Saako opettaja ottaa oppilaan puhelimen pois koulussa?

Opettaja saa ottaa oppilaan puhelimen pois, jos oppilas häiritsee sillä opetusta tai käyttää sitä oppitunnilla ilman lupaa. Hän ei saa pitää puhelinta kuin enintään koulupäivän loppuun, eikä hän saa lain nojalla avata sitä. Nämä kolme asiaa ratkeavat perusopetuslain pykälistä, jotka muuttuivat 1.8.2025, kun eduskunnan 29.4.2025 hyväksymä laki 245/2025 tuli voimaan.

Kaksi käsitystä elää silti sitkeästi. Ensimmäisen mukaan opettaja ei saa koskea oppilaan puhelimeen, koska puhelin on oppilaan omaisuutta. Käsitystä tukevat ennen lakimuutosta julkaistut uutisotsikot, kuten Verkkouutisten "Saako opettaja kerätä puhelimet talteen? Lakiin ei tulossa mainintaa", ja se, että Opetushallituksen mukaan laissa ei aiemmin säädetty siitä, miten laitteita saa käyttää koulupäivän aikana. Toisen käsityksen mukaan koulu saa takavarikoida puhelimen useaksi päiväksi tai luovuttaa sen vain huoltajalle. Se syntyy siitä, että samassa pykälässä on todella säännös esineistä, jotka annetaan huoltajalle ja jotka voidaan hävittää kolmen kuukauden jälkeen. Se koskee kuitenkin aivan eri esineitä.

Tämä artikkeli kokoaa yhteen lain 29 §:n kiellon, 36 d - 36 g §:n haltuunotto- ja palautussäännöt, hallituksen esityksen HE 212/2024 perustelut ja Opetushallituksen suositukset. Se koskee perusopetusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen säännöt ovat omissa laeissaan, eikä niitä käsitellä tässä.

Mitä laki kieltää oppitunnilla

Perusopetuslain 29 §:n 4 momentti kuuluu kokonaisuudessaan näin: oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä.

Kielto on suoraan laissa. Koulun ei tarvitse kirjata sitä järjestyssääntöihin, jotta se olisi voimassa, eikä koulu voi järjestyssäännöillä sallia vapaata käyttöä oppitunnilla. Hallituksen esityksen mukaan mobiililaitteella tarkoitetaan kannettavaksi suunniteltua laitetta, joka soveltuu tiedon tai median käsittelyyn tai langattomaan tiedonsiirtoon. Esimerkkeinä mainitaan puhelin, tabletti, kannettava tietokone sekä puettavat laitteet, kuten kuulokkeet ja älykello. Älykello ranteessa on siis lain kannalta samassa asemassa kuin puhelin taskussa.

Poikkeuksia on kolme, ja jokaisessa luvan antaja on eri.

1. Oppiminen. Luvan antaa opettaja. Opetushallituksen mukaan oppitunneilla käytetään ensisijaisesti koulun laitteita, ja sivistysvaliokunta muistuttaa, että opetuksen työvälineet ovat oppilaalle maksuttomia. Koulu ei voi rakentaa opetusta sen varaan, että jokaisella on oma puhelin.
2. Terveydenhoito. Luvan antaa rehtori tai opettaja. Opetushallituksen esimerkki on diabeetikon verensokerin seuranta. Sivistysvaliokunnan mukaan oppilaan terveystietoja ei käsitellä ilman suostumusta: opettaja saa tiedon sairaudesta ja sen hoidosta vain oppilaan tai huoltajan luvalla.
3. Apuväline. Lain 31 §:n mukaan tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus maksuttomiin erityisiin apuvälineisiin. Perustuslakivaliokunta piti suhdetta kieltoon epäselvänä, ja siksi apuväline lisättiin pykälään eduskuntakäsittelyssä erikseen.

Kiellon ulkopuolelle jää hätätilanne. Opetushallituksen mukaan oppilaalla on aina oikeus soittaa hätänumeroon 112 ilman henkilöstön lupaa, ja koulun on sallittava muu välttämätön käyttö, esimerkiksi yhteydenotto huoltajaan opettajan luvalla, jos oppilas sairastuu.

Välitunti, ruokailu ja säilytys: koulun järjestyssäännöt

Laki kieltää käytön vain oppitunnilla. Muun koulupäivän rajat tulevat koulun järjestyssäännöistä, ja ne ovat nyt pakolliset. Saman pykälän 5 momentin mukaan järjestyssäännöissä tulee määrätä puhelimien säilytyksestä oppitunneilla sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Hallituksen esityksen mukaan muuta kuin oppituntia ovat muun muassa välitunti, ruokailu ja siirtymiset paikasta toiseen.

Sivistysvaliokunta harkitsi koko koulupäivän täyskieltoa lakiin mutta jätti sen kouluille, jotta paikalliset tilanteet voidaan ottaa huomioon. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä, että Opetushallituksen ohjeessa korostetaan mahdollisuutta kieltää käyttö koko koulupäivän ajaksi ja tarkastella asiaa ikäsidonnaisesti. Perustuslakivaliokunnan mukaan käytön rajoittaminen muulloin kuin oppitunneilla ei ole perustuslain kannalta ongelmallista.

Opetushallitus suosittelee, että koulut kieltävät käytön kokonaan ruokailun aikana ja rajoittavat tai kieltävät sen välitunneilla, siirtymissä ja muuna opetuksettomana aikana. Se suosittelee samaa myös esiopetukseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kerhoihin. Säilytyspaikka voi Opetushallituksen mukaan olla esimerkiksi oppilaan reppu, lukollinen kaappi tai puhelinparkki.

Tästä seuraa käytännön sääntö: kahden koulun säännöt voivat erota toisistaan välitunnin osalta täysin, ja kumpikin voi olla lain mukainen. Ainoa tapa tietää oman lapsen koulun linja on lukea sen järjestyssäännöt. Lain 47 a §:n mukaan oppilaille on järjestettävä mahdollisuus osallistua sääntöjen valmisteluun, ja Opetushallitus kehottaa ottamaan mukaan myös huoltajat.

Milloin opettaja saa ottaa puhelimen

Haltuunotosta säädetään 36 d §:ssä. Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa oppilaalta 29 §:n 2 tai 4 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine taikka esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Viittaus 4 momenttiin tarkoittaa, että oppitunnilla ilman lupaa käytetty puhelin on lain tarkoittama kielletty esine.

Oikeus ottaa opetusta häiritsevä esine ei ole uusi. Se oli pykälässä jo ennen lakimuutosta, ja hallituksen esityksen mukaan puhelimen lisääminen sen piiriin ei lisää merkittävästi sitä työtä, jota kouluissa tosiasiallisesti jo tehdään. Uutta on se, että kiellon vastainen käyttö oppitunnilla riittää perusteeksi, vaikka oppilas ei häiritsisi muita.

Hallituksen esitys kuvaa järjestyksen. Jos oppilas ei opettajan pyynnöstä huolimatta laita häiritsevää puhelinta pois tai anna sitä opettajalle, opettaja voi ottaa puhelimen. Haltuunottoa on harkittava aina tapauskohtaisesti, ja se saa kohdistua vain siihen oppilaaseen, joka häiritsee. Koko luokan puhelimia ei siis kerätä 36 d §:n nojalla. Jos koulu haluaa kaikkien puhelimet parkkiin tunnin ajaksi, se määrätään järjestyssäännöissä säilytyksenä, ei haltuunottona.

Myytti koskemattomasta puhelimesta kaatuu pykälän 2 momenttiin. Jos oppilas tekemällä vastarintaa yrittää välttää haltuunoton, opettajalla on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus ja kokonaisarvio huomioon ottaen. Oikeus koskee nimenomaisesti myös esineitä, joita käytetään opetuksen häiritsemiseen. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää.

Lain 36 f § asettaa haltuunotolle rajat. Se on toteutettava mahdollisimman turvallisesti, oppilaan koskemattomuuteen ja yksityisyyteen saa puuttua vain välttämättömän verran, ja tilanteessa on noudatettava hienotunteisuutta. Jokainen haltuunotto kirjataan, ja siitä on ilmoitettava huoltajille mahdollisimman pian. Jos opettaja joutui käyttämään voimakeinoja, hänen on annettava tapahtuneesta kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle.

Milloin puhelin on palautettava

Palautuksesta säädetään 36 g §:n 1 momentissa. Opettajan tai rehtorin 36 d §:n perusteella ottama häirintään käytetty esine luovutetaan oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä jatkuisi seuraavalla tunnilla, esine luovutetaan viimeistään työpäivän päättyessä.

Hallituksen esitys perustelee rajan suoraan. Oppilaalla voi olla tarve pitää puhelinta esimerkiksi välitunneilla, joten esineen takavarikointi pidemmäksi aikaa ei ole perusteltua opetuksen turvaamiseksi, ja se saattaisi rajoittaa tarpeettomasti oppilaan omistusoikeutta. Ennen palautusta puhelin on 36 g §:n 3 momentin mukaan säilytettävä huolellisesti.

Sekaannus päiväkausien takavarikosta syntyy saman pykälän seuraavista momenteista. Ne koskevat 29 §:n 2 momentin esineitä, eli esineitä, joiden hallussapito on kielletty muussa laissa tai joilla voi vaarantaa turvallisuuden. Ne luovutetaan huoltajalle, tietyt esineet poliisille, ja jos huoltaja ei hae esinettä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta, se voidaan hävittää. Puhelin, jolla on vain häiritty tuntia, ei kuulu näihin.

Jos kiellon rikkominen toistuu, koulun keinot ovat muualla kuin puhelimen pidättämisessä. Lain 35 a § sallii enintään kaksi tuntia kestävän kasvatuskeskustelun, ja 36 §:n mukaan opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Rangaistus voi siis kohdistua oppilaaseen, mutta puhelin palaa silti samana päivänä.

Saako opettaja katsoa puhelimen sisältöä

Perusopetuslaissa ei ole säännöstä, joka antaisi opettajalle tai rehtorille oikeuden avata oppilaan puhelinta tai lukea sen viestejä. Lähin pykälä on 36 e §, ja se on kapea. Se sallii oppilaan mukana olevien tavaroiden, koulun säilytystilojen ja päällisin puolin vaatteiden tarkastamisen vain vaarallisen kielletyn esineen tai aineen löytämiseksi. Ehtona on, että hallussapito on ilmeistä ja oppilas kieltäytyy luovuttamasta esinettä. Tarkastajan on oltava samaa sukupuolta, ja paikalla on oltava toinen täysi-ikäinen henkilökuntaan kuuluva.

Pykälä on kirjoitettu esineiden etsimiseen laukusta, ei tiedon etsimiseen laitteesta. Hallituksen esitys toteaa suoraan, ettei siinä ehdoteta viestinnän luottamuksellisuuteen puuttuvia tai sitä rajoittavia säännöksiä. Perustuslain 10 §:n 2 momentin mukaan luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton, ja esityksen mukaan suoja koskee myös tekstiviestejä sekä somen ja viestipalvelujen kautta lähetettyjä viestejä.

Esitys menee vielä pidemmälle. Koulun pitäisi sisäisissä ohjeissaan huolehtia, että laitteet säilytetään ja otetaan haltuun niin, ettei ulkopuolisella ole pääsyä oppilaiden puheluihin tai viesteihin. Oppilaita voidaan ohjata muuttamaan ilmoitusasetuksia niin, ettei viestin esikatselu näy ulkopuoliselle. Lukitusnäytön esikatselut ja niiden sammuttaminen on käyty läpi artikkelissa puhelimen asetukset, jotka kannattaa tarkistaa heti alussa.

Myös viestintä kotiin on rajattu. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies piti ratkaisussaan EOAK/7166/2017 ongelmallisena, että oppilaiden viestien huoltajille edellytettiin kulkevan opettajan kautta sen jälkeen, kun puhelimet oli kerätty. Hallituksen esityksen mukaan kiireellisessä tilanteessa puhelua tai viestiä ei voida edellyttää kulkevan opettajan kautta, vaan oppilaalle on annettava oma puhelin käyttöön tarvittavaksi ajaksi.

Vanhemmalle tässä on peilikuva omaan rooliin. Se, mitä huoltaja saa katsoa lapsen puhelimesta, on eri kysymys kuin koulun oikeudet, ja sitä käsitellään artikkelissa nuoren yksityisyys verkossa.

Kun puhelimella kuvataan tai kiusataan

Lakimuutoksen perusteluissa puhelin ei ole vain keskittymisen häiritsijä. Sivistysvaliokunnan mukaan mobiililaite voi olla koulupäivän aikana kiusaamisväline, ja valiokunnan kuulemat yläkoululaiset mainitsivat itse haittoina kiusaamisen viesteillä ja somessa sekä mahdollisuuden salakuvaamiseen. Valiokunta totesi myös, etteivät nykyiset somepalvelut ja suuri osa peleistä ole lapsille suunniteltuja tai turvallisia. Siksi palvelujen omat ikärajat eivät korvaa koulun sääntöjä.

Oppitunnilla tilanne on yksinkertainen. Luokkatoverin kuvaaminen tunnilla on puhelimen käyttöä ilman lupaa, joten opettaja voi pyytää laittamaan puhelimen pois ja tarvittaessa ottaa sen 36 d §:n nojalla. Välitunnilla lähtökohta on toinen. Laki antaa haltuunotto-oikeuden oppitunnilla kiellon vastaisesti käytetystä puhelimesta ja puhelimesta, jolla häiritään opetusta tai oppimista. Välitunnin kuvaamiseen puututaan ensisijaisesti järjestyssääntöjen kautta: oppilas, joka rikkoo koulun järjestystä, voidaan lain 35 a §:n mukaan määrätä kasvatuskeskusteluun.

Haltuunotto ei kuitenkaan anna opettajalle keinoa poistaa kuvaa. Koska laki ei anna oikeutta avata oppilaan puhelinta, se ei anna oikeutta myöskään selata galleriaa tai poistaa videota laitteesta. Opettaja voi keskustella oppilaan kanssa, pyytää häntä poistamaan kuvan itse ja ottaa yhteyttä huoltajiin.

Ilmoittamisesta on erillinen velvoite. Perusopetuslain 29 §:n mukaan opettajan tai rehtorin on ilmoitettava tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta sekä epäillyn että kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Puhelimella tehty kiusaaminen ei ole tästä poikkeus.

Jos kuva tai video on jo levinnyt, kyse ei ole enää koulun järjestyksestä vaan siitä, saako toisen kuvaa ylipäätään levittää. Raja on selitetty artikkelissa saako toisen kuvan julkaista someen ilman lupaa. Siinä ratkaisevat kuvan sisältö ja asiayhteys sekä se, kenen saataville kuva on päätynyt.

Mitä oppilas saa koulussa aina tehdä

Rajoitusten vastapainoksi lähteistä löytyy neljä asiaa, joita järjestyssääntö ei voi viedä. Oppilas saa soittaa hätänumeroon ilman lupaa. Koulun on sallittava välttämätön käyttö, kuten yhteydenotto huoltajaan sairastuttaessa. Kiireellistä yhteydenpitoa kotiin ei voi ohjata opettajan kautta. Ja pois otettu puhelin palaa oppilaalle saman päivän aikana ilman, että huoltajan tarvitsee hakea sitä. Nämä kannattaa käydä läpi lapsen kanssa ennen lukuvuoden alkua.

Mihin tämä vastaus ei ulotu

Vastaus koskee perusopetuslain mukaista opetusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen puhelinsääntöjä ei käsitellä tässä. Lain 29 §:n kielto koskee oppituntia, ja lain mukaan sen rajat ovat voimassa myös silloin, kun oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen muuhun toimintaan. Välituntien, ruokailun ja retkien käytännöt riippuvat kuitenkin koulun omista järjestyssäännöistä, ja ne vaihtelevat koulusta toiseen.

Laki ei myöskään ratkaise, mitä kotona sovitaan. Koulupäivän rajat kattavat vain osan päivästä, ja sivistysvaliokunta kiinnitti erikseen huomiota vapaa-ajan käyttöön. Jos puhelinriidat jatkuvat kotona, apua on artikkeleissa lapsen ensimmäinen puhelin, joka käy läpi sovittavat asiat ennen käyttöönottoa, ja lasten peliaika, joka selittää, miksi kelloon sidotut rajat pettävät. Laitteen omat lapsilukot ja valvonta eivät koske koulun konetta eivätkä kaverin puhelinta, joten koulun säännöt ja kodin asetukset täydentävät toisiaan eivätkä korvaa toisiaan.

Jos puhelin otettiin pois

Kun lapsi tulee kotiin kertomaan, että puhelin vietiin, käy läpi nämä kohdat ennen kuin otat yhteyttä kouluun.

1. Saitko ilmoituksen? Laki edellyttää, että huoltajille ilmoitetaan haltuunotosta mahdollisimman pian ja että se kirjataan. Jos ilmoitusta ei tullut, kysy kirjauksesta.
2. Palautettiinko puhelin samana päivänä? Häirintään käytetty puhelin on palautettava viimeistään työpäivän päättyessä. Jos koulu pitää sitä yön yli tai vaatii huoltajaa hakemaan sen, pyydä perustetta. Lain mukaan huoltajalle luovutetaan vaaralliset esineet, ei häiritsevää puhelinta.
3. Mitä tunnilla tapahtui? Kysy lapselta, oliko käytölle lupa. Terveydenhoitoon tarvittava laite ja 31 §:n apuväline ovat sallittuja, mutta terveyskäytöstä kannattaa sopia koulun kanssa etukäteen, koska opettaja ei saa tietoa sairaudesta ilman lupaa.
4. Avattiinko puhelin? Jos opettaja luki viestejä tai selasi kuvia, kerro siitä rehtorille. Laki ei anna siihen oikeutta.
5. Mitä järjestyssäännöt sanovat? Välituntia, ruokailua ja säilytystä koskevat rajat ovat koulun omissa säännöissä. Pyydä ne, jos et ole nähnyt niitä.

Jos asia ei ratkea rehtorin kanssa, seuraava taso on opetuksen järjestäjä eli yleensä kunnan opetustoimi. Lain 36 i §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata haltuunottojen, tarkastusten ja kurinpitotoimien käyttöä.