Nopeustestin tulkinta: mitä luvut kertovat ja mitä ne eivät

Nopeustesti näyttää kaksi isoa numeroa ja tuntuu siksi yksiselitteiseltä. Se ei ole. Testi lataa muutaman sekunnin ajan dataa laitteesi ja jonkin mittauspalvelimen välillä ja raportoi, kuinka nopeasti se onnistui juuri sillä hetkellä juuri sitä reittiä.

Ketjussa on monta osaa: päätelaitteesi, sen verkkoliitäntä, wifi, reititin, liittymä, operaattorin verkko ja lopuksi matka mittauspalvelimelle. Tulos kertoo ketjun heikoimmasta lenkistä. Kotona se lenkki on yllättävän harvoin liittymä.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten mittaus tehdään niin että sen voi tulkita, mitä kukin luku tarkoittaa ja milloin tuloksesta tulee sellainen, jonka voi näyttää operaattorille. Se, kuinka nopeaa yhteyttä ylipäänsä tarvitset, on käsitelty nettinopeuden mitoitusoppaassa, ja hitauden järjestelmällinen vianetsintä omassa artikkelissaan.

Mitä nopeustesti oikeasti mittaa

Testi avaa yleensä useita yhtäaikaisia yhteyksiä mittauspalvelimelle ja siirtää dataa niin nopeasti kuin pystyy. Tulokseksi tulee siirtonopeus, ei liittymän tekninen nopeus. Ero on olennainen: siirtonopeuteen vaikuttavat kaikki matkan varrella olevat rajoitteet.

Testi ei myöskään mittaa kaikkea sitä, mikä arjessa tuntuu. Se ei kerro, miten yhteys käyttäytyy kuormituksessa, kuinka kuuluvuus riittää toisessa huoneessa, miten paljon paketteja katoaa tunnin aikana tai onko hitauden syy palvelun päässä. Kysymys siitä, onko hidas yhteys vai hidas sivusto, ratkaistaan eri menetelmillä.

Yksi asia kannattaa hyväksyä heti: liittymän luvattua nopeutta ei ylitetä koskaan, ja mittaustulos jää siitä aina hieman, koska protokollien omat otsikkotiedot vievät osan kapasiteetista.

Testi ei myöskään ole mittaus internetistä yleensä. Se on mittaus yhteen pisteeseen, joka on valittu siksi että se on lähellä ja nopea. Jos jokin palvelu tuntuu hitaalta, se voi olla hidas vaikka nopeustesti näyttäisi täydeltä, koska reitti sinne on eri kuin reitti mittauspalvelimelle.

Näin teet mittauksen, jonka voi tulkita

Mittaus on vertailukelpoinen vasta kun olosuhteet on vakioitu. Tee näin.

1. Kytke tietokone verkkokaapelilla reitittimeen. Tämä poistaa wifin muuttujat. Jos kaapelia ei ole, tee mittaus samassa huoneessa reitittimen kanssa ja merkitse ylös, että mittaus on langaton.
2. Sulje muu liikenne. Suoratoisto, pilvivarmuuskopiointi, päivitykset ja muiden käyttäjien lataukset syövät samasta kapasiteetista. Sammuta tai odota niiden loppumista.
3. Käynnistä reititin ja päätelaite tarvittaessa uudelleen. Näin poistat tilapäiset häiriöt, jotka eivät liity liittymään.
4. Käytä johdollista laitetta, jonka verkkoportti riittää. Vanhan koneen sadan megabitin portti rajaa tuloksen riippumatta liittymästä. Sama koskee vanhaa wifi-piiriä.
5. Aja testi kolme kertaa peräkkäin ja kirjaa kaikki tulokset, älä vain parasta.
6. Toista mittaus eri kellonaikoina, ainakin päivällä ja alkuillan ruuhkatunteina, useana päivänä.
7. Käytä myös operaattorista riippumatonta mittauspalvelua. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ylläpitää omaa mittauspalvelua juuri tätä tarkoitusta varten.
8. Kirjaa jokaisesta mittauksesta päivämäärä, kello, mittaustapa, käytetty palvelu ja kaikki neljä lukua: lataus, lähetys, viive ja viiveen vaihtelu.

Kohta 8 on se, joka erottaa mittauksen mutuilusta. Ilman kirjattua sarjaa keskustelu operaattorin kanssa jää väittelyksi muistikuvista.

Lataus ja lähetys ovat eri lukuja eri syistä

Latausnopeus kertoo, kuinka nopeasti data tulee sinulle. Se on se luku, jota mainostetaan, ja useimmissa kodeissa se on reilusti riittävä.

Lähetysnopeus kertoo, kuinka nopeasti data lähtee sinusta poispäin. Se on videopuhelun oman kuvan, pilveen varmuuskopioinnin, etätyöpöydän ja ison tiedoston jakamisen rajoite. Monissa liittymätekniikoissa lähetyssuunta on rakenteellisesti kapea, mikä on selitetty liittymätekniikoiden vertailussa.

Nyrkkisääntö tulkintaan: jos videopuhelussa oma kuvasi pätkii mutta muiden kuva on siisti, katso lähetyslukua äläkä latauslukua. Jos suoratoisto pätkii mutta puhelut toimivat, katso latausta ja verkon kuormitusta.

Muista myös yksiköt. Liittymä myydään megabitteinä sekunnissa, mutta lataus näkyy tiedostonhallinnassa megatavuina sekunnissa. Yhdessä tavussa on kahdeksan bittiä, joten sadan megabitin yhteydellä tiedosto siirtyy parhaimmillaan reilun kymmenen megatavun sekuntivauhtia.

Lähetysluku kannattaa mitata erikseen myös silloin, kun kaikki tuntuu toimivan. Moni huomaa vasta ongelmatilanteessa, että lähetyssuunta on murto-osa latauksesta, ja silloin syy on jo ehtinyt vaikuttaa siihen, miten kotona on jaettu töitä ja varmuuskopiointiaikoja.

Viive, viiveen vaihtelu ja pakettihäviö

Kaista kertoo, kuinka paljon mahtuu. Viive kertoo, kuinka kauan yhden paketin matka kestää. Nämä ovat toisistaan riippumattomia, ja arjen tuntumaan viive vaikuttaa usein enemmän.

Viiveen vaihtelu eli jitter on erityisen tärkeä reaaliaikaisessa liikenteessä. Puhe ja video eivät siedä epätasaista saapumistahtia, koska niitä ei voi odottaa loputtomiin. Siksi yhteys, jossa on iso kaista mutta epätasainen viive, tuntuu huonommalta kuin vaatimaton mutta tasainen yhteys.

Pakettihäviö on merkittävä jo pienenä. Muutama kadonnut paketti riittää tekemään puheesta katkonaista, koska kadonnutta ei ehditä pyytää uudelleen.

Kaikki nopeustestit eivät näytä kaikkia viittä lukua. Lataus, lähetys ja viive näkyvät lähes aina, viiveen vaihtelu usein ja pakettihäviö harvemmin. Jos oireesi on katkeilu eikä hitaus, valitse palvelu, joka näyttää myös vaihtelun, tai tee erillinen pidempi seurantamittaus.

Miksi testi tyhjässä verkossa antaa liian kauniin kuvan

Tavallinen nopeustesti mittaa viiveen silloin, kun verkossa ei ole muuta liikennettä. Arjessa viive on kuitenkin ongelma juuri silloin, kun jokin lataa tai lähettää samaan aikaan.

Ilmiön nimi on ruuhkaviive. Kun lähetyssuunta täyttyy, paketit jonottavat reitittimen tai modeemin puskurissa, ja jono kasvattaa viivettä moninkertaiseksi. Tulos: nopeustesti näyttää hyvältä, mutta videopuhelu takkuaa aina kun joku kotona lataa jotain isoa.

Tämän voi todeta itse. Aja nopeustesti kerran rauhallisessa verkossa ja kerran samalla, kun toisella laitteella on käynnissä iso lataus tai pilvivarmuuskopiointi. Jos viive moninkertaistuu, ongelma on jonojen hallinnassa, ei kaistan määrässä. Monissa reitittimissä on asetus jononhallintaan, ja se auttaa tähän enemmän kuin nopeamman liittymän ostaminen.

Langaton vai kaapeli: mitä kumpikin mittaus todistaa

Langattomasti mitattu tulos on mittaus kotiverkosta. Se on hyödyllinen, mutta se ei todista liittymästä mitään, koska wifin nopeus riippuu etäisyydestä, seinistä, taajuusalueesta, kanavan ruuhkasta ja laitteen wifi-sukupolvesta. Näiden syiden järjestys on käyty läpi artikkelissa siitä, miksi wifi on hidas.

Kaapelilla mitattu tulos on lähin mahdollinen arvio liittymästä. Se sisältää edelleen päätelaitteen ja reitittimen, mutta poistaa suurimman muuttujan.

Jos kaapelimittaus ei ole mahdollinen, tee langaton mittaus mahdollisimman hyvissä oloissa: samassa huoneessa reitittimen kanssa, näköyhteydellä ja nopeammalla taajuusalueella. Kirjaa silti selvästi, että mittaus on langaton. Tulos on tällöin kotiverkon paras mahdollinen tulos, ei liittymän tulos.

Käytännön johtopäätös syntyy vertailusta. Jos kaapelimittaus on sopimuksen mukainen mutta langaton on paljon matalampi, korjattava kohde on kotiverkko, esimerkiksi reitittimen sijoitus tai verkon laajentaminen kaapelilla tai mesh-verkolla. Jos kaapelimittauskin jää selvästi alle, kyse on liittymästä tai operaattorin verkosta.

Miksi kaksi testiä antaa eri tuloksen

Eri mittauspalvelut antavat säännönmukaisesti hieman eri lukuja, eikä se tarkoita että toinen valehtelee. Syyt ovat mekaanisia.

Mittauspalvelimen sijainti ja kuormitus vaikuttavat: lähellä oleva palvelin antaa paremman tuloksen kuin kaukainen. Yhtäaikaisten yhteyksien määrä vaikuttaa, koska useampi rinnakkainen siirto täyttää kaistan tehokkaammin kuin yksi. Selain itsessään rajoittaa, ja hidas tai kuormittunut päätelaite voi jäädä pullonkaulaksi ennen verkkoa.

Yksi tavallinen sekaannuksen lähde on salattu tunneli. Jos liikenne kulkee VPN-yhteyden kautta, mittaat reittiä VPN-palvelimen kautta etkä omaa liittymääsi. Kytke se pois mittauksen ajaksi.

Myös kellonaika vaikuttaa, koska jaettu kapasiteetti täyttyy alkuillasta. Siksi vertailukelpoinen mittaus tehdään samaan kellonaikaan kuin se, johon sitä verrataan.

Tästä seuraa yksinkertainen sääntö. Älä vertaa eri palveluiden lukuja keskenään vaan saman palvelun lukuja eri aikoina. Sarja, joka on mitattu samalla työkalulla, samasta laitteesta ja samalla kytkennällä, kertoo muutoksesta luotettavasti, vaikka absoluuttinen luku olisi hieman eri kuin naapurin käyttämässä palvelussa.

Milloin mittaus on todiste ja miten asioit operaattorin kanssa

Sopimuksen nopeuslupaus ei ole yksi luku. EU:n avointa internetiä koskeva asetus edellyttää, että kiinteän liittymän sopimuksessa kerrotaan vähimmäisnopeus, tavanomaisesti saatavilla oleva nopeus, enimmäisnopeus ja mainostettu nopeus. Merkittävä ja jatkuva poikkeama sovitusta on suorituskyvyn virhe. Ratkaiseva luku on siis sopimuksen vähimmäisnopeus, ei mainoksen enimmäisnopeus.

Etene näin.

1. Kaiva sopimuksesta vähimmäisnopeus molempiin suuntiin.
2. Tee mittaussarja kaapelilla useana päivänä ja eri kellonaikoina, mukaan lukien ruuhkatunnit.
3. Kirjaa jokainen mittaus muistiin: päivä, kello, palvelu, mittaustapa ja tulokset.
4. Ota yhteys operaattorin asiakaspalveluun, kerro mittaustapa ja pyydä vikailmoitukselle numero.
5. Jos asia ei ratkea, kuluttajaneuvonta ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeet kertovat, miten viestintäpalvelun virheessä edetään.

Kaksi asiaa kannattaa muistaa ennen yhteydenottoa. Langattomasti mitattu tulos ei riitä todisteeksi, koska operaattori ei vastaa kotiverkkosi wifistä. Ja jos oma tarve on epäselvä, kannattaa ensin arvioida se mitoituslaskurilla, koska nopeampi liittymä ei korjaa viiveongelmaa eikä kotiverkon pullonkaulaa.

Jos mittaussarja on kunnossa ja poikkeama on selvä, asiakaspalvelun kanssa keskustelu muuttuu luonteeltaan. Silloin ei kiistellä siitä, tuntuuko yhteys hitaalta, vaan siitä, mitä sopimuksessa lukee ja mitä mittaukset näyttävät. Se on ainoa keskustelu, joka johtaa johonkin.