Mesh, toistin vai kaapeli: näin laajennat wifin koko asuntoon

Wifin kuuluvuusongelmaa yritetään yleensä ratkaista ostamalla laite. Kauppa tarjoaa kolmea asiaa: toistinta, mesh-järjestelmää ja tehokkaampaa reititintä. Näistä vain yksi ratkaisee ongelman luotettavasti, eikä se ole se, jota mainostetaan eniten.

Perusasetelma on tämä. Kun asunnossa on toinen tukiasema, sen pitää saada tieto jotenkin ensimmäiseltä. Tätä yhteyttä kutsutaan runkoyhteydeksi. Runkoyhteys voi kulkea samalla radiolla kuin päätelaitteiden liikenne, omalla erillisellä radiolla tai kaapelissa. Kaikki laajennustapojen erot palautuvat tähän kolmeen vaihtoehtoon.

Tässä artikkelissa käydään läpi mitä toistin oikeasti tekee, miten mesh eroaa siitä, mikä on kaapelin arvo ja missä sähköverkkosovittimet toimivat. Taajuusalueen valinta ja kanavien ruuhka ovat omia aiheitaan, ja jos et ole vielä varma mistä hitaus johtuu, aloita artikkelista miksi wifi on hidas.

Miksi toistin puolittaa nopeuden

Yksinkertainen toistin toimii kuin ihminen, joka toistaa kuulemansa lauseen eteenpäin. Se ottaa reitittimeltä tulevan lähetyksen vastaan ja lähettää sen uudelleen samalla kanavalla samalle taajuusalueelle.

Koska kanava on jaettu tila, jossa vain yksi laite kerrallaan lähettää, sama data vie lähetysaikaa kahdesti: kerran reitittimeltä toistimelle ja kerran toistimelta puhelimelle. Käytettävissä oleva aika ei kasva mihinkään, joten toistimen takana olevan laitteen nopeus putoaa suunnilleen puoleen siitä, mitä toistin itse saa. Jos toistin on sijoitettu heikon signaalin alueelle, se saa jo valmiiksi vähän ja puolittaa senkin.

Toistimella on toinenkin haitta. Se vie lähetysaikaa myös päätukiasemalta, joten koko verkko hidastuu hieman, myös siellä missä kuuluvuus oli hyvä. Tämä on syy siihen, että toistimen lisääminen voi tehdä olohuoneen yhteydestä huonomman samalla kun se tekee makuuhuoneen yhteydestä mahdollisen.

Kaksitaajuuksinen toistin voi vähentää ongelmaa ottamalla vastaan 5 GHz:llä ja jakamalla 2,4 GHz:llä, jolloin sama kanava ei ole käytössä kahdesti. Puolittuminen pienenee mutta ei katoa, ja jaettava alue on silloin se hitaampi. Alueiden eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa wifi-taajuudet selitettynä.

Mikä mesh-järjestelmässä on oikeasti eri

Mesh-järjestelmä on joukko tukiasemia, jotka on suunniteltu toimimaan yhtenä verkkona. Ero yksittäiseen toistimeen on kahdessa asiassa, eikä kumpikaan liity kuuluvuuteen suoraan.

Ensimmäinen on runkoyhteys. Kolmitaajuuksisessa järjestelmässä yksi radio varataan pelkästään tukiasemien väliseen liikenteeseen. Silloin päätelaitteiden liikenne ei kilpaile runkoyhteyden kanssa samasta lähetysajasta, ja puolittumisen sijaan menetys jää selvästi pienemmäksi. Kaksitaajuuksinen mesh sen sijaan jakaa saman radion, joten se käyttäytyy melko lailla kuten toistin.

Toinen on siirtyminen tukiasemien välillä. Kaikilla solmuilla on sama verkkonimi ja sama salasana, ja järjestelmä auttaa laitetta vaihtamaan lähimpään solmuun. Apu perustuu 802.11-standardin lisäosiin, jotka kertovat laitteelle naapuritukiasemista, ehdottavat siirtymää ja nopeuttavat uudelleenliittymistä. Ne ovat kuitenkin vain apuvälineitä. Päätöksen tekee aina päätelaite, ja osa laitteista roikkuu itsepintaisesti vanhassa solmussa, kunnes yhteys menee lähes käyttökelvottomaksi.

Jokainen langaton väliaskel lisää myös hieman viivettä, koska paketti joudutaan ottamaan vastaan kokonaan ennen kuin se lähetetään eteenpäin. Yhdellä solmulla lisäys on pieni eikä näy selailussa, mutta kolmen solmun ketjussa, jossa liikenne kulkee solmulta solmulle langattomasti, se alkaa tuntua videopuhelussa ja pelissä. Tämä on yksi syy siihen, miksi useampi solmu ei automaattisesti ole parempi.

Se, mitä mesh ei tee, on tärkeämpää tietää. Se ei tuo signaalia sinne, minne runkoyhteyskään ei kanna. Jos toinen solmu sijoitetaan siihen huoneeseen, jossa kuuluvuus on huono, se saa itsekin huonon yhteyden ja jakaa sitä eteenpäin. Mesh siis siirtää ongelman, ei poista sitä.

Langaton laajennus ei koskaan tuota enempää kapasiteettia kuin sen runkoyhteys saa. Kaikki muu on sijoittelua.

Runkokaapeli voittaa molemmat

Jos toinen tukiasema saa yhteyden verkkokaapelilla, kaikki edellä kuvatut ongelmat katoavat kerralla. Runkoyhteys ei syö lähetysaikaa langattomasta verkosta, se ei heikkene seinien takia eikä sen nopeus vaihtele naapureiden mukaan. Kaapeloidulla runkoyhteydellä varustettu halpa tukiasema voittaa kalliin langattoman järjestelmän lähes aina.

Kaapelivalinta on yksinkertainen. Kotikäytössä kategoria 5e riittää gigabitin nopeuteen sadan metrin matkalla, mikä kattaa asunnon kuin asunnon. Kategoria 6 tuo varaa nopeampiin yhteyksiin lyhyemmillä matkoilla ja kategoria 6A kymmenen gigabitin nopeuteen täydellä matkalla. Sadan metrin raja koskee koko yhteysväliä kytkennöistä laitteisiin asti, joten kotona siihen ei törmää.

Kaapelin vetäminen ei aina vaadi remonttia. Näitä reittejä kannattaa katsoa ennen kuin luovuttaa:

• Olemassa oleva antenni- tai puhelinkaapelin putki, jota pitkin uusi kaapeli voi kulkea.
• Jalkalistan taakse tai listan alle asennettava litteä kaapeli.
• Oven karmin yläpuoli ja kynnyksen alle jäävä ura.
• Parvekkeen tai ulkoseinän kautta kulkeva ulkokaapeli lyhyellä matkalla.

Yksi kaapeli riittää usein myös silloin, kun kohdehuoneessa on monta laitetta. Kaapelin päähän kytketty pieni kytkin jakaa yhteyden usealle laitteelle ilman että nopeus jakautuu samalla tavalla kuin radiossa: kytkin siirtää liikennettä porttien välillä rinnakkain, kun taas radiossa kaikki jakavat saman lähetysajan. Työhuoneessa, jossa on tietokone, tulostin ja tukiasema, tämä on halvin mahdollinen ratkaisu.

Taloyhtiössä rakenteisiin kohdistuvista töistä on syytä sopia etukäteen isännöinnin kanssa. Pintaan asennettu kaapeli ei yleensä ole rakenteisiin kohdistuva työ, mutta poraaminen kantavan seinän läpi on.

Toinen laite tukiasematilaan, ei toiseksi reitittimeksi

Kun kytket toisen laitteen kaapelilla, älä jätä sitä reitittimeksi. Muuten kotiverkkoon syntyy kaksi erillistä verkkoa ja kaksi osoitteenmuunnosta peräkkäin. Se rikkoo laitteiden löytymisen keskenään, hankaloittaa tulostimen ja television näkymistä ja estää porttiohjauksen toimimisen.

Oikea tapa on kolme asetusta:

1. Kytke kaapeli ensimmäisen laitteen lähiverkkoportista toisen laitteen lähiverkkoporttiin. Älä käytä toisen laitteen internetporttia.
2. Ota toisesta laitteesta osoitteiden jako pois päältä. Vain yksi laite kotiverkossa saa jakaa osoitteita.
3. Anna toiselle laitteelle kiinteä osoite samalta alueelta kuin ensimmäinen, jotta löydät sen hallintasivun myöhemmin.

Monissa laitteissa tämä on valmis valinta nimellä tukiasematila tai siltatila. Reitittimen muista asetuksista kerrotaan tarkemmin artikkelissa reititin selitettynä.

Sähköverkkosovittimet ja niiden rajat

Sähköverkkosovittimet siirtävät verkkoliikennettä asunnon sähköjohtoja pitkin. Ne ovat houkutteleva välimuoto: ei kaapelivetoa, mutta runkoyhteys ei kulje radiolla.

Käytännössä tulos vaihtelee enemmän kuin missään muussa vaihtoehdossa, koska se riippuu asunnon sähköasennuksista, joita et näe. Merkittävimmät tekijät ovat nämä.

Sovittimet kannattaa kytkeä suoraan seinäpistorasiaan, ei jatkojohtoon, ja pariliitos kannattaa tehdä laitteiden omalla painikkeella. Pariliitos myös salaa liikenteen, mikä on syytä tehdä, koska signaali voi kulkea kerrostalossa oman asunnon ulkopuolelle.

Sähköverkkosovittimet ovat järkevä valinta silloin, kun kaapelia ei voi vetää mutta yksi kiinteä piste tarvitaan, esimerkiksi työhuoneen tukiasemalle. Ne eivät ole hyvä valinta liikkuvalle käytölle eivätkä silloin, kun tarvitset ennustettavaa nopeutta.

Valintataulukko asunnon mukaan

Alla oleva taulukko kokoaa tyypilliset tilanteet. Se ei ole ehdoton sääntö vaan lähtökohta, jota kannattaa muuttaa asunnon rakenteiden mukaan.

Huomaa viimeisen rivin järjestys. Vuokra-asunnossakin pintakaapelointi jalkalistan reunaan on usein sallittua ja aina parempi kuin langaton runkoyhteys.

Näin sijoitat solmut oikein

Sijoittelu ratkaisee langattoman järjestelmän toimivuuden enemmän kuin laitteen malli. Neljä sääntöä kattaa suurimman osan tapauksista.

1. Sijoita toinen solmu puoliväliin, ei ongelmahuoneeseen. Solmun pitää saada vahva runkoyhteys, ja vasta sen jälkeen se voi jakaa sitä eteenpäin.
2. Pidä solmut samalla tasolla ja avoimessa tilassa. Kaappi, lattia ja television takaosa vaimentavat signaalia enemmän kuin yksi seinä.
3. Vältä metallia ja vettä solmujen välillä. Lämminvesivaraaja, jääkaappi ja kylpyhuone väliseinänä ovat pahimpia.
4. Tarkista lopputulos mittaamalla, ei arvaamalla. Mittaa nopeus ja viive samassa paikassa ennen ja jälkeen.

Jos mittaus ei parane, siirrä solmua metri kerrallaan lähemmäs päätukiasemaa ja mittaa uudelleen. Kun runkoyhteys paranee, myös reunimmainen huone paranee, vaikka solmu olisi siirtynyt siitä kauemmas. Tämä on vastoin intuitiota mutta seuraa suoraan siitä, miten runkoyhteys toimii.

Kun laajennus on tehty, kannattaa vielä tarkistaa kanavat, koska useampi tukiasema tarkoittaa useampaa lähettäjää samassa tilassa. Ohjeet ovat artikkelissa wifi-kanavat ja häiriöt. Samalla kannattaa varmistaa, että kaikilla solmuilla on sama salaus ja riittävän pitkä salasana, sillä laajennus ei saa jättää verkkoon heikommin suojattua osaa.

Mistä aloittaa, jos et tiedä mitä valita

Etene tässä järjestyksessä. Jokainen askel on halvempi kuin seuraava, ja moni tapaus ratkeaa jo ensimmäisillä.

1. Siirrä reititin. Keskelle asuntoa, ylös ja pois kaapista. Mittaa ennen ja jälkeen.
2. Tarkista, onko ongelma kuuluvuudessa vai nopeudessa. Jos signaali on vahva mutta yhteys tahmea, laajennus ei auta. Jos taas liittymä itsessään on hidas, kannattaa katsoa ensin liittymätekniikoiden erot.
3. Vedä yksi kaapeli, jos se on millään tavalla mahdollista. Kohde on se huone, jossa käytät nettiä eniten.
4. Jos kaapelia ei voi vetää, kokeile sähköverkkosovitinta. Testaa se ennen kuin ostat lisää laitteita, koska tulos ei ole ennustettavissa.
5. Valitse mesh vasta viimeisenä langattomana ratkaisuna ja mieluiten kolmitaajuuksisena. Kaksi solmua riittää useimpiin asuntoihin.
6. Älä osta toistinta, ellei kyse ole väliaikaisesta tarpeesta yhdelle laitteelle. Se on halvin laite ja kallein kompromissi.

Yksi asia kannattaa hyväksyä ennen ostosta. Mikään laajennustapa ei tee liittymästä nopeampaa. Se jakaa olemassa olevan nopeuden tasaisemmin asuntoon, ja jos liittymä on jo täynnä, tulos ei muutu.