Miksi wifi on hidas? Syyt ja korjaukset järjestyksessä

Hidas netti kotona tulkitaan lähes aina liittymän viaksi. Useimmiten se ei ole sitä. Liittymä päättyy reitittimeen, ja siitä eteenpäin data kulkee radioaalloilla, joita seinät vaimentavat ja naapurit häiritsevät.

Wifi on jaettu, vuorotteleva radiokanava: vain yksi laite lähettää kerrallaan samalla kanavalla, myös naapurin laitteet. Kaikki muu seuraa näistä kahdesta faktasta. Radio vaimenee matkalla ja lähetysvuoro jaetaan.

Syyt käydään läpi siinä järjestyksessä, jossa ne kannattaa myös testata: halvimmasta ja nopeimmasta kalleimpaan.

Liittymän nopeus ei ole wifin nopeus

Liittymäsopimuksessa luvattu nopeus koskee yhteyttä operaattorin verkosta kotisi päätelaitteeseen. Reitittimen jälkeen alkaa oma lähiverkkosi, jonka nopeudesta vastaat sinä.

Ketjussa on siis vähintään kolme pullonkaulaa: operaattorin liittymä, reitittimen ja laitteen välinen radiolinkki sekä itse laite. Nopeustesti näyttää heikoimman lenkin mutta ei kerro, mikä lenkeistä se oli.

Toinen sekaannuksen lähde on reitittimen ilmoittama linkkinopeus. Se on radiolinkin teoreettinen hetkellinen siirtonopeus, ei se nopeus, jolla tiedostot siirtyvät. Käytännön siirtonopeus jää selvästi pienemmäksi, koska osa ajasta menee kuittauksiin, uudelleenlähetyksiin ja muiden laitteiden vuoroihin. Kuinka paljon nopeutta ylipäätään tarvitset, on eri kysymys, ja siihen vastaa artikkeli kuinka nopeaa nettiä tarvitset.

Taajuusalueet ja niiden vaihtokauppa

Wifi toimii Suomessa kolmella luvasta vapaalla taajuusalueella. Fysiikka on yksinkertainen: mitä korkeampi taajuus, sitä enemmän kaistaa on käytettävissä ja sitä nopeampi yhteys, mutta sitä huonommin signaali läpäisee rakenteita.

6 GHz vaatii Wi-Fi 6E- tai Wi-Fi 7 -tuen sekä reitittimeltä että päätelaitteelta. 2,4 GHz:n huono maine on ansaittua, mutta se on silti oikea valinta silloin, kun vaihtoehto on ei yhteyttä lainkaan.

Kanavat, kaistanleveys ja jaettu kapasiteetti

Taajuusalue on jaettu kanaviin. 2,4 GHz:n alueella kanavat ovat niin lähellä toisiaan, että vierekkäiset kanavat menevät päällekkäin. Käytännössä vain kanavat 1, 6 ja 11 eivät häiritse toisiaan, eli koko alueelle mahtuu kolme rinnakkaista verkkoa ennen kuin ne alkavat syödä toistensa kapasiteettia.

Kerrostalossa naapureiden verkkoja näkyy helposti kymmeniä. Ne kaikki jakavat samat kolme kanavaa. Tästä syntyy ilta-aikaan pahentuva hidastelu, joka ei näy ollenkaan aamulla.

Nykyiset reitittimet valitsevat kanavan automaattisesti, mutta usein vain käynnistyksen yhteydessä. Uudelleenkäynnistys pakottaa uuden valinnan. Käsin valittaessa pysy 2,4 GHz:llä kanavissa 1, 6 tai 11 eikä väliarvoissa.

5 GHz:llä kanavia on enemmän eivätkä ne mene päällekkäin samalla tavalla. Osalla kanavista laitteen on väistettävä havaitsemaansa tutkasignaalia, mikä voi näkyä hetkellisenä katkona lentokenttien ja satamien lähellä.

Häiriöt, rakenteet ja reitittimen paikka

2,4 GHz:llä toimivat myös mikroaaltouunit, langattomat kuulokkeet, vanhat langattomat puhelimet ja osa valvontakameroista. Mikroaaltouuni on niistä voimakkain: sen aiheuttama hidastelu alkaa ja loppuu ruoanlämmityksen mukana, mikä tekee siitä helpon tunnistaa.

Rakennusmateriaalit vaimentavat eri tavoin. Puu ja kevyt sisäseinä vähän, tiili enemmän, raudoitettu betoni voimakkaasti. Metalli ja selektiivilasit toimivat lähes esteenä, minkä vuoksi wifi ei kanna parvekkeelle tai autotalliin, vaikka matka olisi lyhyt.

Myös vesi vaimentaa. Iso akvaario, lämminvesivaraaja tai kylpyhuone reitittimen ja laitteen välissä näkyy signaalissa, ja sama pätee ihmisiin.

Reititin säteilee suunnilleen palloa, jonka keskellä se on. Siitä seuraa kolme sääntöä.

• Keskelle, ylös ja vapaaseen tilaan. Hyllyn päällä olevasta reitittimestä on selvästi enemmän hyötyä kuin lattialla kaapin takana olevasta. Jokainen väliin jäävä huonekalu ja seinä on vaimennusta.
• Pois metallista ja vedestä. Älä sijoita reititintä jääkaapin viereen, metallikaappiin tai vesiputken kylkeen.
• Antennit pystyyn tai ristiin. Pystysuora antenni säteilee vaakatasossa. Yksikerroksisessa asunnossa antennit pystyyn, kahdessa kerroksessa toinen vinoon.

Usein reititin on siellä missä liittymä tulee sisään, eteisen komerossa. Silloin ratkaisu ei ole siirtäminen vaan tukiaseman lisääminen sinne missä sitä tarvitaan.

Wifi-sukupolvet, vanhin laite ja oman laitteen raja

Wifi-sukupolvet ovat IEEE 802.11 -standardin versioita, joille Wi-Fi Alliance antaa yksinkertaistetut nimet: Wi-Fi 4, Wi-Fi 5, Wi-Fi 6, Wi-Fi 6E ja Wi-Fi 7. Uudemmat ovat yhteensopivia vanhempien kanssa, mikä on hyvä uutinen ja samalla ongelman lähde.

Wifi-verkko ei jaa nopeutta vaan lähetysaikaa. Hidas laite varaa saman datamäärän siirtoon pidemmän vuoron, ja se aika on kaikilta muilta pois.

Vanha laite, joka siirtää saman megatavun kymmenkertaisessa ajassa, vie kymmenkertaisen osuuden kanavan lähetysajasta. Yksi vanha verkkotulostin tai vuosikymmenen ikäinen kannettava voi siis hidastaa uutta puhelinta, vaikka puhelin itse olisi kuinka nopea.

Sama toistuu etäisyyden kanssa: kaukana oleva laite putoaa hitaampaan siirtonopeuteen ja vie pidemmän vuoron. Korjaus on erottaa hitaat laitteet omalle taajuudelleen: jätä vanhat ja liikkumattomat älylaitteet 2,4 GHz:lle ja pidä aktiivikäyttö 5 tai 6 GHz:llä.

Kanavan leveys kertoo, kuinka paljon taajuutta yksi yhteys käyttää. Leveämpi kanava siirtää enemmän dataa mutta on häiriöherkempi ja vie enemmän tilaa muilta.

Nyrkkisääntö: 2,4 GHz:llä pidä kanavaleveys 20 megahertsissä, koska 40 MHz täyttää lähes koko alueen. 5 GHz:llä 80 MHz on hyvä oletus, ja 6 GHz:llä leveimmätkin kanavat ovat perusteltuja, koska tilaa on.

Kapasiteetti jaetaan kaikkien samaa kanavaa käyttävien kesken, myös naapurien. Siksi taloyhtiön yhteinen verkko ruuhkautuu ilta-aikaan.

Mesh, toistin vai kaapeli

Kun kantama loppuu, vaihtoehtoja on kolme. Ne eivät ole samanarvoisia.

Verkkokaapeli on paras ja usein halvin. Kaapeli ei jaa lähetysaikaa kenenkään kanssa, ei vaimene seinissä eikä ruuhkaudu. Kiinteä työpöytä, televisio ja pelikone kannattaa aina kytkeä kaapelilla, jos se on mahdollista.

Mesh-verkko on joukko tukiasemia, jotka muodostavat yhden verkon ja siirtävät laitteen tukiasemalta toiselle automaattisesti. Mesh toimii sitä paremmin, mitä parempi yhteys tukiasemien välillä on. Paras tulos saadaan, kun tukiasemat yhdistetään toisiinsa kaapelilla, jolloin puhutaan langattomasta verkosta kaapeliselkärangalla.

Toistin vastaanottaa ja lähettää saman signaalin uudelleen samalla radiolla, mikä puolittaa käytännön läpäisyn. Se auttaa kantamaan mutta ei nopeuteen, ja huonosti sijoitettuna se toistaa jo valmiiksi heikkoa signaalia.

Jos joudut valitsemaan, järjestys on: kaapeli, mesh kaapeliselkärangalla, mesh langattomasti, toistin viimeisenä.

Nopein reititin ei auta, jos päätelaite ei osaa käyttää sitä. Vanha kannettava tukee ehkä vain 2,4 GHz:tä. Halpa tabletti voi tukea 5 GHz:tä mutta vain yhdellä antennilla, jolloin sen huippunopeus on murto-osa reitittimen kyvystä.

Myös laitteen kuorma näkyy mittauksessa: täysi levy, taustapäivitys tai virransäästötila hidastaa ilman että verkossa on vikaa. Tarkista laitteen tukema wifi-sukupolvi ja taajuusalueet valmistajan teknisistä tiedoista ennen kuin syytät reititintä.

Kun ongelma ei olekaan wifissä

Neljä yleistä tapausta, joissa wifi on syytön.

Liittymä. Jos kaapelilla mitattu nopeus jää kauas sovitusta, vika on liittymässä tai päätelaitteessa. Mobiililiittymissä nopeus vaihtelee tukiaseman kuorman mukaan, mikä on eri ilmiö kuin wifin ruuhka. Tätä käsitellään artikkelissa 5G selitetty.

Nimipalvelu. Jos sivut aukeavat viiveellä mutta lataus on nopeaa käynnistyttyään, epäile nimipalvelua. Selain odottaa osoitteen kääntymistä numeroiksi, ja hidas tai virheellinen palvelin näkyy juuri tällaisena viiveenä. Mekanismi on selitetty artikkelissa DNS selitetty.

Palvelin tai palvelu. Yksi hidas sivusto ei ole verkkosi vika. Pilvipalvelun oma katko näyttää käyttäjälle samalta kuin huono yhteys, ja siitä kertoo artikkeli pilvipalvelu selitetty.

Reitin tai välikäsi. Salattu yhteystunneli ohjaa liikenteen kauas ja lisää viivettä, mikä näkyy nopeustestissä. Vaikutus on selitetty artikkelissa VPN selitetty. Myös laitteen saama osoite kertoo, ollaanko oikeassa verkossa: aiheesta lisää artikkelissa IP-osoite selitetty.

Omaperäinen osio: kuuden askeleen vianetsintä halvimmasta kalleimpaan

Tee nämä järjestyksessä. Lopeta heti, kun ongelma korjaantuu. Jokaisen askeleen kohdalla on kerrottu, mitä tulos kertoo.

1. Mittaa verkkokaapelilla (0 euroa, 5 minuuttia). Kytke tietokone reitittimeen kaapelilla ja mittaa nopeus. Jos nopeus on lähellä sovittua, wifi on syyllinen ja loput askeleet ovat oikeaa työtä. Jos nopeus on yhtä huono kuin langattomasti, vika on liittymässä tai päätelaitteessa, ja seuraava puhelu kuuluu operaattorille. Tämä yksi testi säästää eniten turhaa vaivaa.
2. Käynnistä reititin uudelleen ja mittaa uudestaan (0 euroa, 5 minuuttia). Uudelleenkäynnistys tyhjentää muistin, pakottaa kanavan uudelleenvalinnan ja korjaa yllättävän monta pitkään kestänyttä ongelmaa. Jos nopeus palautuu mutta hidastuu taas päivien kuluessa, kyse on reitittimen kuormittumisesta tai kanavan ruuhkautumisesta, ei rikkinäisestä laitteesta.
3. Siirry samaan huoneeseen reitittimen kanssa ja mittaa (0 euroa, 5 minuuttia). Jos nopeus nousee selvästi, ongelma on kantama ja rakenteet. Jos nopeus ei nouse, ongelma on kanavassa, kuormassa tai laitteessa, eikä tukiaseman lisääminen auta.
4. Vaihda taajuusaluetta ja erota verkkonimet (0 euroa, 20 minuuttia). Anna 2,4 ja 5 GHz -verkoille eri nimet ja liitä tärkeät laitteet 5 GHz:lle käsin. Jos 5 GHz on lähellä nopea mutta kaukana huono ja 2,4 GHz päinvastoin, olet vahvistanut normaalin taajuusvaihtokaupan ja tiedät, kumpi kannattaa mihinkin. Jos molemmat ovat huonoja lähelläkin, epäile reititintä tai laitetta.
5. Siirrä reititin ja korjaa asetukset (0 euroa, tunti). Nosta reititin ylös ja keskemmälle, suorista antennit, valitse 2,4 GHz:llä kanava 1, 6 tai 11 ja aseta kanavaleveydeksi 20 MHz, ja päivitä laiteohjelmisto. Jos tämä riitti, olet säästänyt laitehankinnan. Jos parannus jää pieneksi, asunto on liian iso tai liian raskasrakenteinen yhdelle tukiasemalle, ja se on todellinen tieto eikä arvaus.
6. Vasta nyt osta laitetta (maksaa rahaa). Järjestys on kaapeli tärkeimmille laitteille, sitten mesh-tukiasemat, ja vasta viimeisenä uusi reititin. Jos askeleet 1-5 osoittivat, että ongelma on kantama, mesh tai kaapeli ratkaisee sen. Jos ne osoittivat, että ongelma on liittymä, uusi reititin ei ratkaise mitään, ja se on juuri se virhe, jonka tämä lista estää.

Mittaaminen oikein

Huono mittaus johtaa vääriin päätelmiin. Neljä sääntöä.

Mittaa samalla tavalla joka kerta: sama laite, sama paikka, sama palvelu. Vertailukelpoisuus on tärkeämpää kuin absoluuttinen luku.

Mittaa sekä kaapelilla että langattomasti. Ilman kaapelivertailua et tiedä, mitä lukusi tarkoittaa. Mittaa myös eri aikoina: illalla heikko ja aamulla hyvä tulos kertoo ruuhkasta, ei viasta.

Kirjaa tulokset numeroina, myös viive. Suuri viive pienellä nopeudella viittaa ruuhkaan tai häiriöön, pieni viive pienellä nopeudella liittymän rajaan. Mitoitukseen löytyy apua työkalusta nettinopeuden mitoitus.