Viranomainen ei saa tietää, kuka viestin sai. Hallituksen esityksen mukaan järjestelmä ei käsittele henkilötietoja, puhelinnumeroita eikä sijaintitietoja. Viranomaiset eivät saa tietoa yksittäisistä vastaanottajista.

Tekstiviestilläkin voi edelleen tulla viranomaisen varoitus, mutta se on eri asia. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 280 §:n kohdennettu viranomaistiedote välitetään tekstiviestillä tai muulla viestillä tietyn alueen liittymiin. Se on tarkoitettu tilanteisiin, jotka eivät edellytä vaaratiedotetta. Hallituksen esityksessä todetaan erikseen, ettei kohdennettu viranomaistiedote kuulu vaaratiedotelain piiriin.

Kuka päättää, kenelle viesti lähtee

Vaaratiedotelain 3 § luettelee viranomaiset, jotka saavat antaa vaaratiedotteen. Mukana ovat muun muassa pelastusviranomainen, poliisilaitos, Säteilyturvakeskus ja Ilmatieteen laitos. Lain 4 §:n mukaan tiedotteen antava viranomainen päättää myös sen maantieteellisestä kohdentamisesta. Tiedote voi olla valtakunnallinen tai alueellinen, ja ratkaisu tehdään vaaran laadun perusteella.

Matka viranomaiselta puhelimeen kulkee lain 7 §:n mukaan näin. Viranomainen lähettää tiedotteen Hätäkeskuslaitokseen. Hätäkeskuslaitos välittää sen solulähetysjärjestelmään ja 112 Suomi -sovellukseen. Samalla se välittää tiedotteen Yleisradiolle radiota, televisiota ja Ylen verkkopalveluja varten. Tiedotteen sisältöä ei lain 5 §:n mukaan saa muuttaa välitettäessä. Hallituksen esityksen mukaan välittämisestä vastaa Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus. Hätäkeskuslaitos ei siis päätä tiedotteesta itse, vaan välittää sen, minkä toimivaltainen viranomainen on antanut. Erillisverkot puolestaan on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka tuottaa tekniikan.

Laki muutettiin tätä varten. Laki 911/2026 annettiin 16.10.2026, ja se tuli voimaan 1.11.2026. Sen jälkeen lain 5 § kuuluu näin: vaaratiedote välitetään väestölle solulähetysjärjestelmän, Hätäkeskuslaitoksen tarjoaman telepäätelaitesovelluksen ja radion kautta. Aiemmin pykälässä olivat vain radio ja sovellus.

Kieli määräytyy lain 6 §:n mukaan. Vaaratiedote annetaan suomeksi ja ruotsiksi, ja saamelaisten kotiseutualueella myös saameksi. Lausuntokierroksella ehdotettiin myös englantia. Muutoslaki 911/2026 koski kuitenkin vain 5 ja 7 §:ää, joten kielisääntö pysyi ennallaan.

Mitä viestissä on ja mitä sen jälkeen tulee

Vaaratiedotteessa on aina kaksi osaa: varoitus vaarallisesta tapahtumasta ja toimintaohjeet. Näin vaaratiedote määritellään lain 2 §:ssä. Ohje voi olla esimerkiksi kehotus pysyä sisällä tai poistua alueelta. Viestin tarkoitus on saada vaara-alueella oleva toimimaan heti, ei kertoa uutista.

Samasta tapahtumasta voi tulla toinenkin viesti. Lain 4 §:n mukaan vaaratiedote voidaan antaa myös silloin, kun vaaratilanne on ohi. Jos sait ensimmäisen viestin mutta et toista, syy on sama kuin edellä: toinen viesti menee niille puhelimille, jotka ovat alueella sen lähtöhetkellä. Jos olit jo lähtenyt alueelta, tarkista tilanne radiosta, Ylen sivuilta tai 112 Suomi -sovelluksesta.

Viesti ei koske vain älypuhelimia. Hallituksen esityksen mukaan solulähetys välittää tiedotteet kaikkiin yhteensopiviin päätelaitteisiin, eikä sen käyttö rajoitu älypuhelimiin. Raja kulkee siis verkkotekniikassa eikä puhelimen hinnassa. Yksinkertainenkin puhelin voi kuulua joukkoon, jos se toimii 4G-verkossa ja tukee solulähetystä.

Miksi tiedot aikataulusta vaihtelivat

FI-Alertista kirjoitettiin kesästä 2026 alkaen, ja tiedot muuttuivat matkan varrella. Siksi vanhoissa jutuissa on eri tietoja kuin nyt.

Hallituksen esitys annettiin 27.8.2026. Sen lausuntokierroksella Hätäkeskuslaitos esitti harkittavaksi siirtymäaikaa. Hätäkeskuslaitoksen mukaan käyttöönoton aikataulu oli silloin vielä vahvistumatta. Testausvaiheeseen ei ollut päästy, eikä johtokeskuksen henkilöstöä ollut koulutettu. Eduskunta hyväksyi lain, ja se tuli voimaan 1.11.2026 ilman siirtymäaikaa. Erillisverkkojen 28.10.2026 tiedotteen mukaan tavoite saada palvelu käyttökuntoon vuoden 2026 puolella toteutui.

Rahoitus on esityksessä eritelty. Sisäministeriö sai vuoden 2025 toisesta lisätalousarviosta kuuden miljoonan euron määrärahan vaaratiedottamisen kehittämiseen. Siitä solulähetysjärjestelmän toteutukseen on varattu 4,7 miljoonaa euroa. 300 000 euroa käytetään ulkohälytinjärjestelmän selvittämiseen ja 500 000 euroa 112 Suomi -sovelluksen ilmasta uhkaavan varoitusominaisuuden rakentamiseen. Sovellus siis säilyy ja saa lisää ominaisuuksia. FI-Alert täydentää muita kanavia eikä korvaa niitä, kuten esityksessä useaan kertaan todetaan.

Esimerkki: sama tiedote, viisi puhelinta

Kuvitellaan, että pelastusviranomainen antaa alueellisen vaaratiedotteen. Teollisuuspalosta leviää savua, ja tietyn kaupunginosan asukkaita kehotetaan pysymään sisällä. Viranomainen rajaa alueen, ja tiedote kulkee Hätäkeskuslaitoksen kautta solulähetykseen. Alueen tukiasemat lähettävät sen. Katsotaan, mitä viidelle puhelimelle tapahtuu lähteiden mukaan.

1. Kotona alueella oleva 5G-Android, asetukset oletuksina. Viesti tulee. Googlen ohjeen mukaan langattomat hätätiedotteet näkyvät aina muun sisällön päällä.
2. Ruotsalaisen matkailijan puhelin ruotsalaisella liittymällä alueen kahvilassa. Viesti tulee. Erillisverkkojen mukaan solulähetys menee myös ulkomaisten operaattoreiden liittymille, koska se ei kysy SIM-kortin tai liittymän kotimaata.
3. Alueella asuva, joka on päivän töissä toisessa kaupunginosassa. Viesti ei tule. Ratkaisevaa on puhelimen sijainti lähetyshetkellä, ei kotiosoite.
4. Vanha peruspuhelin, joka tukee vain 3G:tä, alueella. Viesti ei tule. Erillisverkkojen mukaan pelkät 2G- tai 3G-laitteet jäävät FI-Alert-viestien ulkopuolelle.
5. Alueella oleva puhelin lentotilassa. Viesti ei tule. Solulähetys kulkee matkapuhelinverkon kautta, ja lentotilassa puhelin ei ole yhteydessä verkkoon.

Esimerkistä näkee, miksi kaksi samassa taloudessa asuvaa voi saada eri lopputuloksen. Viesti seuraa puhelinta, ei ihmistä eikä osoitetta. Radio ja 112 Suomi -sovellus saavat saman tiedotteen joka tapauksessa.

Viisi syytä, miksi viesti ei tullut

Taulukko kokoaa edellä käsitellyt syyt. Jokainen rivi perustuu yllä mainittuun lähteeseen.

Toinen rivi koskee useampaa ihmistä kuin luulisi. Jos lankapuhelin on lopetettu ja numero siirretty mobiililiittymään, tilalla voi olla yksinkertainen puhelin. FI-Alert-viestin se saa vain, jos se tukee 4G:tä tai 5G:tä. Pelkkä 5G-merkki ei taas ole edellytys: Erillisverkkojen mukaan viesti toimii kaikissa 4G- ja 5G-päätelaitteissa. Mitä sukupolvien erot muuten tarkoittavat, kerrotaan artikkelissa 5G selitettynä.

Neljäs rivi ei tarkoita heikkoa kenttää. Puhelin, joka on kiinni yhdessäkin vaara-alueen solussa, voi saada viestin. Jos sisätiloissa ei ole kenttää ollenkaan, syyt ja korjaukset ovat artikkelissa huono kuuluvuus. Wifi ei korvaa matkapuhelinverkkoa tässä, vaikka wifi-puhelut toimisivat. Solulähetys tulee tukiasemilta, ei internetin kautta.

Ulkomainen liittymä ei ole syy viestin puuttumiseen. Jos olet Suomessa ulkomaisella liittymällä, puhelimesi käyttää suomalaisen operaattorin verkkoa verkkovierailuna, ja viesti tulee samoista tukiasemista kuin muillekin.

Sama pätee toisin päin. Kun matkustat, suomalainen puhelimesi voi saada kohdemaan varoituksia, jos maassa on solulähetysjärjestelmä. Hallituksen esityksen mukaan Ruotsi ottaa käyttöön SE Alert -järjestelmän asteittain kesästä 2026 alkaen, ja se toimii myös Ruotsissa vierailevien turistien puhelimissa. Viesti tulee silloin kohdemaan viranomaiselta ja sen kielellä, eikä Suomen kielisääntö koske sitä.

Kuinka nopeasti viesti tulee, ja mitä silloin ei kannata tehdä

Laki ei anna minuuttimäärää, mutta se asettaa vaatimuksen. Lain 5 §:n mukaan vaaratiedote on välitettävä väestölle välittömästi. Solulähetys on valittu juuri tämän takia. Hallituksen esityksen perusteluissa solulähetys kuvataan standardoiduksi "one-to-many"-viestintätavaksi. Viesti lähetetään valituille radioverkon soluille, ja se välittyy kaikille niiden palvelualueen yhteensopiville laitteille lähes viiveettä. Esityksen mukaan viestitys ei ruuhkauta verkkoa samalla tavalla kuin massatekstiviestien jakelu. Siksi se soveltuu erityisen hyvin poikkeustilanteisiin, joissa moni käyttää puhelinta yhtä aikaa.

Kun viesti tulee, lue ohje ja toimi sen mukaan. Hallituksen esityksen mukaan automaattinen ja luotettava viestintä vähentää hätäkeskuksiin kohdistuvaa ruuhkaa ja tiedustelupuheluita. Hätänumero 112 on siis hätätilanteita varten, ei tiedotteen tarkistamista varten. Lisätietoa saat radiosta ja Ylen sivuilta, joihin sama tiedote välitetään lain 7 §:n mukaan.

Voiko FI-Alertin kytkeä pois

Osittain. Kumpikin puhelinjärjestelmä antaa hallita hälytystyyppejä, mutta kumpikaan ohje ei lupaa, että kaiken voi kytkeä pois.

Android

Googlen Android-ohjeen mukaan asetukset ovat kohdassa Asetukset > Ilmoitukset > Langattomat hätähälytykset. Samassa ohjeessa valikosta käytetään myös nimeä Langattomat hätätiedotteet, joten etsi kumpaa tahansa. Ohjeen mukaan voit:

• poistaa tietyn hälytystyypin käytöstä
• katsoa aiemmat hälytykset
• säätää ääntä ja värinää
• valita, miten usein haluat vastaanottaa hälytyksiä.

Ohjeessa esimerkkeinä mainitaan katastrofivaroitukset sekä uhka- ja AMBER-ilmoitukset. Langattomat hätätiedotteet näkyvät Googlen mukaan aina muun sisällön päällä, myös ennen maanjäristysvaroituksia ja sovellusten ilmoituksia. Kuukausittaiset testihälytykset ovat erikseen kehittäjäasetusten takana.

Aiemmat hälytykset kannattaa katsoa, jos epäilet ohittaneesi viestin. Jos viesti tuli, se näkyy siellä.

iPhone

Applen ohjeen mukaan viranomaistiedotteet ovat iPhonessa oletuksena käytössä. Asetukset ovat kohdassa Asetukset > Ilmoitukset, näytön alalaidassa otsikon Viranomaistiedotteet alla. Siellä hälytystyypin voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä. Applen mukaan tiedotteen saapuessa kuuluu hälytystä muistuttava erikoisääni.

Applen ohjeessa on kaksi rajausta. Joissakin maissa ja joillakin alueilla viranomaistiedotteita ei voi laittaa pois päältä. Lisäksi tiedotteita tuetaan vain, jos SIM-kortin tai eSIMin palveluntarjoaja tukee toimintoa. Lisätietoa eSIMistä on omassa artikkelissaan.

Applen parannetut turvahälytykset ovat eri asia kuin FI-Alert. Ohjeen mukaan ne ovat saatavilla vain Yhdysvalloissa ja Taiwanissa, ja ne kulkevat Applen kautta internetyhteydellä.

Kannattaako kytkeä pois

Hälytyksen ääni voi ärsyttää, mutta poiskytkentä vie kanavan, joka on nopein tapa tavoittaa vaara-alueella oleva. Jos ääni on ongelma, Androidissa ääntä ja värinää voi säätää kytkemättä hälytystä pois. Pidä puhelimen ohjelmisto ajan tasalla, sillä hätätiedotteiden asetukset kuuluvat käyttöjärjestelmään. Siitä, miksi automaattiset päivitykset kannattaa yleensä jättää päälle, on oma artikkelinsa.

Mitä tämä vastaus ei kata

Tarkistetut lähteet eivät kerro, mihin Androidin tai iPhonen hälytystyyppiin suomalaiset FI-Alert-viestit luokitellaan. Ne eivät myöskään kerro, voiko jonkin tason kytkeä pois Suomessa. Siksi tässä ei luvata, että tietyn kytkimen poistaminen pysäyttää kaikki viestit, eikä sitä, että kaikki viestit tulisivat kytkimestä huolimatta. Valmistajien omat valikot voivat poiketa Googlen ohjeesta. Testiviestien aikatauluja ei ole tässä tarkistettu viranomaislähteestä, joten niitä ei anneta. Sääntely voi vielä muuttua. Hallituksen esityksen mukaan sisäministeriössä on vireillä pelastuslain uudistus, jossa ministeriö päättäisi varoittamiseen käytettävistä merkeistä ja menetelmistä.

Viranomaissivut 112.fi, pelastustoimi.fi, intermin.fi ja valtioneuvosto.fi eivät vastanneet tältä palvelimelta 4.11.2026. Tieto on siksi koottu Finlexin lakitekstistä, hallituksen esityksestä, Erillisverkkojen tiedotteesta sekä Googlen ja Applen ohjeista. Hätätilanteessa toimi aina viranomaisen tiedotteen ohjeen mukaan, ja jos henki on vaarassa, soita 112.

Näin tarkistat oman puhelimesi

1. Tarkista, tukeeko puhelin 4G:tä tai 5G:tä. Pelkkä 2G- tai 3G-puhelin ei saa FI-Alert-viestejä.
2. Avaa hätätiedotteiden asetukset. Androidissa Asetukset > Ilmoitukset > Langattomat hätähälytykset, iPhonessa Asetukset > Ilmoitukset ja alalaidan Viranomaistiedotteet. Varmista, että tyypit ovat päällä.
3. Katso Androidissa aiemmat hälytykset. Jos viesti tuli, se näkyy siellä.
4. Mieti, missä puhelin oli. Viesti tulee vain vaara-alueella oleviin puhelimiin, eikä kotiosoitteella ole merkitystä.
5. Pidä varakanava. Radio ja 112 Suomi -sovellus saavat saman vaaratiedotteen lain mukaan, joten ne toimivat silloinkin, kun puhelin ei tue FI-Alertia.