Saako toisen kuvan julkaista someen ilman lupaa?

Toisen ihmisen kuvan saa julkaista someen ilman lupaa vain silloin, kun kolme asiaa on kunnossa: kuva ei loukkaa hänen yksityiselämäänsä tai halvenna häntä, julkaisu ei riko tietosuoja-asetusta, ja kuvan on ottanut julkaisija itse tai kuvaaja on antanut luvan. Jos yksikin näistä pettää, lupa tarvitaan. Kaikki kolme tulevat eri laeista, ja siksi yksinkertaiset nyrkkisäännöt menevät usein pieleen.

Kaksi käsitystä kiertää. Ensimmäisen mukaan julkisella paikalla otetun kuvan saa julkaista, koska kuvaaminen siellä on sallittua. Se elää, koska kuvaaminen ja julkaiseminen sekoittuvat: salakatselupykälä kieltää kuvaamisen vain kotirauhan suojaamissa ja vastaavissa paikoissa, ja moni päättelee siitä, että muualla otetun kuvan saa myös levittää. Levittämistä arvioidaan kuitenkin omalla pykälällään, ja siinä ratkaisee kuvan sisältö ja asiayhteys, ei kuvauspaikka. Toisen käsityksen mukaan jokaiseen kuvaan tarvitaan kaikkien kuvassa olevien kirjallinen lupa. Sekin on liian jyrkkä: Suomessa ei ole lakia, joka vaatisi suostumusta jokaiseen kuvaan, ja tietosuoja-asetus hyväksyy suostumuksen rinnalla muitakin perusteita.

Tämä artikkeli kokoaa yhteen rikoslain levittämissäännökset, Korkeimman oikeuden Facebook-ratkaisun, EU:n tuomioistuimen kolme tuomiota, tekijänoikeuslain valokuvasäännöksen ja lapsen huoltolain. Teksti kertoo, mitä laki ja oikeuskäytäntö sanovat, eikä ole oikeudellista neuvontaa yksittäiseen tapaukseen.

Rikoslaki: kolme pykälää, kolme eri rajaa

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Rikoslain 24 luvun 8 §:n mukaan rangaistaan sitä, joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Rangaistus on sakko. Jos teko aiheuttaa suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja on kokonaisuutena arvostellen törkeä, 8 a § antaa sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Pykälässä on kaksi poikkeusta. Rangaistavaa ei ole julkaista kuvaa politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä toimivasta, jos kuva voi vaikuttaa hänen toimintansa arviointiin ja sen esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Rangaistavaa ei myöskään ole yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitetty ilmaisu, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnanvaltuutetun kuva valtuuston kokouksesta on siis eri asia kuin naapurin kuva grillijuhlista.

Kun neutraali kuva saa väärän asiayhteyden

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2018:51 näyttää, miten pitkälle pykälä ulottuu. Ylläpitäjä oli julkaissut avoimessa Facebook-ryhmässä miehen valokuvan, jonka hän oli saanut miehen omasta avoimesta Facebook-profiilista, ja linkittänyt sen noin neljä kuukautta vanhaan uutiseen miehen tuomiosta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies pyysi keskustelussa kuvan poistamista, ja kun sitä ei poistettu, hän teki rikosilmoituksen.

Puolustus nojasi juuri niihin perusteluihin, joihin moni somessa luottaa: kuva oli jo julkinen, koska mies oli itse ladannut sen avoimeen profiiliinsa, ja tuomiosta oli uutisoitu nimellä. Julkaisija oli vain yhdistänyt kaksi saatavilla ollutta tietoa. Hovioikeuden mukaan se, että mies oli julkaissut kuvansa Facebook-sivullaan, ei merkinnyt, että julkaisijalla olisi oikeus käyttää kuvaa missä tahansa asiayhteydessä. Sinänsä neutraalin kuvan kopioiminen ilman suostumusta arkaluonteisen uutisen yhteyteen muodosti loukkaavan kontekstin. Korkein oikeus piti hovioikeuden tuomion voimassa. Käräjäoikeus oli tuominnut julkaisijalle 40 päiväsakkoa ja 1 000 euron korvauksen kärsimyksestä.

Ratkaisun opetus koskee kaikkia kuvan uudelleenjakajia: kuvan aiempi julkisuus ei ole lupa. Kuvakaappaus toisen profiilikuvasta paikallisryhmän varoituspostaukseen on rakenteeltaan sama teko.

Mitä tuomioistuin punnitsee

Samassa ratkaisussa Korkein oikeus luetteli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ne seikat, joilla sananvapautta ja yksityiselämän suojaa punnitaan. Ne ovat käyttökelpoinen tarkistuslista myös ennen julkaisua, koska samat kysymykset esitetään, jos asia joskus päätyy oikeuteen.

1. Edistääkö kuva yleistä keskustelua? Poliittiset kysymykset ja rikokset ovat ihmisoikeustuomioistuimen mukaan yleisen mielenkiinnon aiheita, mutta kuvan pitää liittyä keskusteluun eikä pelkästään tyydyttää uteliaisuutta.
2. Kuka kuvassa on? Yleisölle tuntematon yksityinen henkilö saa erityisen vahvaa yksityiselämän suojaa. Julkisuuden henkilön toiminta julkisuudessa on eri asia kuin hänen yksityiselämänsä.
3. Miten kohde on itse toiminut? Arviointiin vaikuttaa henkilön käyttäytyminen ennen julkaisua ja se, onko kuva julkaistu aiemmin. Kuten KKO:n tapaus näyttää, aiempi julkaisu ei silti ratkaise.
4. Miten kuva esitetään? Esittämistapa, kuvateksti ja otsikointi, julkaistujen tietojen totuudenmukaisuus sekä yksityiselämään tunkeutumisen laatu ja vakavuus.
5. Kuinka laajalle kuva levisi? Merkitystä on sillä, missä määrin kuvaa on levitetty, ja julkaisun seurauksilla.
6. Miten kuva otettiin? Huomioon otetaan, oliko henkilö suostunut kuvaamiseen ja julkaisuun vai oliko kuva otettu salaa tai muutoin luvattomin keinoin.

Korkein oikeus totesi myös, että sananvapaus kuuluu jokaiselle eikä sen sisältö riipu käytetystä välineestä, mutta velvollisuus kunnioittaa yksityisyyden suojaa koskee yhtä lailla verkkokeskustelua kuin tiedotusvälineitä.

Halventaminen ja seksuaaliset kuvat

Kunnianloukkauksesta säädetään 24 luvun 9 §:ssä. Sen toinen kohta koskee sitä, joka muuten kuin valheellisella tiedolla halventaa toista, ja rangaistus on sakko. Pilkkaava kuvateksti tai meemi, joka on tehty tunnistettavasta ihmisestä, arvioidaan tämän pykälän kautta, vaikka itse kuvassa ei olisi mitään yksityistä.

Seksuaalisesti esittävä kuva on oma rikoksensa. Rikoslain 20 luvun 7 §:n mukaan seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä tuomitaan se, joka oikeudettomasti esittää tai levittää toista seksuaalisesti esittävän todellisuuspohjaisen tai todenmukaisen kuvan tai kuvatallenteen siten, että teko loukkaa olennaisesti tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rangaistus on sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Tässä ei vaadita, että kuva levitetään lukuisille ihmisille. Sana todenmukainen on pykälässä tärkeä: se kattaa kuvan, joka erehdyttävästi muistuttaa valokuvaa, joten tekoälyllä tehty alastonkuva tunnistettavasta ihmisestä kuuluu sen piiriin. Miten tällaiset kuvat syntyvät ja miten ne tunnistetaan, kerrotaan artikkelissa syväväärennökset selitettynä.

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus ovat asianomistajarikoksia: luvun 12 §:n mukaan syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei kuvattu itse ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.

Tietosuoja: julkinen tili vai kaveripiiri

Tunnistettava kuva ihmisestä on henkilötieto, ja sen julkaiseminen on henkilötietojen käsittelyä. Tietosuoja-asetusta ei kuitenkaan sovelleta käsittelyyn, joka on yksinomaan henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa toimintaa. Asetuksen johdanto-osan 18 kappaleen mukaan tällaista voi olla myös sosiaalinen verkostoituminen ja verkkotoiminta, joita harjoitetaan henkilökohtaisen toiminnan yhteydessä.

Raja kulkee yleisössä. EU:n tuomioistuin totesi jo vuonna 2003 Lindqvist-tuomiossa C-101/01, ettei kotitalouspoikkeus koske käsittelyä, jossa tiedot julkaistaan internetsivulla siten, että ne saatetaan ennalta määrittelemättömän henkilöryhmän saataville. Buivids-tuomiossa C-345/17 vuonna 2019 sama sanottiin videopalvelusta: kun video julkaistiin palvelussa, jossa käyttäjät voivat katsoa ja jakaa videoita, ilman katselurajoitusta, ja henkilötiedot saatettiin siten rajoittamattoman henkilöryhmän saataville, käsittely ei ollut yksinomaan henkilökohtaista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama kuva on eri asemassa sen mukaan, missä julkaiset sen. Yksityiselle tilille hyväksytyille seuraajille tai perheen viestiryhmään jaettu juhlakuva voi mahtua kotitalouspoikkeukseen. Julkiselle tilille, avoimeen ryhmään tai kaikille näkyvään tarinaan julkaistu kuva ei mahdu. Silloin olet kuvan osalta rekisterinpitäjä, ja tarvitset tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisen perusteen. Peruste voi olla kuvatun suostumus tai oikeutettu etu, mutta oikeutettu etu syrjäytyy, jos kuvatun edut ovat painavammat, erityisesti jos hän on lapsi. Missä tilisi asetukset oikeasti rajaavat yleisön, kerrotaan artikkelissa some-tilin yksityisyysasetukset.

Tietosuojalain 27 § sisältää poikkeuksen journalistisille tarkoituksille sekä akateemisen, taiteellisen ja kirjallisen ilmaisun tarkoituksille. Poikkeus on laaja: tällaiseen käsittelyyn ei sovelleta muun muassa tietosuoja-asetuksen 6 artiklaa eikä 12 - 22 artiklaa. Silloin julkaisija ei tarvitse 6 artiklan perustetta, eikä kuvattu voi vaatia poistoa tai vastustaa käsittelyä tietosuoja-asetuksen nojalla. Rikoslain levittämispykälä arvioidaan erikseen, eikä siinä ole taiteellisen ilmaisun poikkeusta, vain edellä kerrotut kaksi poikkeusta. Buivids-tuomion mukaan myös yksityishenkilön video voi olla journalismia, jos siitä ilmenee, että sen ainoa tarkoitus on tietojen, mielipiteiden tai ajatusten levittäminen yleisölle. Tavallinen lomakuva tai juhlakuva ei ole.

Kenen kuva se on: kuvaajan oikeus

Kolmas raja jää useimmilta huomaamatta, koska se ei koske kuvassa olevaa vaan kuvan ottajaa. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna. Oikeus on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Suoja ei edellytä taiteellisuutta, joten se koskee myös puhelimella otettua tavallista kuvaa.

Kun kaveri ottaa sinusta ja muista ryhmäkuvan ja lähettää sen viestiryhmään, kuva on hänen. Sen julkaiseminen omalla julkisella tililläsi on lain mukaan yleisön saataviin saattamista, johon tarvitaan hänen lupansa, vaikka olisit itse kuvassa. Arjessa tämä hoituu yleensä kysymällä, mutta riitatilanteessa ratkaisee laki.

Kuvan saatavuus verkossa ei muuta tätä. EU:n tuomioistuin ratkaisi 7.8.2018 Renckhoff-tuomiossa C-161/17 tapauksen, jossa koululainen oli käyttänyt esitelmässään valokuvaa, joka oli vapaasti saatavilla matkailusivustolla, ja koulu julkaisi esitelmän omalla sivustollaan. Tuomioistuimen mukaan tällainen kuvan laittaminen toiselle sivustolle on yleisölle välittämistä, joka vaatii oikeudenhaltijan luvan, vaikka kuva oli julkaistu alun perin luvalla ja ilman latausta estävää rajoitusta. Saksan ensimmäisessä oikeusasteessa koulun ylläpitäjä oli velvoitettu poistamaan kuva ja maksamaan 300 euroa korvausta.

Tuomio erottaa kopion linkistä. Linkki luvalla julkaistuun kuvaan ei tuomioistuimen mukaan vie kuvaajalta määräysvaltaa, koska hän voi poistaa kuvan alkuperäiseltä sivulta, jolloin mikään linkki siihen ei enää toimi. Kuvan tallentaminen ja lataaminen omaan julkaisuun on sen sijaan uusi välittäminen, joka on riippumaton alkuperäisestä luvasta. Linkin jakaminen luvalla julkaistuun kuvaan on siis tekijänoikeuden kannalta eri asia kuin kuvakaappaus siitä. Lainauksen ja kuvakaappausten rajoja käsitellään tarkemmin artikkelissa tekijänoikeus arjessa.

Tilanteet rinnakkain

Taulukon kolmas ja neljäs rivi ovat ne, joissa luvan tarve yllättää useimmin. Kumpikaan ei riipu siitä, kuka kuvassa on.

Lapsen kuva: huoltaja päättää, lapsi otetaan mukaan

Lapsen huollosta annetun lain 4 §:n mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen henkilökohtaisista asioista. Saman pykälän mukaan ennen päätöstä huoltajan tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista, ja päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Laki ei aseta ikärajaa, jonka jälkeen lapsi päättää itse, mutta se tekee lapsen kuulemisesta velvollisuuden eikä kohteliaisuutta.

Lain 5 §:n mukaan asioista, joilla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, huoltajat voivat päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. Laki ei sano, onko kuvan julkaiseminen tällainen asia, joten erimielisten vanhempien riidassa ratkaisu on tapauskohtainen. Muiden lapsista sinulla ei ole huoltajan päätösvaltaa, joten heidän kuvansa julkaisemisesta kannattaa aina kysyä heidän huoltajiltaan. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklakin mainitsee lapsen erikseen tilanteena, jossa kuvatun edut painavat erityisesti. Lapsen omaa näkökulmaa käsitellään artikkelissa nuoren yksityisyys verkossa.

Jos joku julkaisi kuvasi ilman lupaa

1. Pyydä julkaisijaa poistamaan kuva. Pyydä kirjallisesti ja tallenna kuvakaappaus julkaisusta, päivämäärästä ja tilistä ennen kuin pyydät. Jos julkaisu on poistunut, todisteita ei ole.
2. Vetoa tietosuoja-asetukseen, jos tili on julkinen. Julkisen tilin julkaisija on rekisterinpitäjä. Voit vastustaa käsittelyä asetuksen 21 artiklan nojalla, jos julkaisu perustuu oikeutettuun etuun, ja vaatia poistoa 17 artiklan nojalla. Jos julkaisu perustui suostumukseesi, voit peruuttaa sen. Näin pyyntö muotoillaan, kerrotaan artikkelissa tietojen poistopyyntö.
3. Ilmoita palvelulle. Palveluiden ilmoituskanavat toimivat yhteisösääntöjen eivätkä Suomen lain mukaan. Facebookin ohjeen mukaan yksityisyyden perusteella se poistaa kuvia muun muassa alle 13-vuotiaista lapsista, huollettavista ja sairaista tai toimintakyvyttömistä ihmisistä, ja ohje toteaa suoraan, että useimmissa muissa tilanteissa kuvaa ei voida poistaa yksityisyyden perusteella. Uhkaus levittää intiimikuvia on palvelulle oma ilmoitusluokkansa.
4. Tee rikosilmoitus, jos kuva on loukkaava. Koska yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on asianomistajarikos, ilmoita poliisille myös, että vaadit rangaistusta. Samalla voi vaatia korvausta kärsimyksestä, kuten KKO 2018:51 -tapauksessa tehtiin.

Jos kuva on otettu kotonasi, pihallasi tai pukuhuoneessa, kyse voi olla jo kuvaamisvaiheessa salakatselusta. Sen rajat kerrotaan artikkelissa saako valvontakameralla kuvata naapurin pihaa.

Mihin tämä vastaus ei ulotu

Vastaus koskee yksityishenkilön julkaisuja Suomessa. Kuvan käyttö mainonnassa, yrityksen markkinoinnissa tai työnantajan viestinnässä on tietosuoja-asetuksen alaista ilman kotitalouspoikkeusta, eikä sitä käsitellä tässä. Tiedotusvälineiden kuvajournalismilla on omat säännöksensä ja itsesääntelynsä. Laki ei määrittele, kuinka moni ihminen on lukuisia ihmisiä, joten pienen suljetun ryhmän asemaa rikoslain kannalta ei voi sanoa yleisesti. Jos taas kysymys on kuvan metatiedoista ja siitä, mitä kuva paljastaa sijainnistasi, lue artikkeli kuvien jakaminen verkossa.

Ennen kuin julkaiset kuvan, jossa on joku muu

1. Kuka kuvan otti? Jos joku muu, kysy häneltä, saako kuvan julkaista. Netistä löydetty kuva ei ole vapaa, ellei sen lisenssi niin kerro.
2. Kuka kuvassa on tunnistettavasti? Jos joku on kuvassa pääroolissa eikä vain taustalla, kysy häneltä.
3. Missä tilanteessa hän on? Humala, sairaus, suru, alastomuus ja nolot hetket ovat yksityiselämää. Älä julkaise niitä ilman lupaa.
4. Mikä on asiayhteys? Kuvateksti, ryhmä tai linkki, johon kuva liitetään, voi tehdä neutraalista kuvasta loukkaavan.
5. Kuka näkee julkaisun? Julkinen tili tuo tietosuoja-asetuksen velvoitteet. Rajattu kaveripiiri ei tuo.
6. Onko kuvassa lapsi? Muiden lapsista kysy aina huoltajilta, omasta lapsestasi kysy lapselta itseltään.