Wifi katkeilee jatkuvasti: mistä yhteyden pätkiminen johtuu

Katkeileva wifi tulkitaan usein hitaaksi wifiksi, ja siksi sitä korjataan väärillä keinoilla. Nopeutta parantavat toimenpiteet, kuten leveämpi kanava tai uusi tukiasema, eivät poista katkoksia. Ne voivat jopa lisätä niitä, koska leveä kanava on herkempi häiriöille.

Ero on mekanismissa. Hidas yhteys tarkoittaa, että data kulkee mutta hitaasti. Katkeileva yhteys tarkoittaa, että data ei kulje lainkaan muutaman sekunnin ajan, minkä jälkeen se kulkee taas normaalisti. Videopuhelu jäätyy, suoratoisto pysähtyy puskurointiin ja etätyöyhteys putoaa, vaikka nopeustesti näyttäisi hyvältä juuri sillä hetkellä kun sen ajat.

Tässä artikkelissa käsitellään nimenomaan katkoksia. Jos yhteys on tasaisen hidas mutta ei katkea, syyt löytyvät artikkelista miksi wifi on hidas. Jos taas koko yhteys on poikki eikä palaa, kyse on eri tilanteesta ja se ratkaistaan artikkelin nettiyhteys ei toimi järjestyksessä.

Miten tunnistat, että kyse on katkeilusta

Katkeilu näkyy oireissa, jotka liittyvät jatkuvaan yhteyteen. Ne palvelut kärsivät ensimmäisenä, joissa lyhytkin tauko rikkoo istunnon.

Katkeilun tunnusmerkki on epätasaisuus. Jos viive vaihtelee rajusti hetkestä toiseen, kyse on ilmiöstä nimeltä jitter, ja se rikkoo reaaliaikaiset palvelut paljon herkemmin kuin pelkkä matala nopeus. Kohtalainen mutta tasainen latenssi on videopuhelussa siedettävä, kun taas saman keskiarvon ympärillä heittelehtivä viive ei ole.

Toinen hyödyllinen tuntomerkki on se, ketä katkos koskee. Jos kaikki laitteet putoavat yhtä aikaa, katso ensin tukiasemaa ja kanavaa. Jos vain yksi laite putoaa muiden pysyessä pystyssä, tutki sitä laitetta. Tämä yksi havainto puolittaa mahdollisten syiden määrän heti alussa.

Virransäästö katkaisee yhteyden hiljaisina hetkinä

Kannettavat, puhelimet ja tabletit säästävät akkua sammuttamalla radion vastaanoton lyhyiksi jaksoiksi. Toimiessaan oikein tämä on huomaamatonta: tukiasema puskuroi laitteelle tarkoitetun liikenteen ja lähettää sen, kun laite herää kuuntelemaan.

Ongelmia syntyy, kun laitteen ja tukiaseman käsitys ajoituksesta ei täsmää tai kun virransäästö on liian aggressiivinen. Silloin laite ehtii pudota verkosta ennen kuin se herää, ja yhteys muodostetaan uudelleen. Käyttäjälle se näkyy muutaman sekunnin katkona juuri silloin, kun palaat koneen ääreen tai kun puhelin on ollut hetken taskussa.

Tämän tunnistaa siitä, että katkos tulee tauon jälkeen eikä koskaan kesken aktiivisen käytön. Korjaus löytyy laitteen virranhallinnasta: verkkosovittimen virransäästö kannattaa kytkeä pois kiinteästi käytettävästä pöytäkoneesta ja työkannettavasta, kun se on verkkovirrassa. Puhelimissa vastaava asetus on usein osa akunsäästötilaa, joka voi katkaista wifin näytön sammuttua.

Laite roikkuu kiinni väärässä tukiasemassa

Wifi-laite päättää itse, mihin tukiasemaan se on yhteydessä. Se ei kysy sitä reitittimeltä eikä vaihda tukiasemaa vain siksi, että toinen olisi lähempänä. Tyypillinen laite pitää kiinni nykyisestä yhteydestä niin kauan kuin se vielä jotenkuten toimii, ja vaihtaa vasta kun signaali on jo hyvin heikko.

Tästä syntyy kotien yleisin katkeiluongelma. Kävelet olohuoneesta makuuhuoneeseen, laite pysyy kiinni olohuoneen tukiasemassa, yhteys huononee vähitellen ja katkeaa lopulta kokonaan. Vaihto uuteen tukiasemaan kestää sekunteja, ja sen aikana kaikki istunnot katkeavat.

Sama ilmiö toistuu, jos kotona on useita verkkoja samalla nimellä tai jos naapurin avoin verkko on tallennettu laitteeseen. Laite voi vaihtaa verkkoa itsestään kesken käytön. Kannattaa poistaa laitteesta vanhat ja tarpeettomat tallennetut verkot ja varmistaa, ettei automaattinen liittyminen avoimiin verkkoihin ole päällä.

Uudemmat wifi-sukupolvet ja tukiasemien väliset avustusmenettelyt parantavat tilannetta. Verkko voi kertoa laitteelle naapuritukiasemista ja ehdottaa siirtymistä, jolloin vaihto tapahtuu aikaisemmin ja nopeammin. Hyöty edellyttää tukea molemmissa päissä, eli sekä tukiasemissa että itse laitteessa, ja vanha puhelin käyttäytyy vanhalla tavalla vaikka tukiasemat olisivat uusia.

Jos vaihtokohdat ovat kotona pysyvä ongelma, ratkaisu on peiton parantaminen eikä lähetystehon nostaminen. Miten tukiasemien lisääminen kannattaa tehdä ja milloin kaapeli on parempi kuin toistin, käydään läpi artikkelissa mesh, toistin vai kaapeli. Mesh-verkossa vaihtoja ohjataan älykkäämmin, mutta lopullinen päätös on silti laitteella.

Tutkakanava voi siirtää koko verkon kesken kaiken

Viiden gigahertsin alueella osa kanavista on jaettu tutkajärjestelmien kanssa. Tällaisilla kanavilla tukiaseman on käytettävä tutkatunnistusta: sen pitää kuunnella kanavaa ennen käyttöönottoa ja poistua kanavalta, jos se havaitsee tutkasignaalin.

Käyttäjälle tämä näkyy oudolta. Verkko toimii moitteettomasti, kunnes se katoaa kokonaan hetkeksi ja ilmestyy takaisin. Kaikki laitteet putoavat samaan aikaan, mikä erottaa ilmiön laitekohtaisista vioista. Tutkahavainto voi tulla lentokentän, sääpalvelun tai meriliikenteen tutkasta, ja se voi näkyä säännöllisesti samaan aikaan vuorokaudesta.

Jos epäilet tätä, kokeile kiinnittää tukiasema kanavalle, jolla tutkatunnistusta ei vaadita. Reitittimen kanavavalinta ja se, mitkä kanavat kotona kannattaa valita, käsitellään tarkemmin artikkelissa wifi-kanavat ja häiriöt. Automaattinen kanavavalinta voi myös vaihtaa kanavaa itsestään, ja jokainen vaihto on lyhyt katkos kaikille laitteille.

Häiriöpiikit ja täysi kanava näyttävät samalta

Wifi on vuorotteleva radiokanava: laitteet odottavat vuoroaan ja lähettävät yksi kerrallaan. Jos kanavalla on paljon liikennettä, odotusajat kasvavat. Kun ne kasvavat tarpeeksi, sovellus tulkitsee viiveen katkoksi vaikka yhteys teknisesti säilyy.

Lyhyet häiriöpiikit tekevät saman. Mikroaaltouuni, langaton kamera, vanha langaton puhelin, huonosti suojattu näyttökaapeli tai naapurin voimakas lähetys voi peittää kanavan sekunneiksi. 2,4 gigahertsin alue on tälle selvästi altteimpi, koska kanavia on vähän ja alueella on paljon muuta käyttöä. Taajuusalueiden eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa wifi-taajuudet selitettynä.

Kanavan leveys vaikuttaa tähän suoraan. Leveä kanava antaa enemmän kaistanleveyttä ja siten suuremman huippunopeuden, mutta se myös kuulee laajemmalta alueelta kaiken muun liikenteen ja häiriön. Katkeilevassa verkossa kapeampi kanava on usein parempi vaihtokauppa: nopeus laskee, mutta yhteys pysyy pystyssä.

Häiriön tunnistaa toistuvuudesta. Jos katkokset osuvat samaan kellonaikaan tai samaan toimintoon kotona, syy on ympäristössä eikä laitteessa. Kokeile tällöin siirtää verkko toiselle taajuusalueelle ja katso muuttuuko oire.

Ajuri ja laiteohjelmisto: milloin päivitys oikeasti auttaa

Ohjelmistopäivitys on tavallinen neuvo, mutta se auttaa vain tietyissä tilanteissa. Wifi-sovittimen ajurivika näkyy tyypillisesti niin, että yhteys katkeaa yhdellä laitteella vaikka muut samassa verkossa pysyvät pystyssä, tai että ongelma alkoi käyttöjärjestelmän päivityksen jälkeen.

Reitittimen laiteohjelmisto taas on epäilty silloin, kun kaikki laitteet katkeilevat yhtä aikaa ja katkokset ovat säännöllisiä. Sama oire voi tulla myös lämpenemisestä tai viallisesta virtalähteestä, jotka ovat yleisempiä kuin ohjelmistoviat vanhoissa laitteissa.

Kannattaa myös tarkistaa laitteen fyysinen tila. Pölyyntynyt tai kaapin sisään suljettu reititin lämpenee, ja lämmennyt radio-osa alkaa käyttäytyä epävakaasti ennen kuin laite hajoaa kokonaan. Sama koskee vanhaa virtalähdettä, jonka jännite alkaa vaihdella kuormituksen mukaan. Kumpikin tuottaa satunnaisia katkoksia, joita ei löydä asetuksista.

Päivitä yksi asia kerrallaan ja odota, ennen kuin päätät auttoiko se. Jos päivität yhtä aikaa ajurin, laiteohjelmiston ja asetukset, et tiedä mikä ratkaisi ongelman etkä osaa toistaa korjausta.

Testi, joka erottaa laitevian verkkoviasta

Tämä on artikkelin tärkein osa. Testi vie muutaman minuutin ja se kertoo, missä katkos tapahtuu.

1. Avaa komentokehote tai pääte ja jätä käyntiin jatkuva yhteystesti reitittimen osoitteeseen. Jos vastaukset katkeavat, ongelma on laitteen ja reitittimen välillä eli wifissä.
2. Aja samaan aikaan toinen jatkuva testi johonkin internetissä olevaan osoitteeseen. Jos reititin vastaa mutta internet ei, wifi on kunnossa ja vika on liittymässä.
3. Toista sama testi toisella laitteella samassa paikassa. Jos vain toinen laite katkeilee, kyse on siitä laitteesta, sen ajurista tai virransäästöstä.
4. Kytke sama laite verkkokaapelilla reitittimeen ja toista testi. Jos katkokset loppuvat, langaton yhteys on syyllinen. Jos ne jatkuvat, wifi ei ollut ongelma alun perin.
5. Kokeile toisella taajuusalueella. Siirrä laite 2,4 gigahertsin verkosta 5 gigahertsin verkkoon tai päinvastoin ja katso muuttuuko oire.
6. Kokeile puhelimen jakamaa yhteyttä. Jos katkokset katoavat kokonaan, kotiverkko tai liittymä on epäilty, ei sovellus.

Kirjaa jokaisen testin kellonaika ja tulos. Katkeilu on satunnaista, joten yksittäinen onnistunut hetki ei todista mitään. Vasta toistuva kuvio kertoo, mikä lenkki pettää.

Huomaa myös, että VPN-yhteyden tai etätyöyhteyden katkeaminen näyttää wifi-katkokselta, vaikka verkko toimisi. Jos vain suojattu yhteys putoaa mutta muu selailu jatkuu, vika on siinä yhteydessä. Mitä VPN oikeasti tekee ja mitä se ei tee, käsitellään artikkelissa VPN selitettynä rehellisesti.

Missä järjestyksessä korjaat

Korjaukset kannattaa tehdä samassa järjestyksessä kuin testit: halvimmasta ja palautettavimmasta kohti pysyviä muutoksia.

1. Kytke laitteen verkkosovittimen virransäästö pois, kun laite on verkkovirrassa.
2. Poista laitteesta tallennetut tarpeettomat verkot ja estä automaattinen liittyminen avoimiin verkkoihin.
3. Siirrä tukiasema kanavalle, jolla ei vaadita tutkatunnistusta, ja kytke automaattinen kanavanvaihto pois, jos katkokset ovat säännöllisiä.
4. Kavenna kanavaa, jos käytössä on hyvin leveä kanava. Kapea kanava on hitaampi mutta kestää häiriöitä paremmin.
5. Päivitä laitteen wifi-ajuri ja reitittimen laiteohjelmisto, yksi kerrallaan.
6. Paranna peittoa lisäämällä tukiasema sinne, missä yhteys katkeaa, mieluiten kaapelilla kytkettynä.

Jos mikään näistä ei auta ja katkokset koskevat myös kaapelilla kytkettyä laitetta, ongelma ei ole langattomassa verkossa. Silloin seuraava askel on liittymän ja päätelaitteen tarkistus, ja se kannattaa tehdä järjestelmällisesti eikä kokeilemalla.