Kauanko operaattori säilyttää puhelu- ja nettitiedot?

Operaattori säilyttää puhelu- ja tekstiviestitiedot viranomaisia varten 12 kuukautta, internetyhteyden tiedot 9 kuukautta ja oman internetpuhelinpalvelunsa tiedot 6 kuukautta. Ajat ovat sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 157 §:n 4 momentissa. Aika alkaa siitä hetkestä, jolloin puhelu, viesti tai yhteys tapahtui. Säilytettävä tieto ei ole puhelun sisältöä. Se on tieto siitä, kuka viesti kenelle, milloin, kuinka kauan ja millä laitteella.

Hakutuloksista löytyy kaksi vastakkaista käsitystä. Ensimmäisen mukaan operaattori tallentaa kaiken: puhelut, viestit ja selaushistorian. Toisen mukaan operaattori pitää vain laskutustietoja muutaman kuukauden. Kumpikin on väärin. Ensimmäinen sekoittaa välitystiedot sisältöön. Toinen ei tunne kahta erillistä sääntöä, jotka ovat samassa laissa. Laskutusta varten tiedot säilytetään yhden pykälän mukaan ja viranomaisia varten toisen.

Tämä artikkeli kokoaa yhteen lain 917/2014 säilytys- ja erittelysäännökset, pakkokeinolain televalvontasäännöt ja yhden operaattorin prepaid-ehdon. Teksti kuvaa, mitä laki sanoo, eikä ole oikeudellista neuvontaa.

Mikä on välitystieto

Laki ei puhu puhelulokeista eikä metatiedoista. Sen termi on välitystieto. Pakkokeinolain 10 luvun 6 §:n mukaan välitystieto on viestiä koskevaa tietoa, joka voidaan yhdistää käyttäjään tai tilaajaan ja jota verkossa käsitellään viestin siirtämiseksi tai jakelemiseksi. Tilaaja on se, jonka nimissä liittymä on. Käyttäjä on se, joka liittymää käyttää. Ne voivat olla eri ihmisiä, esimerkiksi kun vanhempi on lapsen liittymän tilaaja.

Välitystieto kertoo siis viestinnän ulkoiset tiedot. Se ei kerro, mitä puhelussa sanottiin tai mitä tekstiviestissä luki. Arkikielessä samaa tarkoitetaan usein sanalla metatieto, vaikka se tarkoittaa yleisemmin mitä tahansa tietoa tiedosta.

Mitä laki käskee säilyttämään

Lain 157 §:n 2 momentti luettelee kolme palvelua. Ensimmäinen on matkaviestinverkon puhelinpalvelu tai tekstiviestipalvelu. Siihen kuuluvat myös puhelut, joissa yhteys syntyi mutta kukaan ei vastannut. Toinen on internetpuhelinpalvelu, jonka säilytysvelvollinen yritys itse tarjoaa loppuasiakkaille. Kolmas on internetyhteyspalvelu eli se liittymä, jolla pääset verkkoon.

Pykälän 3 momentti kertoo, mitä tietoja kustakin palvelusta säilytetään. 4 momentti antaa ajat. Taulukko kokoaa molemmat:

Järjestys on helppo sekoittaa, koska laki ei luettele aikoja kohtien järjestyksessä. Pisin aika on puheluilla ja tekstiviesteillä, lyhin operaattorin internetpuhelulla. Momentin viimeinen virke rajaa säilytyksen siihen, mikä on välttämätöntä näiden asioiden yksilöimiseksi.

Kaksi asiaa jää kokonaan ulkopuolelle. Pykälän 5 momentin mukaan velvollisuus ei koske viestin sisältöä eikä verkkosivustojen selaamisesta kertyviä välitystietoja. Internetyhteydestä säilytetään siis, milloin ja kuinka kauan yhteyttä käytettiin ja millä laitteella, mutta ei sitä, missä kävit.

Säilytysaika kertoo, kuinka kauan yritys on velvollinen pitämään tiedot tallessa. Laki ei anna sillä lupaa pitää tietoja vapaasti pidempään. Lain 137 §:n yleissäännön mukaan välitystiedot on käsittelyn jälkeen hävitettävä tai muutettava sellaisiksi, ettei niitä voi yhdistää tilaajaan tai käyttäjään, ellei laissa toisin säädetä.

Laki ei mainitse IP-osoitetta sanana. Se puhuu tiedosta, jonka avulla voidaan yksilöidä käyttäjä ja laite. Miksi IP-osoite on tässä keskeinen ja miksi sama julkinen osoite voi olla monen yhteinen, selitetään artikkelissa IP-osoite selitettynä. Säilytettävien tietojen teknisistä yksityiskohdista määrää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom omalla määräyksellään.

Kenen säilytettävä tiedot

Velvollisuus ei koske jokaista operaattoria automaattisesti. Pykälän 1 momentin mukaan säilyttäjä on teleyritys, jonka sisäministeriö on päätöksellään erikseen nimennyt. Laki kutsuu sitä säilytysvelvolliseksi yritykseksi. Velvollisuus ei koske merkitykseltään vähäistä teletoimintaa. Yritys voi vaatia ministeriön päätökseen oikaisua.

Lisäksi tietojen on oltava yrityksellä jo valmiiksi. Pykälän 6 momentin mukaan velvollisuus koskee tietoja, joita yritys tuottaa tai käsittelee tarjotessaan yleisiä viestintäpalvelujaan. Laki ei siis käske keräämään uutta tietoa vain säilyttämistä varten.

Laki ei luettele nimettyjä yrityksiä. Sen sijaan 158 §:n 3 momentti velvoittaa säilytysvelvollisen yrityksen huolehtimaan, että tilaaja saa tietoa säilyttämisestä ja sen tarkoituksesta. Jos haluat tietää, koskeeko velvollisuus omaa operaattoriasi, katso sen tietosuojaselostetta tai kysy asiakaspalvelusta.

Miten säilytys järjestetään

Lain 158 § kertoo, miten velvollisuus hoidetaan. Ennen säilyttämisen aloittamista yrityksen on neuvoteltava sisäministeriön kanssa siitä, mitä tietoja viranomaiset tarvitsevat. Tekninen toteutus on yrityksen päätös. Tiedot on säilytettävä kustannustehokkaasti, ja säilytys on pyrittävä suunnittelemaan niin, ettei sama tieto ole usean yrityksen tallessa.

Sisäministeriö saa hankkia ulkopuoliselta palveluntarjoajalta järjestelmän, johon säilytettävät tiedot voidaan siirtää. Yrityksen on nimettävä ne henkilöt tai tehtävät, joissa tietoja saa käsitellä, ja huolehdittava niiden tietoturvasta. Säilytettävät tiedot on voitava toimittaa viranomaiselle ilman tarpeetonta viivästystä. Jos osa tiedoista syntyy toisen yrityksen verkossa, yritysten on tehtävä yhteistyötä, jotta nekin säilytetään.

Esimerkki: yksi ilta, kolme eri päättymispäivää

Kuvitellaan, että 15.11.2026 kello 18 soitat matkapuhelimella ystävällesi neljän minuutin puhelun. Sen jälkeen lähetät tekstiviestin ja käytät puhelimen mobiilidataa tunnin. Sen aikana soitat vielä toiselle ihmiselle viestisovelluksella. Oletetaan, että operaattorisi on säilytysvelvollinen yritys. Lain aikoja seuraamalla tilanne menee näin.

Puhelusta ja tekstiviestistä säilytetään 12 kuukautta tieto siitä, mistä liittymästä ja millä laitteella soitit, kenelle, milloin ja kuinka kauan. Mukana on myös laitteen ja liittymän sijainti viestinnän alkaessa. Velvollisuus kestää 15.11.2027 asti. Sisältöä, eli puhetta ja viestin tekstiä, ei säilytetä.

Mobiilidatan käytöstä säilytetään 9 kuukautta tieto siitä, kuka käytti yhteyttä, millä laitteella, milloin ja kuinka kauan. Velvollisuus kestää 15.8.2027 asti. Sivuja, joilla kävit, ei säilytetä.

Viestisovelluksen puhelu on operaattorille osa internetyhteyden käyttöä. Lain 2 kohta koskee säilytysvelvollisen yrityksen omaa internetpuhelinpalvelua. Sovelluksen tarjoaja taas ei ole operaattorisi. Internetyhteyden tietoihin laki ei listaa viestinnän vastaanottajaa. Operaattorin säilytettäväksi ei siis kuulu se, kenelle soitit sovelluksella.

Jos sama puhelu soitetaan laskutettavasta liittymästä, siitä syntyy lisäksi laskutustietoa. Sitä koskee eri pykälä ja eri aika. Lain 139 §:n mukaan laskun määräytymiseen liittyvät tiedot säilytetään vähintään kolme kuukautta laskun eräpäivästä tai tiedon tallentumisesta sen mukaan, kumpi on myöhempi. Jos laskusta riidellään, tiedot säilytetään, kunnes asia on sovittu tai ratkaistu. Velan vanhentumisen jälkeen niitä ei saa enää säilyttää.

Jatketaan esimerkkiä joulukuuhun. Pyydät marraskuun laskun yhteyskohtaisen erittelyn. Jos olet liittymän tilaaja, näet ystäväsi numeron niin, että kolme viimeistä numeroa on peitetty. Jos olet liittymän käyttäjä ja pyydät erittelyä itse, numero näkyy kokonaan. Jos liittymä olisikin prepaid, erittelyä ei välttämättä saisi lainkaan.

Kuka tiedot saa

Lain 322 §:n mukaan 157 §:n perusteella säilytettäviä tietoja voivat saada vain ne viranomaiset, joilla on lain perusteella oikeus saada tiedot. Yksityinen ihminen, työnantaja tai yritys ei kuulu tähän joukkoon. Työnantajan oikeus käsitellä työntekijöiden sähköpostin välitystietoja on eri säännös, josta kerrotaan artikkelissa saako työnantaja avata työntekijän sähköpostin.

Käyttötarkoitus on rajattu vielä tiukemmin. Pykälän 1 momentin mukaan säilytettyjä tietoja saa käyttää ainoastaan pakkokeinolain 10 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen rikosten selvittämiseen ja syyteharkintaan. Kohtia on kymmenen. Pykälä on viimeksi muutettu lailla 416/2026. Rikokset ovat:

1. rikos, josta ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta
2. puhelinta tai muuta teleosoitetta käyttäen tehty rikos, josta ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta
3. teleosoitetta käyttäen tehty luvaton käyttö, joka kohdistuu tietojärjestelmään
4. seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin tai paritus
5. huumausainerikos
6. terroristiset rikokset, jotka pykälä luettelee
7. törkeä tulliselvitysrikos
8. törkeä laittoman saaliin kätkeminen
9. panttivangin ottamisen valmistelu
10. törkeän ryöstön valmistelu.

Tätä viranomaisen tiedonhankintaa kutsutaan televalvonnaksi. Pakkokeinolain 10 luvun 9 §:n mukaan siitä päättää tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Kiireellisessä tilanteessa virkamies saa päättää itse, mutta asia on vietävä tuomioistuimeen viimeistään 24 tunnin kuluttua. Lupa annetaan enintään kuukaudeksi kerrallaan. Se voi kuitenkin koskea myös luvan antamista edeltänyttä aikaa, joka voi olla kuukautta pidempi. Vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava epäilty rikos ja sen tekoaika sekä epäilty, tai tuntemattoman epäillyn kohdalla seurattava liittymä tai laite. Niissä on myös kerrottava tosiseikat, joihin epäily perustuu, televalvontaa johtava virkamies sekä mahdolliset rajoitukset ja ehdot. Lupaa ei siis voi hakea ilman yksilöityä rikosepäilyä.

Kun olet itse rikoksen kohde

Televalvonta ei aina kohdistu epäiltyyn. Pakkokeinolain 10 luvun 7 §:n mukaan poliisi saa kohdistaa televalvontaa myös asianomistajan tai todistajan liittymään tämän suostumuksella. Näin voidaan selvittää esimerkiksi, mistä numerosta häiritsevät puhelut tulevat.

Suostumuksella televalvonta on mahdollista useammassa tilanteessa kuin epäillyn kohdalla. Pykälä luettelee esimerkiksi rikokset, joista ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, rikokset joiden takia puhelin on oikeudettomasti toisen hallussa, sekä puhelimella tehdyn lähestymiskiellon rikkomisen ja viestintärauhan rikkomisen. Osasta näistä päättää tuomioistuin, osasta pidättämiseen oikeutettu virkamies.

Tässä kohdassa kaksi lakia kohtaavat. Lain 917/2014 157 §:n mukaan säilytysvelvollisuuden perusteella säilytettyjä tietoja saa käyttää vain 6 §:n 2 momentin rikoksiin. Jos rikos ei kuulu siihen luetteloon, suostumuksesi avaa poliisille vain ne tiedot, jotka operaattorilla on tallessa muista syistä. Viranomaisia varten säilytettyyn 12 kuukauden aineistoon se ei ulotu. Siksi häiritsevistä puheluista kannattaa tehdä rikosilmoitus pian. Pidä myös itse kirjaa puheluiden ajoista ja numeroista.

Saatko tietää, jos tietojasi on haettu

Jos olet rikoksesta epäilty, saat, mutta jälkikäteen. Pakkokeinolain 10 luvun 60 §:n mukaan televalvonnasta on ilmoitettava epäillylle kirjallisesti, kun asia on siirtynyt syyttäjälle tai esitutkinta on päättynyt tai keskeytetty. Ilmoitus on tehtävä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun televalvonta lopetettiin. Ilmoituksessa on yksilöitävä ne liittymät ja laitteet, joihin televalvonta kohdistui.

Tuomioistuin voi lykätä ilmoitusta enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se on perusteltua tiedonhankinnan turvaamiseksi, valtion turvallisuuden tai hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus voidaan jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden tai hengen tai terveyden suojaamiseksi.

Käytön määrää seurataan myös kokonaisuutena. Lain 159 §:n mukaan sisäministeriön on toimitettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain tilastot säilytettyjen tietojen käytöstä.

Mitä voit itse pyytää

Viranomaisia varten säilytettyjä tietoja et saa itsellesi 157 §:n kautta. Laissa on kuitenkin omat reittisi.

Yhteyskohtainen erittely. Lain 134 §:n mukaan operaattorin on tilaajan pyynnöstä annettava maksutta laskun yhteyskohtainen erittely. Tilaajan erittelyssä puhelinnumeroiden kolme viimeistä numeroa on peitetty, jottei viestinnän toista osapuolta voi tunnistaa. Liittymän käyttäjä saa pyynnöstä erittelyn, jossa numerot ovat kokonaan näkyvissä. Alle 15-vuotiasta edustaa huoltaja. Maksuttomat palvelut eivät näy erittelyssä.

Tieto käsittelystä. Lain 138 §:n mukaan operaattorin on kerrottava tilaajalle tai käyttäjälle, millaisia välitystietoja se käsittelee ja kuinka kauan käsittely kestää. Etsi tämä operaattorin tietosuojaselosteesta tai kysy asiakaspalvelusta.

Sijaintitiedot. Lain 161 §:n mukaan käyttäjällä on oikeus saada operaattorilta sen hallussa olevat itseään koskevat sijaintitiedot ja välitystiedot, jotka kertovat liittymän tai laitteen sijainnin tietyllä hetkellä.

Tietopyyntö. Operaattori on liittymäsi tietojen rekisterinpitäjä. Siksi voit pyytää siltä tietosuoja-asetuksen mukaisesti jäljennöksen tiedoistasi. Pyynnön muotoilu on selitetty artikkelissa tietopyyntö omista tiedoista. Saman reitin varassa ovat myös asiakaspalvelun puhelutallenteet, joista kerrotaan artikkelissa saako puhelun nauhoittaa.

Prepaid-liittymässä erittelyä ei aina saa

Erittelyä koskeva 134 § puhuu laskun erittelystä. Prepaid-liittymässä laskua ei ole, koska käyttö maksetaan etukäteen. Telian Prepaid eSIM -käyttöoppaassa (12/2025) asia sanotaan suoraan: liittymästä ei voida toimittaa puheluerittelyä.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että säilytys ja oma tiedonsaanti ovat eri asioita. Jos Telia on säilytysvelvollinen yritys, prepaid-liittymänkin puheluista säilytetään 157 §:n tiedot viranomaisia varten. Itse et kuitenkaan saa niistä erittelyä. Jos tarvitset luettelon soitetuista puheluista, laskutettava liittymä on varmempi valinta. Prepaid-liittymän muista ehdoista kerrotaan artikkelissa kauanko prepaid-liittymä on voimassa ilman latausta.

Mihin tämä vastaus ei ulotu

Artikkeli kuvaa lakia sellaisena kuin se on Finlexin ajantasaisessa tekstissä 1.11.2026. Pakkokeinolain rikosluetteloa on muutettu viimeksi vuonna 2026, ja kumpaakin lakia voidaan muuttaa uudelleen. Artikkeli koskee 157 §:n säilytysvelvollisuutta ja 139 §:n laskutussääntöä. Operaattori voi käsitellä välitystietoja myös muihin laissa lueteltuihin tarkoituksiin, kuten tietoturvaan, markkinointiin suostumuksella tai väärinkäytösten selvittämiseen. Niiden säilytysajat kerrotaan operaattorin omassa tietosuojaselosteessa, eikä niitä ole tässä käyty läpi.

Laki ei kerro, mitkä yritykset sisäministeriö on nimennyt. Siksi tässä ei sanota, koskeeko velvollisuus tiettyä operaattoria. Traficomin teknistä määräystä ei ole luettu, joten artikkeli ei kerro, mitkä tekniset kentät kuten IP-osoite ja porttinumero säilytetään. Lähteistä ei myöskään selviä, ulottuuko tietosuoja-asetuksen mukainen tietopyyntö pelkästään viranomaisia varten säilytettyihin tietoihin.

Viranomaisten oikeudesta saada välitystietoja rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi säädetään lain 322 §:n mukaan myös poliisilaissa sekä Rajavartiolaitosta ja Tullia koskevissa laeissa. Niitä ei käsitellä tässä. Viestisovellusten ja sähköpostipalvelujen omat säilytyskäytännöt ovat palveluntarjoajan ehdoissa, eivät tässä laissa.

Muistilista

1. Tunnista, mistä tiedosta on kyse. Viranomaisia varten säilytetään välitystietoja, ei sisältöä eikä selaushistoriaa.
2. Muista kolme aikaa. Puhelut ja tekstiviestit 12 kuukautta, internetyhteys 9 kuukautta, operaattorin oma internetpuhelu 6 kuukautta.
3. Tarkista operaattorisi. Säilytysvelvollisen yrityksen on kerrottava säilytyksestä tilaajalle. Katso tietosuojaseloste tai kysy.
4. Pyydä erittely, jos tarvitset puhelulistan. Tilaajana saat sen maksutta peitetyin numeroin, käyttäjänä täysin numeroin.
5. Valitse liittymä tarpeen mukaan. Prepaid-liittymästä erittelyä ei välttämättä saa.
6. Toimi nopeasti, jos olet rikoksen kohde. Tee häiritsevistä puheluista rikosilmoitus pian ja kirjaa itse puheluiden ajat ja numerot.
7. Tee tietopyyntö muista tiedoista. Operaattori on rekisterinpitäjä, ja sen on kerrottava, mitä se sinusta käsittelee ja kuinka kauan.