Saako puhelun nauhoittaa ilman lupaa Suomessa?

Saat nauhoittaa oman puhelusi kertomatta siitä toiselle osapuolelle. Rikoslaki ei vaadi tähän lupaa, koska salakuuntelu tarkoittaa sellaisen puheen tallentamista, jota ei ole tarkoitettu tallentajan tietoon, ja puhelussa toinen puhuu nimenomaan sinulle. Raja kulkee muualla: siinä, kenen puhetta tallennat, mitä nauhoitteella teet jälkeenpäin ja tallennatko yksityishenkilönä vai yrityksen puolesta.

Kaksi vastakkaista käsitystä kiertää. Ensimmäisen mukaan nauhoittamiseen tarvitaan aina kaikkien osapuolten lupa. Se elää, koska sama sääntö pätee monessa muussa maassa, puhelinsovellukset varoittavat siitä ja yritysten puhelinjonoissa kuulee aina ilmoituksen nauhoituksesta. Suomen rikoslaki ei kuitenkaan vaadi osapuolelta lupaa. Toisen käsityksen mukaan oma nauhoite on omaisuutta, jolla saa tehdä mitä haluaa. Sekin on väärin, koska levittämisestä on oma rangaistussäännöksensä, eikä yritys pääse tietosuojasäännöistä sillä, että se itse oli puhelun osapuoli.

Tämä artikkeli kokoaa yhteen rikoslain säännökset, tietosuoja-asetuksen rajan yksityishenkilön ja yrityksen välillä, tietosuojavaltuutetun päätöksen puhelutallenteista, oikeudenkäymiskaaren säännöt nauhoitteesta todisteena sekä sen, mitä Applen ja Googlen puhelinsovellukset tekevät nauhoittaessaan. Teksti kuvaa, mitä laki sanoo, eikä ole oikeudellista neuvontaa yksittäiseen riitaan.

Mitä salakuuntelupykälä oikeasti kieltää

Rikoslain 24 luvun 5 §:n mukaan salakuuntelusta tuomitaan se, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa jompaakumpaa kahdesta asiasta. Ensimmäinen on keskustelu, puhe tai yksityiselämästä aiheutuva muu ääni, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu kotirauhan suojaamassa paikassa, kuten asunnossa. Toinen on puhe muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa, jos se tallennetaan salaa, sitä ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon ja puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan sitä.

Pykälän molemmat kohdat rakentuvat samalle ajatukselle: suojattu on puhe, jota ei ole tarkoitettu kuulijalle. Puhelussa toisen osapuolen puhe on tarkoitettu sinulle. Siksi pykälän sanamuodon mukaan et syyllisty salakuunteluun, kun tallennat oman puhelusi, vaikka et kertoisi siitä. Sama koskee kasvokkain käytyä keskustelua, johon itse osallistut, ja videopuhelua.

Rangaistus salakuuntelusta on sakko tai vankeutta enintään vuosi, ja yritys on rangaistava. Saman luvun 7 §:n mukaan jo laitteen sijoittaminen salakuuntelua varten on rangaistava valmistelu, josta seuraa sakko tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Syyttäjä ei saa 24 luvun 12 §:n mukaan nostaa syytettä salakuuntelusta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai ellei erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaadi.

Kun puhelu jää auki

Pykälästä seuraa tilanne, joka yllättää. Jos toinen osapuoli unohtaa puhelun auki ja jatkaa kotonaan keskustelua puolisonsa kanssa, se keskustelu ei ole enää tarkoitettu sinulle. Se tapahtuu kotirauhan suojaamassa paikassa, joten sen tallentaminen täyttää 5 §:n 1 kohdan sanamuodon, vaikka puhelu alkoi täysin laillisesti. Turvallinen raja on lopettaa tallennus, kun puhe ei enää ole suunnattu sinulle.

Sama ajatus koskee laitetta, jonka jätät huoneeseen tallentamaan ja poistut itse. Silloin et ole enää keskustelun osapuoli, ja tallennat puhetta, jota ei ole tarkoitettu sinulle.

Kahvilassa ja muualla kodin ulkopuolella

Kodin ulkopuolella pykälän 2 kohta suojaa puhetta kapeammin. Kiellettyä on tallentaa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu ulkopuolisen tietoon, ja vain sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan häntä. Kaikkien kolmen ehdon on täytyttävä. Puhelusi kahvilan pöydässä on edelleen oma puhelusi. Jos taas tallennat salaa viereisen pöydän keskustelua, ratkaisevaa on, olisiko puhujilla ollut syytä olettaa, että muut kuulevat. Tähän laki ei anna yhtä vastausta, joten varmin valinta on olla tallentamatta keskustelua, jossa et ole mukana.

Mitä saa ja mitä ei: tilanteet rinnakkain

Taulukon kolmas ja neljäs rivi ovat ankarimmat. Ne eivät kuulu salakuunteluun vaan rikoslain 38 lukuun, joka suojaa viestintää.

Toisen puhelu on viestintäsalaisuuden piirissä

Rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaan viestintäsalaisuuden loukkauksesta tuomitaan se, joka oikeudettomasti hankkii tiedon televerkossa tai tietojärjestelmässä välitettävänä olevan puhelun sisällöstä tai siitä, että viesti on lähetetty tai vastaanotettu. Rangaistus on sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta, ja yritys on rangaistava.

Saman luvun 4 § tekee teosta törkeän, jos tekijä käyttää rikoksen tekemistä varten suunniteltua tai muunnettua tietojenkäsittelyohjelmaa tai teknistä erikoislaitetta, jos viesti on erityisen luottamuksellinen tai jos teko huomattavasti loukkaa yksityisyyden suojaa, ja teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus on silloin vankeutta enintään kolme vuotta. Puolison tai lapsen puhelimeen salaa asennettu vakoilusovellus, joka nauhoittaa puhelut, on juuri sellainen ohjelma, jota säännöksen 2 kohta kuvaa.

Raja on siis selvä: osapuolena tallennat omaa viestintääsi, ulkopuolisena puutut toisten viestintään. Sama periaate on työpaikan sähköpostissa, jota käsitellään artikkelissa saako työnantaja avata työntekijän sähköpostin.

Levittäminen on oma rikoksensa

Laillisesti tehty nauhoite ei anna lupaa julkaista sitä. Rikoslain 24 luvun 8 §:n mukaan se, joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan niin, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, tuomitaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.

Säännöksessä on kaksi kynnystä. Ensimmäinen on yleisön koko: julkinen somejulkaisu tai laajalle jaettu tiedosto täyttää lukuisten ihmisten ehdon, kun taas nauhoitteen antaminen omalle asianajajalle, poliisille tai tuomioistuimelle ei sanamuodon mukaan täytä. Toinen on sisältö: kyse on toisen yksityiselämästä, kuten terveydestä, perhesuhteista tai riidan henkilökohtaisista yksityiskohdista.

Pykälässä on myös kaksi poikkeusta. Ensimmäisen mukaan levittämisenä ei pidetä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa tehtävässä toimivan yksityiselämää koskevaa tietoa, joka voi vaikuttaa hänen toimintansa arviointiin, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Tavallisen ihmisen puhelu ei tähän yleensä kuulu. Toisen poikkeuksen mukaan levittämistä ei ole yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitetty ilmaisu, jos se ei sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet huomioon ottaen selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Törkeästä tekomuodosta, jossa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa, seuraa 8 a §:n mukaan sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Kummastakin syyttäjä saa 12 §:n mukaan nostaa syytteen vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi.

Yksityishenkilö vai yritys: missä tietosuoja alkaa

Ääni on henkilötietoa. Tietosuojavaltuutetun päätöksessä viitataan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 30.7.2010, jossa nauhalle tallentunut ääni katsottiin henkilötiedoksi, ja EU:n ensimmäisen asteen tuomioistuimen ratkaisuun T-166/05, jonka mukaan henkilö voidaan tunnistaa äänen perusteella. Silti oma nauhoitteesi ei yleensä tuo mukanaan tietosuojavelvoitteita.

Tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan asetusta ei sovelleta käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa. Johdanto-osan 18 kappaleen mukaan tällainen toiminta ei ole sidoksissa mihinkään ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan. Kun nauhoitat riidan vuokranantajan kanssa omaksi muistiksesi, olet tämän poikkeuksen piirissä.

Kun nauhoittaja on yritys, poikkeus ei koske sitä. Silloin yritys on rekisterinpitäjä, ja asetuksen 13 artiklan mukaan sen on toimitettava rekisteröidylle tiedot käsittelystä silloin, kun henkilötietoja saadaan: kuka käsittelee, mihin tarkoitukseen ja millä oikeusperusteella. Tästä syystä asiakaspalvelun puhelinjonossa kuuluu ilmoitus nauhoituksesta. Ilmoitus ei ole lupakysymys vaan informointivelvollisuus. Sama koskee työpaikan kokouksia, joissa tallentaminen arvioidaan organisaation käsittelynä, kuten artikkeli tekoäly kokouksissa kertoo.

Toiminimellä työskentelevä on tässä välissä. Kun hän tallentaa asiakaspuheluja liiketoimintaansa varten, toiminta on sidoksissa ammatilliseen toimintaan, eikä kotitalouspoikkeus koske sitä.

Yrityksen nauhoite: sinulla on oikeus jäljennökseen

Jos yritys on nauhoittanut puhelusi, voit pyytää tallenteen itsellesi. Tietosuoja-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaan rekisterinpitäjän on toimitettava jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista, ja sähköisesti esitettyyn pyyntöön vastataan yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa. Ensimmäisestä jäljennöksestä ei voi laskuttaa. Vasta jos pyydät useampia jäljennöksiä, yritys saa periä niistä hallinnollisiin kustannuksiin perustuvan kohtuullisen maksun.

Tietosuojavaltuutetun toimiston päätös 2.3.2026 (TSV/5836/2025) näyttää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Puhelinluettelopalvelua ylläpitävä yritys oli kuudessa vuosina 2021 - 2024 tehdyssä kantelussa kieltäytynyt toimittamasta asiakkaille puhelutallennetta, jonka nämä halusivat laskun riitauttamista varten. Se tarjosi vain mahdollisuutta kuunnella tallenne soittamalla asiakaspalveluun ja poisti tallenteet, kun laskut ja sopimukset peruttiin. Apulaistietosuojavaltuutettu totesi menettelyn 15 artiklan 1 ja 3 kohdan vastaiseksi, ja seuraamuskollegio määräsi yritykselle 5 000 euron seuraamusmaksun.

Päätöksessä on kolme kohtaa, joista on hyötyä, kun pyydät tallennetta:

1. Kuuntelu puhelimessa ei riitä. Tietosuojavaltuutetun ratkaisukäytännössä on päätöksen mukaan vakiintuneesti katsottu, että tallenteen toistaminen asiakaspalvelun numeroon soittavalle ei täytä vaatimusta jäljennöksen toimittamisesta.
2. Muoto voi olla ääni. Euroopan tietosuojaneuvoston ohjeen mukaan äänitallenteen tiedot voi olla tarpeen toimittaa äänitallenteena. Kirjoitettu litteraatti käy, jos siitä on sovittu sinun kanssasi.
3. Myyjän ääni ei pelastanut yritystä. Yritys perusteli kieltäytymistä sillä, ettei myyjän nimeä ja ääntä voida suojata tallenteen kopioinnilta tai levittämiseltä. Perustelu ei estänyt toteamasta menettelyä lainvastaiseksi, koska jäljennöstä ei annettu missään muodossa.

Päätöksen viimeisessä kantelussa asiakas ilmoitti asiakaspalvelulle nauhoittavansa puhelun, jossa tallennetta olisi toistettu. Asiakaspalvelija kielsi sen, eikä tallennetta toistettu. Yritys ei myöskään toimittanut pyydettyä litterointia. Päätöksen johtopäätös koski kaikkia kuutta tapausta samalla tavalla: jäljennös olisi pitänyt toimittaa. Yritys kertoi myöhemmin säilyttävänsä tallenteita jatkossa kuukauden sopimuksen purkamisesta tai siihen asti, kunnes asiakas kuittaa asian käsitellyksi.

Pyyntö tehdään kuten mikä tahansa tietopyyntö omista tiedoista. Mainitse puhelun päivä, kellonaika ja numero, josta soitit tai josta sinulle soitettiin, jotta tallenne löytyy. Pyydä tallennetta kirjallisesti mahdollisimman pian, koska päätöksen tapauksissa tallenteet ehdittiin poistaa ennen kuin pyyntöön vastattiin.

Kelpaako nauhoite todisteeksi

Kelpaa. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n mukaan asianosaisella on oikeus esittää haluamansa näyttö, ja tuomioistuin arvioi todisteiden näyttöarvon vapaalla todistusharkinnalla. Oma laillisesti tehty nauhoitteesi on siis tavallinen todiste esimerkiksi riidassa siitä, mitä puhelimessa luvattiin.

Nauhoitteen merkitys korostuu riita-asiassa. Saman luvun 2 §:n mukaan asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa perustuu, ja seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää uskottavaa näyttöä. Jos väität myyjän luvanneen puhelimessa ilmaisen kuukauden, väite on sinun näytettävä. Ilman nauhoitetta vastassa on sana sanaa vastaan, ja juuri siksi yrityksen oma tallenne on usein arvokkain todiste, jonka voit saada.

Edes lainvastaisesti hankittu todiste ei automaattisesti putoa pois. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuin saa hyödyntää myös lainvastaisesti hankittua todistetta, ellei se vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Arvioinnissa otetaan huomioon asian laatu, oikeudenloukkauksen vakavuus, hankkimistavan merkitys todisteen luotettavuudelle ja todisteen merkitys ratkaisulle. Tämä ei tee salakuuntelusta sallittua: tallentaja voi joutua vastaamaan teostaan, vaikka nauhoite hyväksyttäisiin todisteeksi.

Todisteen arvo riippuu siitä, että se on aito. Ääntä voi nykyään jäljitellä lyhyestäkin näytteestä, kuten äänen kloonausta käsittelevä artikkeli kertoo. Säilytä siksi alkuperäinen tiedosto muokkaamattomana ja kirjaa ylös, milloin ja millä laitteella se tehtiin. Jos lyhennät tai leikkaat nauhoitetta esittämistä varten, pidä alkuperäinen tallessa erikseen, jotta vastapuoli ei voi väittää kokonaisuuden olleen toisenlainen.

Mitä puhelimesi kertoo toiselle osapuolelle

Puhelimen oma nauhoitustoiminto ei useinkaan ole salainen, vaikka laki sallisi sen olla. Applen iOS 27 -käyttöoppaan mukaan iPhonen puhelunauhoitus ei ole tällä hetkellä saatavilla Euroopan unionissa. Siellä, missä se toimii, nauhoittaa voi vain kahden henkilön välistä puhelua, molemmat osapuolet kuulevat ääni-ilmoituksen nauhoituksesta, ja Apple kehottaa varmistamaan etukäteen, että toinen suostuu tallennukseen.

Googlen Puhelin-sovelluksen ohjeen mukaan molemmat osapuolet saavat ilmoituksen, kun nauhoitus alkaa ja kun se päättyy. Toiminto vaatii Pixel-puhelimissa vähintään Pixel 6:n ja Android 14:n ja muissa puhelimissa Android 9:n, eikä se ole saatavilla kaikissa maissa. Nauhoitteet tallentuvat puhelimeen, eikä niitä varmuuskopioida laitteen ulkopuolelle. Ohjeessa on myös yksityiskohta, joka voi hävittää todisteen: kun poistat puhelun puhelulokista, myös sen nauhoite poistuu. Siirrä tärkeä nauhoite siis talteen ennen kuin siivoat puhelulokia. Google muistuttaa, että lakien noudattaminen on käyttäjän vastuulla ja että monella lainkäyttöalueella tarvitaan kaikkien osapuolten suostumus.

Juuri nämä varoitukset ylläpitävät käsitystä, että lupa tarvitaan aina. Ne on kirjoitettu koko maailmalle, eivät Suomen rikoslain mukaan.

Mihin tämä vastaus ei ulotu

Vastaus koskee Suomen lakia. Jos soitat ulkomaille, toisen osapuolen maan laki voi vaatia kaikkien osapuolten suostumuksen, kuten Googlen ohje muistuttaa, eikä tämä artikkeli kerro, mitä missäkin maassa vaaditaan.

Työsuhteessa työnantajan nauhoitukset ovat tietosuoja-asetuksen alaista käsittelyä, ja niistä on kerrottava työntekijöille etukäteen. Viranomaisten oikeudet telekuunteluun ja muihin salaisiin tiedonhankintakeinoihin ovat oma lakinsa, eikä niitä käsitellä tässä. Puhelinmyyjän puhelun tallentaminen on osapuolena sallittua kuten muukin oma puhelu. Jos taas haluat estää myyntisoitot kokonaan, keinot kerrotaan artikkelissa suoramarkkinoinnin kielto.

Ennen kuin painat nauhoituspainiketta

1. Oletko itse osapuoli? Jos olet, tallennus on sallittu ilman lupaa. Jos et, älä tallenna.
2. Kenen puhetta laite kuulee? Lopeta tallennus, kun puhe ei enää ole suunnattu sinulle, esimerkiksi auki jääneessä puhelussa.
3. Tallennatko yrityksen puolesta? Kerro nauhoituksesta asiakkaalle puhelun alussa ja tietosuojaselosteessa.
4. Mihin nauhoite päätyy? Asianajaja, poliisi ja tuomioistuin ovat eri asia kuin julkinen somejulkaisu.
5. Tarvitsetko yrityksen tallenteen? Pyydä jäljennös kirjallisesti heti ja yksilöi puhelu päivän, kellonajan ja numeron perusteella.
6. Onko toinen osapuoli ulkomailla? Selvitä hänen maansa säännöt ensin, koska monessa maassa tallentamiseen tarvitaan kaikkien osapuolten suostumus.