Saako valvontakameralla kuvata naapurin pihaa?

Omaa pihaa saa kuvata valvontakameralla, mutta naapurin pihalla oleskelevaa ihmistä ei. Raja ei kulje kameran sijainnissa eikä siinä, onko kamera näkyvillä, vaan siinä, mitä kuvaan tulee: naapurin piha, katu vai vain oma tontti. Jokaisella näistä on eri säännöt, ja ne tulevat kahdesta eri lähteestä.

Kaksi käsitystä kiertää. Ensimmäisen mukaan omalla kiinteistöllä saa tehdä mitä haluaa, kunhan kamera on näkyvillä. Se elää, koska rikoksen nimi on salakatselu ja sana kuulostaa siltä, että vain salaa kuvaaminen olisi kiellettyä. Pykälän tekstissä salaa tekemisen vaatimusta ei kuitenkaan ole. Toisen käsityksen mukaan mitään oman tontin ulkopuolelta ei saa tallentaa. Sekin on liian jyrkkä: kadun kuvaaminen ei ole rikos, mutta se tekee sinusta tietosuoja-asetuksen tarkoittaman rekisterinpitäjän velvoitteineen.

Tämä artikkeli kokoaa yhteen rikoslain salakatselu- ja salakuuntelusäännökset, EU:n tuomioistuimen ratkaisun kotikamerasta, Euroopan tietosuojaneuvoston videovalvontaohjeen esimerkit ja säilytysajat sekä sen, mitä yleisen kameramerkin asetukset käytännössä peittävät. Teksti kuvaa, mitä laki sanoo, eikä ole oikeudellista neuvontaa yksittäiseen naapuririitaan.

Mitä salakatselupykälä oikeasti kieltää

Rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaan salakatselusta tuomitaan se, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kahdenlaista henkilöä. Ensimmäinen on kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskeleva henkilö. Toinen on henkilö, joka oleskelee yleisöltä suljetussa liikehuoneistossa, toimistossa tai muussa luvun 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa tai sen aidatulla piha-alueella, jos kuvaaminen loukkaa hänen yksityisyyttään.

Kotirauhan suojaama paikka määritellään saman luvun 11 §:ssä. Siihen kuuluvat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Naapurin omakotitalon piha, terassi, autokatos ja piharakennus ovat siis samassa suojassa kuin hänen olohuoneensa.

Sama koskee kesämökkiä. Koska laki mainitsee loma-asunnot erikseen, naapurimökin piha ja siihen välittömästi liittyvät rakennukset, kuten piharakennuksena oleva sauna, ovat kotirauhan suojaamia paikkoja, vaikka naapuri kävisi siellä vain muutaman viikon vuodessa. Mökille asennettu kamera, joka valvoo tyhjää tonttia talvella, voi kesällä nähdä naapurin pihan, jossa oleskellaan, jos kuvaa ei ole rajattu.

Pykälästä kannattaa huomata kolme yksityiskohtaa, jotka puuttuvat useimmista neuvoista.

1. Kohde on ihminen, ei piha. Rangaistavaa on pihalla oleskelevan henkilön katselu tai kuvaaminen. Tyhjän pihan kuvaaminen ei vielä ole salakatselua, mutta heti kun naapuri astuu kuvaan, sanamuoto täyttyy.
2. Katselu riittää. Pykälä sanoo "katselee tai kuvaa". Reaaliaikainen kuva puhelimen sovelluksessa on katselua, vaikka mitään ei tallentuisi.
3. Salaa tekemistä ei vaadita. Salakuuntelupykälän toisessa kohdassa on sana "salaa", salakatselupykälässä ei ole. Ratkaisevaa on, tapahtuuko katselu oikeudettomasti eli ilman suostumusta tai muuta oikeutta.

Rangaistus salakatselusta on sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi, ja yritys on rangaistava. Luvun 7 §:n mukaan jo laitteen sijoittaminen salakatselussa käytettäväksi on salakatselun valmistelua, josta seuraa sakko tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Siksi selitys "kukaan ei vielä käynyt kuvassa" ei ole turvallinen, jos kamera on nimenomaan suunnattu naapurin pihaan.

Salakatselu on 12 §:n mukaan asianomistajarikos: syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai ellei erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaadi. Käytännössä asia etenee vain, jos kuvattu naapuri itse vaatii sitä.

Naapurin suostumus ratkaisee

Koska pykälä rakentuu oikeudettomuuden varaan, naapurin suostumus muuttaa tilanteen. Jos naapuri haluaa, että kamerasi näkee myös hänen autokatoksensa, koska murrot koskevat molempia, kuvaaminen ei ole oikeudetonta. Pyydä suostumus kirjallisesti, vaikka viestinä, ja kirjaa siihen, mitä alueita kamera näkee. Suostumus koskee vain sen antajaa: jos naapurin pihalla käy hänen perheensä tai vieraitaan, he eivät ole suostuneet mihinkään. Kun naapuri muuttaa pois tai perii suostumuksensa, rajaa kuva heti uudelleen.

Naapurin yritys ja aidattu piha-alue

Pykälän toinen kohta koskee muita kuin asuinkiinteistöjä. Jos naapurissa on liikehuoneisto, toimisto, verstas tai tuotantolaitos, sen sisätiloissa tai aidatulla piha-alueella olevaa ihmistä ei saa kuvata, jos alue on suljettu yleisöltä ja kuvaaminen loukkaa hänen yksityisyyttään. Kaupan avoin asiakaspysäköinti ei kuulu tähän, mutta aidattu varastopiha tai työntekijöiden taukopaikka voi kuulua.

Myös oma koti on kotirauhan suojaama paikka

Pykälä ei rajaa omaa asuntoa pois. Sanamuodon mukaan salakatselua voi olla myös sisäkamera, joka kuvaa kotiisi tulevaa lastenvahtia, siivoojaa tai alivuokralaista, jos he eivät tiedä kuvaamisesta eivätkä ole siihen suostuneet. Kerro kamerasta jokaiselle, joka oleskelee kodissasi ilman sinua, ja varmista, että hän hyväksyy sen, koska ratkaisevaa on, tapahtuuko kuvaaminen oikeudettomasti.

Kun kamera näkee kadulle: tietosuoja alkaa

Katu, jalkakäytävä ja yhteinen tie eivät ole kotirauhan suojaamia paikkoja, joten niiden kuvaaminen ei ole salakatselua. Se ei silti ole vapaata. Kuva ihmisestä on henkilötietoa, kun henkilö voidaan siitä tunnistaa, ja tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikkeen tallentavaan valvontaan, ellei kotitalouspoikkeus koske sitä.

Kotitalouspoikkeus on tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa: asetusta ei sovelleta käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa. Kotikamera putoaa poikkeuksen ulkopuolelle siitä hetkestä, kun se kuvaa vähänkin muualle kuin omalle alueelle.

Tämä ratkaistiin EU:n tuomioistuimessa tšekkiläisen František Rynešin tapauksessa. Hänen perheensä talon ikkunoita oli toistuvasti rikottu, ja hän asensi talonsa seinään kameran, joka kuvasi sisäänkäyntiä, yleistä jalkakäytävää ja vastapäisen talon sisäänkäyntiä. Yöllä 6. ja 7. lokakuuta 2007 ikkuna rikottiin ritsalla ammutulla laukauksella. Tallenteet luovutettiin poliisille, ja niiden avulla tunnistettiin kaksi epäiltyä, jotka asetettiin syytteeseen. Toinen epäillyistä kanteli Tšekin tietosuojaviranomaiselle, joka katsoi Rynešin rikkoneen tietosuojasääntöjä ja määräsi hänelle sakon.

Tuomioistuin totesi 11.12.2014 antamassaan tuomiossa C-212/13, että kotitalouspoikkeusta on tulkittava suppeasti. Videovalvonta, joka kattaa yleistä tilaa ja on siksi suunnattu kuvaajan yksityisen piirin ulkopuolelle, ei ole yksinomaan henkilökohtaista tai kotitalouden toimintaa. Tuomio koski vanhaa tietosuojadirektiiviä, mutta Euroopan tietosuojaneuvosto nojaa siihen tulkitessaan tietosuoja-asetuksen kotitalouspoikkeusta videovalvontaohjeessaan 3/2019.

Tuomion toinen puoli jää usein mainitsematta. Tuomioistuimen mukaan kansallisen tuomioistuimen piti samalla ottaa huomioon kuvaajan oikeutettu etu suojella perheensä ja omaa omaisuuttaan, terveyttään ja henkeään. Kadulle ulottuva kamera ei siis ole automaattisesti laiton. Se vain siirtyy säännöstöön, jossa sinun on pystyttävä perustelemaan se.

Mitä rekisterinpitäjänä pitää tehdä

Kun kotitalouspoikkeus ei koske sinua, olet rekisterinpitäjä samalla tavalla kuin kauppa, joka valvoo ovensuutaan. Tietosuojaneuvoston ohjeesta seuraa käytännössä neljä asiaa:

1. Peruste. Todennäköisin peruste on oikeutettu etu. Ohjeen mukaan todellinen vaaratilanne ja omaisuuden suojelu murroilta, varkauksilta tai ilkivallalta voivat olla oikeutettu etu. Ohjeen mukaan tarpeellisuus päättyy yleensä kiinteistön rajoihin, ja jos valvonta ulotetaan välittömään läheisyyteen, asiaankuulumattomat alueet pitäisi sulkea kuvasta tai pikselöidä.
2. Varoitusmerkki. Merkki sijoitetaan noin silmien korkeudelle niin, että ihminen huomaa valvonnan ennen kuin tulee kuvattavalle alueelle. Merkissä kerrotaan ainakin tarkoitus, rekisterinpitäjä ja rekisteröidyn oikeudet sekä se, mistä saa lisätietoja.
3. Lyhyt säilytys. Ohjeen mukaan vahingot havaitaan tavallisesti 1 - 2 päivässä, ja tallenteet pitäisi useimmiten poistaa automaattisesti muutaman päivän kuluessa. Mitä pidempään säilytät, erityisesti yli 72 tuntia, sitä enemmän perusteluja tarvitaan.
4. Rekisteröidyn oikeudet. Kuvattu ohikulkija voi pyytää jäljennöstä tallenteesta samalla tavalla kuin minkä tahansa tietopyynnön omista tiedoista. Ohjeen mukaan pyytäjän pitää yksilöidä, milloin hän kulki kuvattavan alueen ohi, ja jäljennöksestä on sumennettava muut tunnistettavat ihmiset. Hän voi myös vastustaa käsittelyä, jolloin sinun on osoitettava huomattavan tärkeä oikeutettu etu, ja pyytää tietojen poistamista.

Jos tallenteet säilyvät valmistajan pilvipalvelussa eivätkä kamerassa, säilytysajan asetus löytyy sovelluksesta tai palvelun tililtä. Tarkista se ja lyhennä aikaa, jos kuva ulottuu yleiselle alueelle.

Tilanteet rinnakkain

Viimeinen rivi on Tietosuojaneuvoston ohjeesta: valekamera ei käsittele henkilötietoja, joten tietosuoja-asetusta ei sovelleta siihen. Ohjeen mukaan joissakin jäsenvaltioissa siihen voidaan silti soveltaa muuta lainsäädäntöä.

Ääni on erillinen riski

Moni ovikellokamera ja pihakamera tallentaa kuvan lisäksi ääntä. Rikoslain 24 luvun 5 §:n 1 kohdan mukaan salakuuntelua on oikeudettomasti teknisellä laitteella kuunnella tai tallentaa keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu kuuntelijan tietoon ja joka tapahtuu kotirauhan suojaamassa paikassa. Naapurin pihalla tai parvekkeella käyty keskustelu on juuri sellaista. Mikrofoni ei noudata kuvan rajausta, joten kamera, jonka kuva on rajattu tarkasti omaan pihaan, voi silti tallentaa naapurin puhetta.

Kadulla puhuttu puhe on suojattu kapeammin. Saman pykälän 2 kohta koskee vain salaa tallennettua puhetta, jota ei ole tarkoitettu ulkopuolisen tietoon, olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan sitä. Rangaistus on molemmissa kohdissa sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi. Samaa pykälää on käsitelty tarkemmin artikkelissa saako puhelun nauhoittaa ilman lupaa, jossa raja kulkee sen mukaan, onko puhe tarkoitettu tallentajalle.

Yksinkertaisin ratkaisu on kytkeä äänitallennus pois, ellei sille ole erityistä tarvetta. Murron tai ilkivallan näyttämiseen riittää useimmiten kuva.

Näin rajaat kameran käytännössä

Kameran suuntaaminen alaspäin ja oman seinän viereen auttaa, mutta laajakulmaobjektiivi näkee yleensä enemmän kuin luulet. Katso kuva puhelimen sovelluksesta ennen kuin kiinnität kameran lopullisesti, ja tarkista erityisesti kuvan reunat: naapurin ikkunat, terassi ja pihan sisäänkäynti näkyvät usein juuri siellä.

Useimmissa kameroissa on yksityisyysalueet, joilla osan kuvasta voi peittää. Esimerkiksi Ringin ohjeen mukaan sovelluksessa voi tehdä enintään kaksi yksityisyysaluetta laitetta kohden, ja ne peitetään sekä reaaliaikaisessa kuvassa että tallenteissa. Ohjeessa on yksityiskohta, joka kannattaa tietää: liike voidaan silti havaita peitetyn alueen takana, mikä käynnistää tallennuksen. Peitetty alue ei siis näy kuvassa, mutta naapurin liikkeet voivat yhä käynnistää kameran. Ring kertoo myös, ettei toiminto ole käytössä kaikissa malleissa, kuten Pan-Tilt-sisäkamerassa ja ensimmäisen sukupolven Video Doorbellissa. Samassa asetusvalikossa voi kytkeä pois äänen suoratoiston ja tallennuksen.

Kun kamera näkyy verkkoon, se on myös tietoturvakysymys. Jos olet avannut kameralle porttiohjauksen reitittimestä, kuka tahansa salasanan arvaava voi katsella samaa kuvaa kuin sinä, myös naapurin pihaa, jos sitä ei ole rajattu.

Taloyhtiössä raja on epäselvempi

Kerrostalossa ja rivitalossa kysymys kääntyy usein toisin päin: saako asukas kuvata yhteistä pihaa omasta ikkunastaan tai parvekkeeltaan. Rikoslain 11 § lukee kotirauhan suojaamiin paikkoihin nimenomaisesti asuintalojen porraskäytävät, joten rappukäytävän kuvaaminen on samassa asemassa kuin naapurin asunnon kuvaaminen. Yhteisestä pihasta lainsäädäntö ei sano suoraan, onko se asukkaiden yksityisaluetta.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen on arvioinut Kalevan haastattelussa vuonna 2018, ettei taloyhtiön piha kuulu kotirauhan piiriin ja ettei taloyhtiö siksi voi puuttua pihan kuvaamiseen. Isännöintiliiton varatuomari Jaana Sallmén totesi samassa jutussa porraskäytävän olevan kotirauhan piirissä. Rikosoikeudellinen arvio ei kuitenkaan ratkaise tietosuojaa. Tietosuojaneuvoston esimerkissä kotitalouspoikkeus koskee aidattua puutarhaa, jossa käyvät säännöllisesti vain kuvaaja ja hänen perheensä. Yhteinen piha, jolla liikkuvat kaikki asukkaat ja heidän vieraansa, on kaukana siitä.

Jos naapurin kamera kuvaa sinun pihaasi

Puhu ensin naapurille. Useimmat kamerat on suunnattu huolimattomasti eikä tahallaan, ja yksityisyysalueen piirtäminen vie minuutin. Pyydä häntä näyttämään kameran kuva sovelluksesta, niin näette yhdessä, mitä se kattaa.

Jos naapuri kieltäytyy, sinulla on kaksi reittiä, ja ne voi käyttää yhtä aikaa. Jos kamera kuvaa pihaasi tai ikkunoitasi, voit tehdä rikosilmoituksen poliisille salakatselusta ja ilmoittaa vaativasi rangaistusta, koska kyse on asianomistajarikoksesta. Jos kamera tallentaa katua tai yhteistä aluetta, jolla liikut, voit esittää naapurille tietosuoja-asetuksen mukaisen pyynnön saada tallenteet ja vastustaa käsittelyä. Tietosuoja-asetuksen noudattamista valvoo Suomessa Tietosuojavaltuutetun toimisto.

Kirjaa ylös kameran sijainti ja suunta ja ota siitä valokuva omalta tontiltasi. Jos naapuri julkaisee tallenteita sinusta, esimerkiksi paikallisessa someryhmässä, tilanne on vakavampi: tallenteen jakaminen määrittelemättömälle joukolle on Tietosuojaneuvoston ohjeen mukaan kotitalouspoikkeuksen ulkopuolella, ja rikoslain 24 luvun 8 § rankaisee toisen yksityiselämää koskevan kuvan levittämisestä lukuisten ihmisten saataville. Samat kysymykset koskevat muitakin kuvia, kuten artikkeli kuvien jakaminen verkossa kertoo.

Mihin tämä vastaus ei ulotu

Vastaus koskee yksityishenkilön kameraa Suomessa. Yrityksen, taloyhtiön ja työnantajan kameravalvonnalla on omat velvoitteensa, eikä niitä käsitellä tässä. Ryneš-tuomio ei sano, missä tilanteessa kadulle ulottuva kotikamera on oikeutetun edun nojalla sallittu. Se jätettiin kansallisen tuomioistuimen arvioitavaksi, ja arvio tehdään tapauskohtaisesti.

Ennen kuin kiinnität kameran seinään

1. Mitä kuvassa näkyy? Katso kuva sovelluksesta ja tarkista reunat. Jos naapurin piha, ikkuna tai terassi näkyy, käännä kameraa tai peitä alue.
2. Ulottuuko kuva kadulle? Jos ulottuu, rajaa se pois. Jos et voi, varaudu rekisterinpitäjän velvoitteisiin: peruste, varoitusmerkki ja lyhyt säilytysaika.
3. Tallentaako kamera ääntä? Kytke äänitallennus pois, ellei sille ole erityistä syytä.
4. Kauanko tallenteet säilyvät? Aseta automaattinen poisto muutamaan päivään, erityisesti jos kuva ulottuu yleiselle alueelle.
5. Kuka muu oleskelee kodissasi? Kerro sisäkamerasta lastenvahdille, siivoojalle ja muille, jotka ovat kotonasi ilman sinua.
6. Miten kamera on verkossa? Vaihda oletussalasana ja vältä avaamasta kameralle porttia reitittimestä.